Eräs joulun odotukseen tiiviisti liittyvä perinne, adventtikalenteri saapui Suomeen vuonna 1947. Tänne sen toi Ruotsista partioliikkeen johtajiin kuulunut Tessi Fazer.

adventti vai joulukalenteri

Vaikkei ensimmäinen kalenteri ollutkaan vielä erityisen suuri menestys, ottivat suomalaiset joulukalenterin omakseen pari vuotta myöhemmin. Sittemmin adventtikalenteri on säilynyt partiolaisten tärkeimpänä varainhankintamuotona aina tähän päivään saakka.

Ensimmäisten joulukalenterien toimintaperiaate oli sama kuin nykyisinkin. Yhteen isoon kuvaan oli sijoitettu numeroituja luukkuja, joiden takaa paljastui pienempiä kuvia. Aiheena ensimmäisessä adventtikalenterissa oli piparkakkutalo. Jouluaattona avatusta luukusta paljastui puolestaan Betlehemin seimi. Talojen avattavat ovet ja ikkunat säilyivät aiheena vielä seuraavinakin vuosina etenkin tonttuaiheen yleistyessä tämän jälkeen. Suomen Partiolaisten sivuille on koottu kaikkien partiolaiskalenterien aiheet vuosien varrelta: www.adventtikalenteri.fi

Joulukalenterin historia ulottuu kuitenkin vielä tätäkin kauemmas, aina 1800-luvun alun Saksaan saakka. Aivan aluksi ei tosin ollut olemassa varsinaisia joulukalentereita, vaan joulun lähestymistä seurattiin esimerkiksi piirtämällä joka päivä viiva seinään.

 

Adventti- vai joulukalenteri?

Adventtikalenterista ja joulukalenterista puhutaan nykyään usein samaa tarkoittavina asioina. Aivan samasta asiasta ei kuitenkaan ole kyse.

Adventtikalenterin luukkujen numerointi alkaa ensimmisestä adventtisunnuntaista, eli esimerkiksi vuonna 2012 joulukuun 2. päivästä. Adventtisunnuntain aikaisin mahdollinen ajankohta on 27. marraskuuta ja myöhäisin 3. joulukuuta.

Joulukalenterin luukut alkavat puolestaan joulukuun ensimmäisestä päivästä päättyen jouluaattoon.

 

Joulukalenteri tänä päivänä

Kuvakalenterien lisäksi nykypäivänä yleisiä ja suosittuja ovat suklaakalenterit ja kalenterit, joiden luukkujen taakse on kätketty jokin pieni esine. Myös sähköiset joulukalenterit ovat yleistyneet viime vuosien aikana tekniikan ja internetin kehittymisen myötä.

Järjestetäänpä nykyisin eläviäkin joulukalentereita. Tällöin kalenterin jokaiselle päivälle on järjestetty jokin lyhyt kokoontuminen tai tapahtuma, joka tarjoaa mahdollisuuden viettää yhteinen hetki jouluun valmistauduttaessa.

Joulukalenterin erääksi suosituimmista muodoista on vakiintunut tv:ssä päivittäin esitettävä joulukalenteri. Ensimmäisen kerran joulukalenteria pystyi seuraamaan tv:n välityksellä vuonna 1962. Tämä samoin kuin seuraavana vuonna vuorossa ollut Tähystäjätontun seikkailut on mahdollista avata tänäkin vuonna Ylen Elävässä arkistossa.

Eevert, vanha ystävällinen herra, asustaa pientä taloaan erään isomman talon keittiöstä saamallaan sukutilalla. Eevertin seurana on pieni iloinen koiranpentu, Tenho. Päivät kuluvat puuhastellessa yhdessä kaikenlaista.

 

eevertinjoulu004

Tenho on aina uteliaana seuraamassa Eevertin touhuja. Eräänä päivänä Eevert kolusi ties kuinka kauan keittiön takana olevaa komeroa. Se komero oli niin pieni, että pikku koira ei sinne millään mahtunut sekaan, vaikka kuinka kuonoaan yritti ovenrakoseen. Lopulta Eevert peruutti komerosta ja kädessään hänellä oli metallinen pölyinen vanha vuoka. Mitä ihmettä miehellä onkaan mielessä, mietti pikku koira.

Eevert puhdisti vuoan huolellisesti ja haki siihen ulkoa sammalta ja havuja. Lopulta hän asetti vuokaan neljä kynttilää. Onnellisena Eevert katseli sitä hiljaa, kuin lumoutuneena keittiön pöydällä. Se oli Eevertin äidin vanha adventtikalenteri, jonka hän otti esille ensimmäisen adventtisunnuntain aikoihin. Kynttilät paloivat siinä ruokaillessa jouluun saakka. Pienenä poikana Eevert jännityksellä odotti koska ensimmäinen kynttilä syttyisi. Seuraavalla viikolla syttyi kaksi kynttilää. Silloin kun aamulla herätessä palamassa olivat kaikki neljä kynttilää, joulu oli jo hyvin lähellä. Äidin kynttiläjoulukalenteri toi joulun odotukseen kutkuttavan jännittäviä, sadunomaisia hetkiä. Aamupalakin maistui monta kertaa paremmalle kynttilän valossa.

 

eevertinjoulu001

Eevert pitää joulusta. Ja varsinkin sen valmisteluista. Joulun tuoksut hivelevät ja kaikki joulun värit hehkuvat niin lämpöisinä. Adventin aika on odottamista ja valmistautumista juhlaan. Tänä vuonna Eevert valmistelee yhdessä Tenhon kanssa jouluaan pienessä keltaisessa talossaan. Hiljalleen adventista alkaen Eevert muistelee lapsuutensa jouluja ja touhuaa kaikenlaisia jouluasioita talossaan. Lapsuudestaan Eevert muistaa runsaat jouluateriat. Jokainen sai toivoa pöytään sitä mistä oikein piti. Muistoissa kaikki maistui niin herkulliselle ja koko koti oli kaunis valoineen ja väreineen.

Eevertin hyasintiin tarvitaan pumpulipuikko, liimaa, pieniä helmiä, korkki, vihreäksi maalattua maalarinteippiä lehdiksi sekä maalia tai foliota purkin suojaamiseksi.

 

hyasintti1

hyasintti2

 

Nukkekodin joulutarjoilu on osaksi maan kuulun pitokokin, Jatan massailutaidetta http://jatanukkekodinruokia.vuodatus.net/

askartelu

pelitjaleikit

pyhatjuhlat

moniakulttuureja