×

Varoitus

JUser: :_load: Käyttäjää ei pystytty lataamaan tunnuksella: 382

Kirjat

langennutYhdysvaltalaisen Lauren Katen Langennut-kirjasta tulee epäilemättä mieleen taannoin ilmestynyt Lumoava kirous. Molemmat teokset suomennettiin samoihin aikoihin, kun kirjojen pohjalta syntyneet elokuvat saapuivat Suomeen.

Kumpikin teos kertoo varsin ennalta-arvattavan tarinan. On tyttö ja on poika. He rakastuvat, mutta rakkauden tiellä on esteitä, joista heidän on yhdessä selvittävä.

Kate on kirjoittanut tarinan Lucesta. Hänen epäillään tappaneen poikaystävänsä, mutta todisteita ei löydy. Tyttö passitetaan hulluun kasvatuslaitokseen, jossa jokainen opiskelija on syyllistynyt johonkin rikokseen.

Heti ensimmäisenä päivänä Luce näkee Danielin. Poika vaikuttaa kumman tutulta, vaikka Luce on varma, että ei ole nähnyt häntä aiemmin. Daniel vastaa Lucen tuijotukseen näyttämällä keskisormea.

Rakkaustarina ei siis ala aivan tyypillisesti. Tyttö ja poika eivät ihastukaan ensisilmäyksellä. Tarinaa sekoittaa entisestään kolmas pyörä Cam. Poika yrittää hurmata Lucen ja onnistuukin tekemään vaikutuksen.

Loppua kohden tarina menee entistä hullummaksi. Selviää, että itse asiassa suurin osa kasvatuslaitoksen opiskelijoista on taivaasta laskeutuneita langenneita enkeleitä. Heillä on pientä riitaa keskenään, johon Luce olennaisesti kuuluu.

Kirjailija Lauren Kate sukeltaa syvälle uskonnollisin teemoihin. Enkeleiden lisäksi tarinasta löytyy Egyptin vitsaukseksi lähetetyt heinäsirkat ja moniin uskontoihin kuuluva uudelleensyntyminen.

Yllätyksettömän kirjan yllätyksellisin asia on päähenkilön aikaansaamattomuus. Liki kolmesataa sivua hän pohtii, kummasta pojasta hän tykkää enemmän. Kun viimeisen taistelun aika tulee, tyttö makaa kirkon kellarissa avuttomana.

Nälkäpeli- ja Outolintu-kirjasarjojen aktiivisiin päähenkilöihin verrattuna Luce vastaa enemmän viime vuosisadan naishahmoja. Tyttö odottaa kiltisti, kun sankaripoika hoitaa homman. Toisaalta päähenkilö on realistisempi kuin Nälkäpelissä ja Outolinnussa. Harva tavallinen ihminen osaa taistella harjoittelematta päivääkään.

3 starLauren Kate
WSOY 2017
453 sivua

ottilia ja keltainen kissaAda Gootti on erikoisen perheen erikoinen tytär. Brittiläisen kirjailijan Chris Riddellin aiemmin suomennetut kirjat kertoivat hänestä. Hänen tuoreimmassa kirjassaan kuitenkin seikkailee eri pikkutyttö.

Ottilia on hyvin samanlainen tyttö kuin Ada Gootti. Hän kuitenkin elää Gootista eroten keskellä kaupunkia norjalaisen pienen suo-olion kanssa. Hänen vanhempansa reissaavat ympäri maailmaa ja lähettävät matkoiltaan tyttärelleen postikortteja. Kotona heitä ei kuitenkaan näy.

Ottilia on siis kuin Peppi Pitkätossu parhaimmillaan. Vanhemmat eivät ole valvomassa, mihin tyttö menee ja milloin. Ottilia ei ole kuitenkaan aivan yhtä itsenäinen kuin Peppi. Hänen vanhempansa ovat hankkineet joukon kotipalveluja huolehtimaan kaikista kotitöistä ruuanlaitosta tyynyjen pöyhintään.

Ottilian puijausopistossa hankkimat etsiväntaidot heräävät, kun kadulle ilmestyy ilmoitus kadonneesta sylikoirasta. Ilmoituksia on ollut viime aikoina aivan poikkeuksellisen paljon. Tuntuu aivan siltä kuin koirat karkaisivat omistajiltaan tahallaan.

Pian koirien karkaamisen jälkeen samoihin asuntoihin murtaudutaan. Niistä katoaa kalliita koruja. Ottilia päättää ottaa selvää, liittyvätkö varkaudet ja kadonneet koirat toisiinsa. Hän virittää ansan, johon tarvitaan suo-olio, karhu ja kotitekoisia vaniljapiiraita.

