Joulukuun alusta alkaen seimet ovat vallanneet Helsingin ydinkeskustan kahviloiden ja kauppojen näyteikkunat.

Pelkästään joulukatuna toimivan Aleksanterinkadun kulmilla on kahdeksan seimeä. Kyseessä on Helsingin seurakuntayhtymän järjestämä Helsingin jouluseimet -näyttely.

Aloitin seimikierroksen Helsingin rautatieasemalta. Aseman suuressa aulassa on pieni lasivitriini. Vitriinissä on vitivalkoinen kipsistä ja paperimassasta tehty Mirjamin seimi. Mirjamin seimi on hyvin perinteinen jouluseimi, sillä se kuvaa Jeesuksen syntymää. Seimessä Jeesus-vauva on Marialla sylissä ja hänen vierellään seisoo Joosef. Heidän takanaan ovat enkelit ja paimenet.

seimi 1

Helsingin rautatieasemalla on vitriinissä Mirjamin seimi.

 

Helsingin jouluseimet ovat näytillä jo neljättätoista kertaa. Tänä vuonna teemana on Helsingin designpääkaupunkivuoden kunniaksi muotoilu. Näytillä on lainaseimiä ympäri maailmaa. Kampin kappelin seimi onkin tullut kaukaa aina Tansaniasta asti. Kappeliin mennessä en tajunnut puupalasen olevan seimi, vaan joku koriste. Vasta kotona valokuvia selatessani tajusin seimen olleen hiiltyneen näköinen puupala. Puupalaan oli kaiverrettu hyvin samantapainen seimi kuin rautatieasemallakin.

seimi 2

Kampin kappelissa on seimi Tansaniasta.

 

Sitten matkani jatkui Aleksanterinkadulle ja katua pitkin ohi Stockmannin jouluikkunan. Aseman kello -nimisen kelloliikkeen näyteikkunassa on aivan miniatyyriluokkaa oleva seimi. Kaikkien korujen ja kellojen väliin jäävä seimi on kotoisin Betlehemistä, Jeesuksen syntymäkaupungista. Pienet puunuket on somasti aseteltu punaisen kankaan päälle, Jeesus-lapsi kaikkien keskelle.

seimi 3

Aseman kellon näyteikkunassa on soman pieni seimi.

 

Toinen soma seimi löytyi Fazer-kahvilan tuulikaapista. Seimi on rakennettu Fazerin konditorian syötävistä raaka-aineista: suklaasta, sokerista, marsipaanista ja piparkakkumassasta. Seimen voisi aivan hyvin syödä, mutta esillä ollessaan se pölyttyy tuulikaapissa syömäkelvottomaksi. Muista seimistä poiketen Fazerin seimessä ei ole kuin Maria ja Jeesus-vauva.

seimi 4

 Fazerin seimi on tehty syötävistä raaka-aineista.

 

Kaiken kaikkiaan seimikierros toi hyvää joulumieltä. Suosittelen muidenkin pysähtyvän Helsingin keskustan seimien äärelle! Seimet ovat näyteikkunoissa jouluun asti ja kirkoissa loppiaiseen saakka. Lisätietoja seimistä: www.jouluseimet.fi

 

Kuvat: Tarmo Ylhävuori

 

P.S. Sinäkin voit lähettää seimikuvia julkaistavaksi Jiipeenetissä – myös muualta Suomesta.

Lähetä kuvat sähköpostilla Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. -osoitteeseen. Liitä mukaan tieto, mikä seimi on kyseessä ja missä se on nähtävissä.

joulugallup

Mitä joulu merkitsee ja mikä joulussa on mukavinta? Näin vastaavat Viinikan seurakunnan kouluikäiset tytöt ja pojat. Samalla sai kertoa joululahjatoiveensakin.

 

Siri

Siri

Joulu merkitsee hyvää mieltä ja kivointa on sukulaisten tapaaminen.

"Menen tapaamaan mummoa ja muita sukulaisia joulunpyhinä. Mitään erityistä en toivo lahjaksi", kertoi Siri.

 

Antti

Antti

Antin mielestä parasta joulussa on tavata mummoa ja pappaa, jotka tulevat heille jouluna kylään.

