Arvostelut

satayksivuotias

 

Ruotsalaiset tunnetaan omaperäisistä elokuvistaan. Lastenelokuva Lasse Kreikassa ilmestyi pari vuotta sitten. Tänä jouluna ensi-iltansa sai varttuneemmalle väelle suunnattu Satayksivuotias, joka jätti laskun maksamatta ja katosi.

Elokuvan pääroolissa on 101-vuotias Allan. Pääroolin näyttelijä Robert Gustafsson on itse vasta 52-vuotias. Paksuilla kulmakarvoilla ja harottavilla hiuksilla näyttelijä on saatu vanhenemaan toiset 50 vuotta.

Gustafsson on elokuvan ehdoton tähti. Hän työskentelee näyttelemisen lisäksi koomikkona. Se näkyy hyvin elokuvassa. 101-vuotiaan liikkeet ovat kankeita, mutta pienillä ilmeillä ja eleillä saa aikaan kokonaisia tarinoita.

Tuore elokuva on jatko-osa kolme vuotta sitten ilmestyneelle elokuvalle Satavuotias, joka karkasi ikkunasta ja katosi. Jatko-osassa ei juuri valoteta edellisen elokuvan tapahtumia, mutta se ainakin tulee selväksi, että edellisessä osassa Allan on karannut vanhainkodin ikkunasta ja matkustanut Balille.

Jatko-osan tapahtumien alku sijoittuu Indonesian paratiisisaarille. Allan kaivaa muuttolaatikostaan pullon Kansansooda-virvoitusjuomaa.

Pullo on peräisin kylmän sodan kaudelta, kun Yhdysvallat ja Neuvostoliitto mittelivät voimistaan kaikilla kulttuurin aloilla. Yhdysvaltalaiset onnistuivat kehittämään Coca-Colan, farkut ja rock and rollin.

Neuvostoliitto halusi laittaa paremmaksi. Salaisessa laboratoriossa syntyi sattuman ansiosta juoma, jota kutsuttiin Kansansoodaksi.

Kaksoisagentti Allan juoksi vuorotellen Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton puolella salakuljettaen tietoja suurmieheltä toiselle. Hänen mukanaan kulki myös pullollinen juomaa yhdysvaltalaisille.

Juoma peittosi Coca-Colan ja koukutti yhdysvaltalaiset. Se aiheutti kylmän sodan aikana riidan suurvaltojen välille. Myös vuosikymmeniä myöhemmin juoma kuumentaa tunteita. Kansansoodan hakeminen Googlesta herättää tiedustelupalvelu CIA:n huomion.

Tuore elokuva on ruotsalainen voimannäyte. Elokuvaa on kuvattu Ruotsin lisäksi Indonesiassa, Venäjällä ja Saksassa. Maisemat vaihtuvatkin säännöllisin väliajoin.

Elokuvan näyttelijäkaarti on erityisen runsas. Keskeisissä sivurooleissa esiintyy parikymmentä ihmistä. Roolivalinnat ovat osuvia. Esimerkiksi Neuvostoliiton Gorbatšovin näyttelijä näyttää hyvin paljon esikuvaltaan.

4 starfi 12Felix Herngren ja Måns Herngren
Nice Flx Pictures 2016
Kesto 1 h 48 min

eput elokuva 1

 

Tuore dokumenttielokuva kertoo suomalaisen Eppu Normaali -rockbändin tarinan sen alkuajoista nykypäivään. Yhtye on 40 vuotta kestäneen historiansa aikana nähnyt menestyksen ja sen varjopuolet.

Dokumentissa eniten äänessä ovat Syrjän veljekset eli isoveli Mikko ”Pantse” ja pikkuveli Martti. Heidän lapsuuden nahisteluista bändin historia alkaakin. Elokuvassa tulee hyvin esille se, miten Suomen menestyneimmäksi rock-bändiksi nouseminen saattoi olla pelkkää hyvien sattumusten summaa.

