Satavuotias Suomi -juttusarjassa käydään läpi itsenäisen Suomen historiaa 1910-luvulta tähän päivään saakka.

Seitsemänkymmentäluvulla koululaitos koki suuria muutoksia. Vuonna 1971 lauantait tulivat myös kouluissa vapaapäiviksi. Samalla kolmen kuukauden pituinen kesäloma lyheni muutamalla viikolla.

suomi 100 70 luku

Vappu Helsingissä 1975. (Lähde: Wikipedia)

 

Vuosina 1972 - 1977 suomalaiset kansa-, kansalais- ja oppikoulut yhdistettiin asteittain eri alueilla kaikille ilmaiseksi peruskouluksi. Oppivelvollisuus piteni yhdeksään vuoteen. Uudistuksen myötä kotitalous ja tekstiilityöt tulivat mahdollisiksi myös pojille. Tytöillä oli puolestaan mahdollisuus osallistua puutöihin. Kouluissa opiskeltiin kahta vierasta kieltä. Koulukuraattorit, koulunkäyntiavustajat ja tukiopetus tulivat kouluihin. Pienemmille koululaisille perustettiin iltapäiväkoteja. Koulun aamuhartaudet muuttuivat aamunavauksiksi.

Lasten suosikkileluja olivat muun muassa Barbiet, autoradat, Legot sekä Playmobil-lelut.

Radiosta kuunneltiin Rockradiota, ja lempimusiikkia saattoi nauhoittaa kasettisoittimella. Suosittuja artisteja ja yhtyeitä olivat muun muassa Alice Cooper, David Bowie, The Osmonds, Sweet, Bay City Rollers ja Gary Glitter. Suosittuja suomalaisia olivat muun muassa Juice Leskinen, Vicky Rosti, Eppu Normaali ja Hurriganes.

Nuorten suosimat diskot yleistyivät, minkä yhtenä vaikuttajana oli musiikkielokuva Saturday Night Feaverin saama valtava suosio.

Seitsemänkymmentäluvulla perustettiin lisää nuorisolehtiä ja -liikkeitä. Leveälahkeiset housut ja farkut muuttuivat vuosikymmenen loppua kohti kapeimmiksi ja kireimmiksi. Tärkeintä oli, että farkut olivat oikean merkkiset. Suosituimpia olivat Levikset, Beaversit, Leet ja Wranglerit. Farkkujen kanssa käytettiin niin paksupohjaisia kenkiä, että niiden vaarallisuudesta keskusteltiin jopa lehtien palstoilla. Muita nuorten suosimia jalkineita olivat vakosamettiset Retu-kengät, hollannikkaat sekä Hai-saappaat.

Englannissa työttömien nuorten parissa syntynyt Punk-aate saapui Suomeen vuosikymmenen lopussa. Tunnetuin suomalainen punkartisti lienee ollut Pelle Miljoona. Suomessa syntyi ympäristöaktivismia kuten Koijärviliike, joka vastusti Koijärven kuivatushanketta. Aseistakieltäytyminen ja siviilipalvelus alkoivat yleistyä.

Ensimmäiset Honda Monkey mopot ilmestyivät katukuvaan. Kypäräpakko tuli voimaan mopoilijoille sekä motoristeille. Myös turvavyöpakko, nopeusrajoitukset ja autojen ajovalojen pitäminen päivisin tulivat yleiseksi käytännöksi.

Väritelevisiot alkoivat pikkuhiljaa yleistyä. Televisiosta katsottiin ahkerasti Payton Placea, Onnen Päiviä, Naapurilähiötä, Levyraatia ja Lottoa. Pikku Kakkosen lähetykset aloitettiin vuonna 1977.

Vaurastumisen myötä nuorten harrastukset lisääntyivät, mutta harrastamiseen ei käytetty niin paljon aikaa kuin nykyään. Lähiöalueiden lapsilla oli aikaa kerääntyä ulos yhteisiin pihaleikkeihin, pallopeleihin tai vaikkapa pulkkamäkeen. Ratsastus alkoi nousta suosituksi harrastukseksi myös keskiluokkaisten lasten keskuudessa.

Aiemmin vain iltaisin tai päivisin pidettyjä rippikouluja alettiin pitää myös leirikouluina. Rippileireistä tuli nopeasti suosittu osa nuorisokulttuuria.

Satavuotias Suomi -juttusarjassa käydään läpi itsenäisen Suomen historiaa 1910-luvulta tähän päivään saakka.

Kuusikymmentäluvulla perheiden elämä mullistui, kun äiditkin alkoivat käydä töissä. Siirryttiin viisipäiväiseen työviikkoon. Lauantaista tuli yleinen vapaapäivä myös koululaisille.

suomi 100 60 luku

Tšekkoslovakian miehitystä vastustanut mielenosoitus Helsingissä elokuussa 1968. (Lähde: Wikipedia)

 

Mustavalkoiset televisiot alkoivat yleistyä kodeissa, mutta ohjelmaa tuli vain kahdelta kanavalta. Lasten ja nuorten lempiohjelmia olivat Kylli-täti, Musta Ori, Rin Tin Tin, Monkeys, Bonanza ja Batman.