Lahjatoivomuksena oli lapsilta kielletty peli, mutta Antti tyytyy airsoft-aseeseenkiin.

 

Niilo

Niilo

- Joulussa hauskinta on, kun näkee serkkuja pitkästä aikaa sekä mummia ja pappaa. Jouluna on isot juhlat ja paljon hulinaa, sanoo Niilo.

Niilo viettää joulua siksi kun saa lahjoja, mutta ei ole toivonut mitään erityistä.

 

Mikael

Mikael

- Kivointa joulussa on kun saa heitellä lumipalloja toisia päin, sanoo Mikael.

Lahjaksi Mikael toivoo pelejä, muun muassa World of Warcraftia.

 

Silja K

Silja K

- Joulussa kivointa on kun saa olla perheen kanssa ja on rauhallista, sanoo Silja K.

Lahjaksi Silja toivoo saavansa uuden puhelimen, eikä sen tarvitse olla mitenkään erikoinen. Silja muisti, että joulua vietetään Jeesuksen syntymän juhlana.

 

Elina

Elina

Elinalle joulu on suvun yhteinen juhla.

- Silloin kokoonnumme yhteen. Mummo ja serkut ja muut ystävät kokoontuvat ja saan nähdä heitä. Toivon saavani Harry Potterin Salaisuuksien kammio -elokuvan! tuumaa Elina.

 

Vilma

Vilma

- Joulu merkitsee yhdessä oloa ja kaikkea kivaa. Kivaa on lahjojen saaminen ja lahjojen antaminen. Lahjoja annetaan siksi kun Jeesus syntyi. Toivoisin saavani uuden puhelimen ja kirjoja ja vaatteita, kertoo Vilma.

 

Silja

Silja

- Joulu merkitsee sukulaisten tapaamista ja lahjoja. Lahjoja annetaan siksi, että ne ilahduttaisivat muita. Lahjaksi toivoisin saavan jotain kivaa, kuten kirjoja, sanoo Silja.

 

Julius

Julius

- Jouluna kivaa on lumipallot ja että saa syödä paljon karkkia, tuumii Julius.

Lahjaksi Julius toivoo autopeliä.

 

Valtteri

Valtteri

- Joulussa kivointa on jouluruuat, kuten perunalaatikko. Joulun merkitys tulee siinä, kun mennään laulamaan joululauluja, koska se on Jeesuksen syntymäjuhla, sanoo Valtteri.

- Lahjaksi toivoisin Nintendo 3DS Super Mario Bros 2 -peliä.

 

Neea

Neea

- Joulu merkitsee Jeesuksen syntymää ja että saa olla perheen kanssa ja on hyvä joulumieli. Kivointa on lumi ja lahjat. Toivoisin lahjaksi jotain kivaa kuten esimerkiksi villasukkia ja pelejä, kertoo Neea.

 

Eerika

Eerika

- Joulu merkitsee perheen kanssa yhdessä oloa. Ukki tulee kylään ja ollaan yhdessä perheen kanssa ja on rauhallista. Joulurauha on tärkeää. Lahjaksi toivoisin videokameran koska haluaisin tehdä elokuvia, sanoo Eerika.

 

Aleksi

Aleksi

Aleksille joulu merkitsee yhteistä perheaikaa ja silloin ollaan perheen kanssa yhdessä.

- Jouluna kivointa on kun saa heitellä lumipalloilla toisia päähän. Lahjaksi toivon läppäriä, mutta tuskin sellaista saan, tuumii Aleksi.

 

Vuokko

Vuokko

- Jouluna saa hyvää ruokaa, kuten perunalaatikkoa ja lahjoja. Jouluna juhlitaan Jeesuksen syntymää, mutta se ei ole minulle kovin tärkeää. Kivempaa on lahjat. Olenkin toivonut Mario Kart -peliä Wiille, kertoo Vuokko.