1970-luvulla isoveli Pantse perusti kaveriporukkansa kanssa bändin. Pikkuveli Martti seurasi isoveljen innostusta, eikä halunnut jäädä isoveljeään huonommaksi.

Martti perustikin Heimo Hämähäkki -yhtyeen, joka teki huumorimielessä hatusta heitettyjä kappaleita. Lopulta Pantsen ja Martin bändit yhdistyivät.

Elokuvassa käy myös mielenkiintoisesti ilmi, miten bändin nimi syntyi. Eräs bändin jäsenistä katsoi elokuvan Frankenstein Junior, jossa hullulle hirviölle annettiin Abby Normal -nimisen kuolleen ihmisen aivot.

Elokuvassa Abby Normal oli suomennettu Eppu Normaaliksi, jonka yhtyeen jäsenet päättivät hyvänä ideana napata yhtyeen nimeksi. Tämä epänormaalia tarkoittava suomennos kuvasikin hyvin bändin silloisia huumorimielellä ja vauhdikkaalla tempolla tehtyjä kappaleita.

Eput-elokuvassa tosin kävi myös ilmi se, että jossain vaiheessa yhtyeen historiaa yhtyeen kappaleet säveltänyt Pantse sai suostuteltua bändin vaihtamaan hieman rauhallisempaan rytmiin. Se saattoi olla yksi syy yhtyeen suosion kasvuun 1980-luvulla.

Elokuvassa edetään limittäin nykyajassa ja historiassa seuraten, miten bändi valmistautuu 40-vuotisjuhlakonserttiinsa tamperelaisella Ratinan stadionilla yhdessä sinfoniaorkesterin kanssa. Samalla muistellaan bändin vaiheita 1970-luvun lopulta vaihe vaiheelta ja levy levyltä.

Erityisen mielenkiintoista oli kuulla, mitkä ovat radiosta tuttujen Eppu Normaalin kappaleiden syntytarinat. Esimerkiksi Murheellisten laulujen maa -kappaleeseen Martti laittoi kaikki suomalaisuuden kurjimmat puolet. Kuuntelijat saattoivat huokaista, että heillä menee paremmin kuin kappaleessa.

Elokuvaa katsoessa yllättyy, miten moni kappale on Eppu Normaalin tekemä. Monet radiossa vielä nykyäänkin soivista ikivihreistä hiteistä ovat yhtyeen esittämiä.

Dokumenttielokuvaksi Eput on yllättävän menevä ja elokuvan tekijät ovat päässeet seuraamaan läheltä bändin jäsenten elämää. Yhtyeen nykyiset ja entiset jäsenet tuntuvat puhuvan suoraan katsojalle kertoessaan yhtyeensä historiasta elokuvaa varten kuvatuissa henkilöhaastatteluissa.

4 starfi sallittuSaku Pollari
Aito Media 2016
Kesto 1 h 45 min

 

eput elokuva 2

varjoKirjailija Elena Mady kertoo vahvoja tarinoita ympäristön puolesta. Ala-asteikäisille suunnattu Ella Aura -sarja kertoi Suomen luonnon pelastavasta keijun ja tontun tyttärestä.

Vaihdokas-kirja aloitti viime vuonna selkeästi vanhemmille lapsille suunnatun sarjan. Uudessakin sarjassa ympäristö on tärkeässä roolissa. Kirjassa ihmisiä murhattiin ympäristöystävällisen uuden tekniikan vuoksi.

Kirjan päähenkilöinä ovat kaksi kuollutta tyttöä. Sara on kuollut autokolarissa ja toinen tyttö on ollut kuolleena jo pidempään. Mystisestä syystä aiemmin kuolleen tytön henki päätyy Saran ruumiiseen.

Sarjan kiehtova tarina jatkuu tänä syksynä ilmestyneessä romaanissa Varjo. Sarjassa on monta erilaista tarinaa, jotka etenevät rinnan kirjassa.

