Salibandyä pelaaville seurakuntien kerhoille on pidetty Kuopion hiippakunnassa turnauksia nyt 20 vuotta. Viimeisin pidettiin Pieksämäellä 11.5.2013.

hiippasahly IMG 0323

 

Mukana oli 28 joukkuetta ja kaikkiaan noin 270 pelaajaa. Tulokset muotoutuivat seuraavanlaisiksi:

 

hiippasahly IMG 0423

F-sarjasssa (04-05) voiton vei Kiuruvesi. Seuraavat sijat Siilinjärvelle, Suonenjoelle ja Pieksämäelle.

 

hiippasahly IMG 0433

Myös E-sarjasssa (02-03) voittoon Kiuruvesi. Seuraavat sijat Pieksämäelle, Rautalammille ja Tuusniemelle.

 

hiippasahly IMG 0445

D-sarjan (00-01) voitto Rautalammille. Seuraavat sijat Suonenjoelle, Lapinlahdelle ja Tuusniemelle.

 

hiippasahly IMG 0460

C-sarjasssa (98-99) voitokkaita olivat Tuusniemeläiset. Seuraavat sijat Leppävirralle, Kiuruvedelle ja Siilinjärvelle.

Sanna-Kaisa Ojala toimii kanttorina Espoon Tapiolan kirkossa.

kurkistus kanttorin virkaan 1

Sanna-Kaisa Ojala Tapiolan kirkon urkujen äärellä.

 

Mitä muuta kanttorit tekevät kuin soittavat urkuja?

- Kanttorit johtavat kuoroja ja valmistelevat jumalanpalveluksia, tapaavat omaisia ja soittavat hautajaisissa. Myös aika hyvä pitää olla laulamisessa. Yleensäkin kanttori on aika paljon sellainen kirkon monityöläinen auttaa ihmisiä monella tapaa, kertoo Espoossa Tapiolan kirkon kanttori Sanna-Kaisa Ojala.

Soittavatko kanttorit muitakin instrumentteja kuin urkuja?

- Kyllä, kanttorit voivat soittaa ihan mitä soitinta vaan he sattuvat osaamaan. Esimerkiksi rippileireillä soitetaan paljon kitaraa ja kuoroharjoituksissa pianoa.

Mikä urkujen soittamisessa on parasta entä mikä huonointa?

- Urkujen soittamisessa on parasta se hieno ääni eli urut on kuin kokonainen orkesteri. Sieltä saa kaikkia mahdollisia ääniä, viulun soiton kuuloisista ja myös erilaisiin puhaltimiin. On hienoa hallita semmoista soitinta. Ja huono puoli on taas se, että aina se hallitseminen ei onnistu. Urut on hyvin vaikea soitin, kun siinä tarvitsee molempia käsiä ja molempia jalkoja yhtä aikaa, täytyy olla hyvä koordinaatio, että kaikki osuu oikeisiin koskettimiin.

Onko urkuja helppo soittaa?

- Urkuja voi verrata jossain määrin pianoon eli siinäkin on koskettimisto. Ensin opetellaan niin kuin pianon soitossa yhdellä kädellä, sitten kahdella kädellä ja sen jälkeen tulee urkujen soitossa jalat mukaan. Se vaatii taitoa. Urut ei ole mikään kauhean helppo soitin, mutta sitä voi soittaa myös esimerkiksi vain käsillä ja silloin se sopii myös aloittelijoille.

 

kurkistus kanttorin virkaan 2

Tapiolan kirkon mahtavat urut.

 

Missä kanttoriksi opiskellaan?

- Kanttoriksi opiskellaan Sibelius-Akatemiassa, jos haluaa kaupunkiin kanttoriksi, mutta jos haluaa pieneen seurakuntaan maalle niin silloin voi opiskella myös ammattikorkeakoulussa.

Missä teet yleensä kanttorin töitä?

- Meillä on siitä kiva, että meillä on tämä yksi Tapiolan kirkko, joten pääasiassa minun työni on täällä, mutta sitten käyn kouluissa pitämässä päivän avauksia ja joskus myös hoivakodeissa tai sairaaloissa.

Kuinka pitkä työpäivä kanttorilla on yleensä?

- Kanttoreilla ei ole työaikaa eli esimerkiksi pääsiäisenä on sellaiset 12 tuntia päivässä, jolloin ehtii vain käydä kotona nukkumassa, mutta sitten on hiljaisempiakin aikoja, jolloin pystyy pitämään vähän paremmin vapaata.

Kuinka usein kanttoreilla on vapaata?

- Kanttoreilla on aina viikonloput töitä, joten kaksi vapaapäivää on viikolla, mutta joskus, kun on paljon töitä, niin vapaapäivät saattavat siirtyä ja ne saa pidettyä vasta tärkeiden pyhien jälkeen.

Miten päädyit kanttorin virkaan?

- Minusta on ihana olla kanttori ja minä koen, että olen päässyt siihen Jumalan avulla. Olen alun perin ollut isosena ja sitten kiinnostunut seurakunnan toiminnasta. En kuitenkaan heti lähtenyt opiskelemaan kanttoriksi vaan tein muutamia kanttorin sijaisuuksia. Se oli niin antoisaa, että päätin lähteä opiskelemaan.

 

Kuvat: Venla Tuovinen

Raamattu on ehtymätön lähde tarinoille ja niitä Sonkajärven talvileirille osallistuneet tytöt ja pojat väänsivät ansioituneesti myös legoilla.

sonkajarven talvileiri

 

Legoilla syntyivät Jeesuksen vertaukset uuteen asuun, ja ne myös isoset kuvasivat hienoiksi sarjoiksi.

Talvileirillä oli teemana Minun tarinani. Idea tarinoiden tekoon nousi nuorten kanssa JiipeenettiExpress-lehdestä, joka on mainio ideapankki sellaisenaan koko leirille. Sarjakuvien ja legojen lisäksi lehden idean pohjalta syntyi näytelmiä, kuvista tarinoita sekä musiikki- ja askartelupajassa syntyi tarinoita omasta tai toisten elämästä.

 

sonkajarven talvileiri 3

 Sitten vaan laatimaan tarinaa ohjeiden mukaan.

 

Legotarinoiden tekemistä on harrastettu vuosia muun muassa Yhdysvalloissa. Kertomuksia voi kuvittaa loistavasti legoilla. Leirillä ryhmät tekivät legopalikoista ja minifiguureista muutaman tapahtuman sarjan, jonka he kuvasivat ja loivat kertomuksen. Legojen kieli on lapsille tuttua ja mielenkiintoista.

 

sonkajarven talvileiri 1

 Legoilla syntyi Jeesuksen vertaukset. Legoilla rakentaessa vain mielikuvitus on rajana.

 

Muistatko, mistä legot ovat tulleetkaan? JiipeenettiExpress-lehti kertoo, että legot keksi tanskalainen puusepän poika Godtfred Kirk Christiansen. Hän alkoi valmistaa vuonna 1949 isänsä kanssa muovisia toisiinsa kiinnittyviä palikoita. Myöhemmin palikkojen kiinnitysjärjestelmää kehitettiin ja niistä tuli nopeasti hyvin suosittuja.

Legopalikoita tehdään 600 sekunnissa, 36 000 minuutissa ja vuodessa 19 miljardia kappaletta. Ja sitten vain rakentamaan!

 

sonkajarven talvileiri 2

 Hyvä ja huono palvelija syntyi oivasti legoilla.

 

Kuvat: Hannu Keränen

askartelu

pelitjaleikit

pyhatjuhlat

moniakulttuureja