 

Kuvat: Jussi Kosonen

Joulun sanotaan olevan yhdessäolon ja rauhan aikaa. Koulusta ja töistä on lomaa, arkihuolet ja muut velvollisuudet voidaan heittää sivuun. Silloin voidaan keskittyä omaan perheeseen, läheisiin ihmisiin ja mukavaan yhdessäoloon sekä tavata sukulaisia ja ystäväperheitä.

arkihuolesi kaikki heita

Joissakin perheissä kuitenkin rauhallista yhdessäoloa edeltää "yleinen" hulabaloo ja stressi. Aikuisten joulustressi voi näyttäytyä äksyilynä, kiireenä eikä yhdessäoloon tunnu olevan lainkaan aikaa. Stressitilanteissa erilaiset erimielisyydet ja riidat syntyvät ihan pienistäkin asioista. Joskus lapsesta voi tuntua että on vain tiellä ja pelkkä riesa.

 

Yhdessäoloa ja kivaa tekemistä

Toisaalta joulun suunnittelu ja järjestely voisi olla myös osa yhdessäoloa ja kivaa yhdessä tekemistä, ihan niin kuin itse joulukin. Hyvä mieli ja ilo, ovat asioita, jotka muuttavat asiat paremmiksi, myös stressin keskellä. Oletko miettinyt, miten itse voisit auttaa jouluvalmisteluissa? Millaisia asioita voit tehdä, että ihmisillä olisi hyvä ja iloinen mieli? Aikuisten huolia ja stressiä sinun ei pidä perheen lapsena itsellesi ottaa, mutta voit varmasti osaltasi lisätä hyvää mieltä.

 

Positiivinen asenne tarttuu

Mieti, millaisista asioista itse tulet hyvälle tuulelle. Pienistä hymyistä, kiitoksista, avunannosta ja huomionosoituksista kenties? Tee läheisillesi juuri sellaisia asioita, joista itsekin saisit hyvän mielen. Useimmiten ne eivät ole kovinkaan suuria asioita, eivätkä maksa mitään. Kun olet tilanteessa, jossa on hermot kireällä, voit ajatella stressaantuneita ihmisiä säälillä; kuinka kurjaa heillä mahtaakaan nyt olla, kun noin kovin huolettaa ja suututtaa. Kun asennoidut tilanteeseen lempeästi ja tarjoat apuasi tai kerrot, kuinka kiitollinen olet, saat tilanteen melko varmasti muuttumaan ja kiihtyneenkin ihmisen rauhoittumaan. Positiivinen asenne tarttuu ihan yhtä helposti kuin stressi ja paha mielikin. Jos tilanne kotona on edelleen kireä, voit siirtyä kokeilemaan ilon tartuttamista muihin sinulle tärkeisiin ihmisiin.

 

Mitä voidaan yhdessä tehdä?

Kun jouluun liittyvät käytännön järjestelyt ja aikuisia stressaavat asiat on kotona hoidettu, on aika keskittyä yhdessäoloon. Voidaan pelata, herkutella, laulella, leikkiä, lukea, höpötellä, hassutella, nukkua pitkään, tonttuilla ja tutustua joululahjoihin.

Mitä kaikkea voikaan yhdessä tehdä, sitä voit ehdottaa perheellesi tai läheisillesi. Eräs poika kertoi, että heille pedataan aina jouluna iso siskonpeti olohuoneeseen, jossa koko perhe viettää koko joulun pelaten, lukien ja herkutellen. Aika kiva idea! Joulun aikaan voi usein havaita sen, kuinka onnekas sitä onkaan. Miten paljon on tärkeitä ihmisiä ympärillä, kavereita, kummeja, tätejä, setiä, serkkuja, mummeja, vaareja, äitejä ja isiä... Mieti, ketä kaikkia sinullakin on elämässäsi. Mieti heitä jokaista erikseen ja pohdi, mikä asia kenessäkin on parasta. Sanomalla niistä asioista läheisillesi sanoin, kuvin tai kirjoittamalla, tarjoamalla omaa seuraasi, annat parhaan mahdollisen joululahjan heille, jotka ovat sinulle tärkeimpiä. Annat heille ilon lahjan.

Kaikki tietävät, että Joulupukki on kotoisin Korvatunturilta, Suomesta. Vai tietävätkö?