Chris Riddellin kirjat ovat täynnä huumoria. Niitä lukiessa on vaikea olla nauramatta. Erityisen herkullisia ovat kirjan piirrokset, joita riittää joka aukeamalle. Piirrokset ovat kuin Mauri Kunnaksen kirjoista. Ne ovat täynnä pieniä yksityiskohtia.

Kirjan juoni etenee osittain piirrosten avulla. Siten kuvien voima tulee parhaiten esille. Kaikkea ei tarvitse kertoa sanoin, vaan kuvat riittävät.

Myös kirjan kieli on herkullista. Suomentaja Jaana Kapari-Jatta on päässyt lastenkirjassa irrottelemaan vielä enemmän kuin Harry Pottereissa. Oma nimisuosikkini on norjansylikoira Ärtsy Ärtsynenä.

5 starChris Riddell
Gummerus 2017
171 sivua

viillotYhdysvaltalainen kirjailija Veronica Roth tunnetaan parhaiten Outolintu-sarjastaan. Scifi-sarja sai hurjan suosion maailmalla ja kolmiosaisesta kirjasarjasta tehtiin neljä elokuvaa. Lisäksi sarjan oheen syntyi novellikokelma Neljä.

Kirjailija jättää vihdoin Outolinnun taakseen. Tämän vuoden alussa ilmestyi suomeksi Rothin uutuussarjan ensimmäinen osa Viillot.

Lähtökohta on edelleen sama kuin Outolinnussa. Päähenkilö elää keskellä dystopiaa, kauheaa tulevaisuutta. Kuitenkin Outolinnusta eroten päähenkilö ei ole tyttö, vaan poika nimeltä Akos.

Tapahtumat sijoittuvat planeetalle, jossa asuu toisistaan erillään kaksi kansaa. Ne ovat ilmiriidassa keskenään. Kriisi huipentuu siihen, kun naapurikansa kaappaa Akosin ja hänen veljensä.

Heille on ennustettu kummallekin tärkeä rooli planeetan tulevaisuudessa. Naapuriheimo haluaa raivata heidät pois tieltä, jotta heimo voi nousta planeetan ja seuraavaksi koko galaksin johtajaksi.

Kirjan alku on epäilemättä synkkää luettavaa. Roth maalaa karuja tapahtumia leveällä siveltimellä. Samalla hän kuitenkin etenee hirvittävää vauhtia. Henkilöiden nimiä tulee ensimmäisten 50 sivun aikana aivan liikaa.

Pikku hiljaa tarina kuitenkin lähtee rullaamaan. Kirjasta ei ole unohdettu myöskään rakkaustarinaa. Se ei ole kuitenkaan aivan perinteisimmästä päästä.

Naapuriheimon johtajaperheen tyttärellä Cyralla on harvinainen lahja. Hän pystyy aiheuttamaan pelkällä kosketuksella kipua toisille ihmisille. Samalla kuitenkin kipu jyllää lakkaamatta hänen sisällään.

Akos päätyy Cyran palvelijaksi, sillä pojan oma lahja heikentää muiden lahjoja. Näin Cyran on helpompi kestää kipuaan.

Pojan ja tytön suhde alkaa riippuvuudesta, mutta pian heidän välilleen kehittyy rakkauden kipinää. Heidän tarinansa ei ole kuitenkaan perinteinen prinsessakertomus, sillä Cyra on prinsessaksi tavattoman särmikäs, eikä Akoskaan ole prinssi.

Viillot on tarina kivusta, kärsimyksestä ja rakkaudesta. Tarinan pohjavire on siitä huolimatta positiivinen.

Viillot on erittäin kiinnostava sarjan aloitusosa. Kirjan kärsii kuitenkin huonosta suomennoksesta. Kirja vilisee kirjoitusvirheitä, jotka vaikeuttavat lukemista.

4 starVeronica Roth
Otava 2017
428 sivua

velho ja leijonaKirjassa Lusi löytää vaatekaapin, jonka seinää ei voi koskettaa. Sillä Herra Tunnus salaisessa maassa on velhon palveluksessa. Kun muut lapset uskovat Lusin puheen, he lähtevät Narniaan. Siellä ei ole koskaan joulua, vaan pahan velhon takia aina talvi. Edmund Lusin veli lähtee velhon matkaan. Entä jos neljän valtaistuimen ennustus käy toteen?

Minun mielestä todella hyvä juoni. Kannattaa lukea! Se on aika pitkä kirja. Suosittelisin noin 9 - 12-vuotiaille.

C.S. Lewis
Otava 2015
238 sivua

askartelu

pelitjaleikit

pyhatjuhlat

moniakulttuureja