Suosikkileluja olivat muun muassa paperinuket, Afrikan-tähti, Fortuna-peli, hulavanne ja twistnaru. Lapsille alettiin rakentaa erillisiä leikki- ja uimapaikkoja.

Ensimmäiset koulupsykologit aloittivat työskentelynsä, ja koulujen hammashoitoa tehostettiin. Hammashoitajat vierailivat kouluilla viikoittain jakamassa oppilaille fluoriliuosta, jota purskuteltiin suussa yhdessä luokkakavereiden kanssa. Vuonna 1964 kansakoulun oppiaineisiin lisättiin ensimmäinen vieras kieli.

Kuusikymmentäluku oli vahvaa nuorisokulttuurin kasvun aikaa. Syntyi oma nuorisomuoti sekä ensimmäiset nuorisovaateliikkeet. Nuoret alkoivat käyttää farkkuja, tytöt myös minihameita. Vaatteet olivat suurikuvioisia ja värikkäitä.

Kuusikymmentäluvulla Suomeen levisi myös hippiaate. Hipit pukeutuivat farkkuihin, liehuviin mekkoihin, huiveihin ja liinoihin. Vaatteissa suosittiin batiikkivärjäystä ja etnohenkisyyttä.

Nuorisokulttuurin nousu vaikutti myös nuorten hiusmuotiin. Aikuisten suosiessa tupeerausta, kiharaa permanenttia ja peruukkeja, nuorten hiukset saivat kasvaa ja liehua runsaina ja vapaina.

Vuonna 1961 alkoi ilmestyä legendaarinen Suosikki-lehti, joka ilmestyi aina vuoteen 2012 asti, jolloin se lopetettiin. Suosikki oli vahva osa maamme nuorisokulttuuria.

The Beatles -yhtyeen ensimmäinen levytys 1962 toi Beatles-huuman Suomeenkin. Rautalankamusiikki alkoi yleistyä, ja Suomeen syntyi ensimmäiset rock-yhtyeet. Suomalaisia idoleita olivat muun muassa The Islanders, Danny, Hector, Irwin Goodman, Anki ja Jukka Kuoppamäki.

Helkama toi markkinoille JoPo-polkupyörän, jota valmistettiin vuosina 1965-1974. Jokaiselle sopivasta polkupyörästä tuli nopeasti suosittu. Pyörän valmistaminen aloitettiin uudelleen 2000-luvulla. Nykyinen malli poikkeaa hieman rungoltaan alkuperäisestä mallista.

Kaitafilmikameroilla saattoi tallentaa elävää kuvaa. Kaitafilmistä puuttui ääni, ja kuvanlaatu oli heikko. Liikkuvaa kuvaa katsottiin kaitafilmiprojektoreiden välityksellä.

Isot kelanauhurit toivat kuitenkin äänittämisen tavallisten ihmisten ulottuville. Oman äänen kuuleminen nauhalta oli monille uutta, jopa hieman hämmentävää. Oma ääni kun kuulostikin yllättäen täysin vieraalle.

Satavuotias Suomi -juttusarjassa käydään läpi itsenäisen Suomen historiaa 1910-luvulta tähän päivään saakka.

Talous alkoi pikkuhiljaa elpyä ja elintaso nousta. Elintarvikkeita oli tarjolla enemmän, aivan kaikkea ei tarvinnut enää säännöstellä. Vuonna 1953 kupongeilla ostettiin enää kahvia ja sokeria.

suomi 100 50 luku

Launokorven liikenteen vanha Sisu linja-auto vuonna 1954 kuvassa kuljettaja Elis Hovi ja poikansa. (Lähde: Wikipedia)

 

Amerikkalaiset ilmiöt rantautuivat Suomeen. Aku Ankka alkoi ilmestyä Suomessa 1951. Seuraavana vuonna kauppoihin tulivat purukumi ja Coca-Cola. Radioyhteydet paranivat, ja televisiotoiminta aloitti toimintana 24.5.1955. Vuosikymmenen lopussa jo yhä useammassa kodissa oli myös puhelin.

Äänilevybaarit olivat tämän vuosikymmenen olennaisia tunnusmerkkejä. Levyautomaateista saattoi soittaa lempimusiikkiaan pientä maksua vastaan. Nuoriso ihaili kapinallisia nuoria ja rock 'n' rollia. Suurin osa nuorista tanssi kuitenkin edelleen tangoa Olavi Virran musiikin tahdissa.

Tytötkin alkoivat käyttää hiihtohousuja. Nuorten suosimat kengät oli elefanttitossut, muotitakiksi nousi hupullinen villakangastakki, duffeli. Muotitietoisen tytön hiukset oli joko leteillä tai muotoiltu tasapitkäksi polkkatukaksi.