Ruotsissa uskotaan, että joulupukin koti onkin Ruotsin Lapissa, grönlantilaisten mukaan Nuukissa ja moni amerikkalainen ajattelee, että joulupukki on pohjoisnavalta.

 joulupukki tulee turkista

Piispa joulupukin esikuvana

Joulupukki on kuitenkin kotoisin Turkista, kuten turkkilaiset hyvin tietävät. Joulupukki-hahmon esikuvista tärkein on nimittäin piispa Nikolaus, josta tosin tiedetään hyvin vähän.

Hänen kuitenkin uskotaan olleen 300-luvulla piispana Myran kaupungissa, joka on nykyisen Antalyan alueella Turkissa. Antalya on suomalaistenkin suosima lomakohde, joten siellä kenties käydessäsi voit ajatella olevasi joulupukin mailla.

Tarinoiden mukaan Nikolaus teki paljon hyvää, ihmeitäkin. Tunnetuin kertomus pyhimyksenä pidetystä Nikolauksesta kertoo, miten erään köyhän perheen kolme tyttöä eivät olleet päästä naimisiin, koska heille ei ollut kunnon myötäjäisiä avioliiton solmimista varten. Silloin oli tapana, että tytön perhe antaa sulhaselle lahjan parin mennessä naimisiin. Tyttöjen tulevaisuus oli vaarassa, ja silloin Nikolaus toimi. Vaatimattomana ihmisenä hän vei tyttöjen kotiin salaa yöllä lahjan, pienen kultasäkin jokaisen myötäjäisiin.

Nikolausta on juhlittu jo 500-luvulla ja hänen muistopäivänään 6.12. on tuotu lahjoja lapsille. Aikaa myöten tämä tapa yhdistyi joulun, Kristuksen syntymäpäivän, juhlimiseen. Eri maissa on erilaisia perinteitä, milloin lahjat tuodaan, yleensä kuitenkin jouluaattona tai jouluaamuna. Hollannissa lahjat jaetaan Nikolauksen päivää edeltävänä iltana, 5. joulukuuta.

 

Nuuttipukki ja joulupukki

joulupukkiSuomessa joulupukki on hahmona syntynyt vasta 1800-luvulla. Aiemmin taloja kiersivät "nuuttipukit" Nuutinpäivänä tammikuussa kerjäämässä jouluruokien tähteitä. Heiltä joulupukki sai nimensä loppuosan. Pitkään suomalaisen joulupukin asuna oli harmaa turkki ja vasta toisen maailmansodan jälkeen asu vaihtui amerikkalaisen mallin mukaan punaiseksi.

Joulupukin suomenkielisessä nimessä ei ole jälkiä Nikolauksesta. Hänen nimensä elää kuitenkin muun muassa joulupukin englanninkielisessä nimessä Santa Claus, joka tarkoittaa juuri "pyhää Nikolausta". Joulupukki ja uskontunnustus Vanhojen uskomusten mukaan Nikolaus osallistui v. 325 ensimmäiseen yhteiseen kirkolliskokoukseen Nikeassa, joka sekin on nykyisen Turkin alueella ja nykynimeltään Iznik. Näin "joulupukki" olisi ollut mukana hyväksymässä Nikean uskontunnustusta, jota edelleen luetaan jumalanpalveluksissa!

Tähän kirkolliskokoukseen liittyy tosin eräs tahra Nikolauksen hyvin kauniissa muistossa. Kerrotaan, että piispa Nikolaus olisi suuttunut hurjia ajatuksia esittäneelle Areiokselle ja lyöneen tätä nenään. Niin että vaikka Nikolauksesta voi ottaa paljon oppia, ihan kaikessa häntäkään ei sovi pitää mallina!

 

Korvatunturille!

Vaikka piispa Nikolaus olikin kotoisin nykyisen Turkin alueelta, voimme me suomalaiset edelleen aivan hyvin pitää joulupukin kotina Korvatunturia, sen verran erilaisesta hahmosta meillä on kysymys.

Lisää tietoa Nikolauksesta internetissä esim. www.ortodoksi.net ja www.kansallisbiografia.fi

askartelu

pelitjaleikit

pyhatjuhlat

moniakulttuureja