Käyttäjän arvio: 5 / 5

HyväHyväHyväHyväHyvä
 

Pitkätähden kosto on opettavainen tarina kohtalon etsinnästä ja ystävyydestä. 

Ennen kuin luet arvostelun, on suositeltavaa että olet lukenut edes yhden sarjan kirjoista, tai katsonut tietoa kirjasarjan hahmoista osoitteesta http://fi.soturikissat.wikia.com/wiki/Kissan_nimet.

Tietoja kirjasta

Kirjailija: Erin Hunter
Kirjan nimi: Pitkätähden kosto
Ilmestymisvuosi: 2017
Suomentaja: Nana Sironen
Kustannusosakeyhtiö: Art House, Helsinki
Sivumäärä: 501

Soturikissat-sarjassa seikkailee kissojen klaanit. Pitkätähden kosto on kuudes kirjasarjan itsenäinen erikoisseikkailu, joka kertoo kissaklaanin johtajan nuoruudestaan. Erin Hunterin fantasiateos 'Pitkätähden kosto' on loistavasti kirjoitettu tarina itsensä etsimisestä. Tarina alkaa, kun Tuuliklaaniin syntyy uusi pentu. Pentu saa nimekseen Pitkäpentu. Klaanin soturit on jaettu Nummijuoksijoihin, jotka saalistavat nummella ja Kaivajiin, jotka kaivavat tunneleita maan alla ja jahtaavat niissä saalista.

Pitkäpennun isä Hiekkaherne haluaa pojastaan kaivajan ja alkaa opettaa tätä jo pentuna. Tämän seurauksena Pitkäpentu loukkaantuu vakavasti ja hänen pesätoverinsa Päästäispentu alkaa ärsyttää häntä kutsumalla häntä Matopennuksi. Pitkäpentu on tällöin 3 kuukautta vanha. Kolme kuukautta myöhemmin Pitkäpennusta tulee oppilas, ja hän saa nimekseen Pitkätassu. Pitkätassun mestari(opettaja soturikissoissa) on nimeltään Aamuraita. Klaanipäällikkö päättää, että Pitkätassusta tuleekin nummijuoksija. Hiekkaherne ei ole tyytyväinen päätökseen.

Varjoklaani hyökkää ja Päästäistassun emo Saniaissiipi kuolee taistelussa. Päästäistassu on raivoissaan ja syyttää Pitkätassua tämän tappamisesta, vaikka Pitkätassu on syytön. Kesä koittaa ja Tuuliklaani saa vieraikseen kulkukissoja. Heidän nimensä ovat Essi, Algernon, Riina, Myyrä ja Varpunen. Varpunen kiinnostuu tunneleista, ja alkaa keskustella niistä Hiekkaherneen kanssa. Hiekkaherne vie Varpusen tunneliin, ja tunneli sortuu. Varpunen selviää elävänä ulos, mutta Hiekkaherne ei. Pitkätassu syyttää Varpusta isänsä tappamisesta. Kun kulkukissat lähtevät, soturinimensä saanut Pitkähäntä lähtee matkalle kostaakseen isänsä kuoleman. Mutta kun totuus paljastuu, kaikki muuttuu.

Pitkäpentu on itsepäinen ja vapautta rakastava kolli. Hän on neuvokas ja hyvä taistelija. Hiekkaherne on Pitkäpennun isä. Hän pitää kaivajan taitoja korkeassa arvossa ja rakastaa pelon tunnetta. Päästäispentu on itsekäs ja teräväkielinen kolli. Hänellä on veli nimeltään Kaarnapentu. Aamuraita on ystävällinen soturinaaras. Hän on reilu ja osaa tarvittaessa olla ankara. Varpunen on itsekäs kolli. Hän on hieman arka.

Pidän Pitkäpennusta koska hän on viisas. Pidän myös Aamuraidasta, koska hän on mukava. 

Kirja on kirjoitettu aika selkeästi. Minun oli helppo saada siitä selvää ja ymmärtää sanoja. Kirjan nimi on kuvaava ja ytimekäs. Luulen että kirjan sanoma on se, että joskus pitää etsiä kaukaa ennenkuin löytää itsensä. Minua jäi kyllä vähän ihmetyttämään, miksei kirjassa kerrottu Pitkähännän ajasta varapäällikkönä. Suosittelen kirjaa niille jotka lukevat fantasiakirjoja ja pitävät kissoista.

Annan kirjalle 4½ tähteä.