Päähenkilön perhe on vaurastunut ympäristöystävällistä teknologiaa kehittävällä yrityksellään. Uusimman keksinnön on tarkoitus mullistaa energia-ala.

Keksintöä ja Saran rahoja havittelevat monet tahot. Samaan aikaan kirja on myös rakkaustarina. Saran ruumiiseen hypännyt tyttö ihastuu naapurin nörttipoikaan, jolla ikävä kyllä on jo omistushaluinen tyttöystävä.

Toisiinsa punoutuvat tarinat tuovat kirjaan kiinnostavuutta, mutta samalla saavat juonen pomppimaan hengenvaarasta rakkauden autuuteen. Lukija ei tahdo pysyä perässä, pitäisikö päähenkilön puolesta jännittää vai voiko jo hengähtää.

Sarjan ensimmäinen osa oli etenkin suoranaista jännittävien tilanteiden tykitystä. Toisessa osassa tahti hieman hiljenee.

Päähenkilö ei ole enää jatkuvassa kuolemanvaarassa, mutta vaara on läsnä melkein koko ajan henkilön mielessä. Kirja ahdistaa, mutta juonen kiemurat pitävät lukijan otteessaan.

Kirja kasaa paljon jännitystä sarjan kolmanteen ja samalla viimeiseen osaan. Toinen osa tuntuu olevan pitkälti viimeisen osan alustusta. Kolmas osa ilmestynee keväällä 2017.

4 starElena Mady
WSOY 2016
265 sivua

no on se nyt kumma taika taksinenAiemmin kirjailija Siri Kolu valloitti Suomen kirjakauppoja maantierosvojen kanssa. Me Rosvolat -sarja nähtiin kirjasarjan lisäksi myös elokuvana. Nyt vuorossa ovat lähiönoidat.

Taika Taksinen on Sirkuslaakson paikallispoliitikko. Todellisuudessa virka on kuitenkin hämäystä, sillä hän on lähiönoita.

Harva aikuinen tietää Taikan todellisista puuhista. Noita saa vetovoimallaan aikuiset unohtamaan kaikki pienet kummallisuudet.

Siri Kolu herättää kirjassa henkiin vanhoihin kansantarinoihin pölyttyneen noitaperinteen. Samalla noidat tuodaan vauhdikkaasti 2010-luvulle, jossa metsämökin sijaan noidilla on omakotitalo keskellä kylää.

Noitien heikkoutena ovat lapset Hannun ja Kertun tapaan. Lähiönoidat eivät kuitenkaan grillaa lapsia elävinä, vaan houkuttelevat heidät taloonsa ikuiseen leikkipuistoon.

Sirkuskylän lapset Roosa ja Lars ovat nousseet taisteluun lähiönoitaa vastaan. Ensimmäisen erän lähiönoita hävisi ja joutui vapauttamaan vangitut lapset.

Nyt Taika kuitenkin juonii jo uusia suunnitelmia. Hän haluaa päästä päättämään koko valtakunnan asioista eduskuntaan.

Kirjan myötä tutuksi tulee eduskuntavaalit kampanjoinnista vaalitenttiin ja äänestämiseen.

Lähiönoidan pääsy kansanedustajaksi olisi kaikille Suomen lapsille katastrofi. Silloin lapsia alkaisi kadota tihenevään tahtiin noitien taloihin.

Värikäs Taika Taksinen on henkilöhahmona humoristinen. Ajatus aikuisten keskellä elävistä lähiönoidista on niin mahdottoman tuntuinen, että se huvittaa. Sama menestyksen salaisuus oli myös Me Rosvolat -sarjassa, jossa tutustuttiin Suomen maantierosvoihin.

5 starSiri Kolu
Otava 2016
221 sivua

askartelu

pelitjaleikit

pyhatjuhlat

moniakulttuureja