Vuonna 1957 maahamme säädettiin kansakoululaki. Oppivelvollisuus nousi kahdeksanvuotiseksi. Kansakoulun 1 - 2 vuotta kestäviä jatkokouluja alettiin kutsua kansalaiskouluksi. Kansakoulusta opinpolku jatkui joko ylioppilastutkintoon tähtäävään oppikouluun tai kaksivuotiseen ilmaiseen kansalaiskouluun. Oppikoulu oli maksullinen, eikä kaikilla ollut varaa jatkaa opintojaan ylioppilaaksi asti.

Hyviin tapoihin ja terveyteen alettiin kiinnittää erityistä huomiota. Vuonna 1959 vietettiin ryhdin vuotta. Kouluissa tehtiin ryhtitarkastuksia, ja vanhemmille annettiin ryhtivalistusta.
Suomeen levinnyt polioepidemia saatiin kuriin laajalla rokotuskampanjalla.

Elintaso nousi. Perheiden koot pienenivät ja vakiintuivat nelihenkisiksi. Jääkaapit alkoivat yleistyä, asuntoihin rakennettiin myös kylpyhuoneita ja parvekkeita. Maan vaurastuessa suomalaisilla oli varaa myös lomaan. Kesämökit yleistyivät, kaupunkilaislapset viettivät kesiään kesäsiirtoloissa ja oranssit kupumaiset sopu-teltat ilmestyivät leirintäalueille.

Satavuotias Suomi -juttusarjassa käydään läpi itsenäisen Suomen historiaa 1910-luvulta tähän päivään saakka.

Sotaisa vuosikymmen aiheutti suomalaisille paljon kärsimystä. Monista asioista oli puutetta, mutta sotien jälkeen sisukkaat suomalaiset alkoivat työskennellä yhdessä paremman tulevaisuuden saamiseksi.

suomi 100 40 luku

Rakentajat naulasivat 8.9.1940 nurkkalautoja. Valmista piti saada ennen talven tuloa. Talo on rakennettu tavanomaisessa rintamiestyylissa. Talvisodan päätyttyä oli löydettävä uudet elämisen puitteet 440.000 evakolle. Pakolaisleirejä ei Suomessa koskaan ollut, vaan jo syksyllä 1940 alettiin muodostaa maatiloja siirtoväelle. Laki pika-asutuksesta käsiteltiin ripeästi eduskunnassa ja vahvistettiin jo 28.6. (Lähde: Wikipedia)

 

Suomessa käytiin Jatkosota vuosina 1941 - 1944, jonka jälkeen jouduttiin vielä Lapin sotaan. Miehet olivat rintamalla naisten ja lasten hoitaessa maataloustöitä. Isompia töitä tehtiin yhdessä talkoovoimin. Yhden tilan asiat hoidettiin kerralla kuntoon ennen seuraavalle tilalle siirtymistä. Maaseudulle turvaan lähetetyt kaupunkilaislapset työskentelivät hekin maatiloilla sekä puutarhoissa.

Elintarvikkeet jouduttiin laittamaan kortille. Ruokaa sai ostaa rajallisen määrän vain kuponkeja vastaan, joita jaettiin perheen koon mukaan. Näin turvattiin, että jokaisella suomalaisella oli mahdollisuus selvitä niukoista ajoista.

Kaupoista sai ostaa vain aivan välttämättömimmän, mutta ei aina sitäkään. Kun tavarat loppuivat, tilalle kehitettiin erilaisia korvikkeita. Kuivattua porkkanaraastetta syötiin makeisten sijaan.

Muut maat riensivät vaikeuksissa olevan Suomen avuksi. Sekä Ruotsi että muut Pohjoismaat antoivat Suomelle sekä taloudellista että materiaalista apua. Kymmeniätuhansia suomalaisia lapsia lähetettiin ilman vanhempiaan turvaan Pohjoismaihin. Suurin osa lapsista palasi sodan jälkeen takaisin, mutta osa jäi asumaan uuteen perheeseen.

Suomea yritettiin saada uudelleen jaloilleen Nuorten talkoiden avulla. Koululaiset keräsivät kierrätystä varten rautaa, tinaa, kuparia, messinkiä, lyijyä, alumiinia, sinkkiä, nikkeliä ja kumia. Nuorten talkoiden eräs tärkeä tiedotusväline oli Joka Poika -lehti. (Myöhemmin lehden nimeksi tuli JP, sittemmin Jiipee. Kun lehdestä luovuttiin, syntyi Jiipeenetti).

Isänmaata rakennettiin innokkaasti yhdessä, ja ihmiset elivät säästeliäästi. Maamme alkoi vähitellen vahvistua ja vaurastua. Sähkö levisi koko maahan, ja yhä useampaan kotiin ilmestyi myös radio.

Ulkoilevia, ahkeria ja töitä tekeviä lapsia ihailtiin. Poikien yleinen vaatetus oli hiihtohousut, pusero, villasukat ja monot.

Seuraavalle vuosikymmenelle siirryttiin toiveikkaina suurin odotuksin.

askartelu

pelitjaleikit

pyhatjuhlat

moniakulttuureja