×

Varoitus

JUser: :_load: Käyttäjää ei pystytty lataamaan tunnuksella: 382

Jiipeenetti siellä missä tapahtuu

Satavuotias Suomi -juttusarjassa käydään läpi itsenäisen Suomen historiaa 1910-luvulta tähän päivään saakka.

Seitsemänkymmentäluvulla koululaitos koki suuria muutoksia. Vuonna 1971 lauantait tulivat myös kouluissa vapaapäiviksi. Samalla kolmen kuukauden pituinen kesäloma lyheni muutamalla viikolla.

suomi 100 70 luku

Vappu Helsingissä 1975. (Lähde: Wikipedia)

 

Vuosina 1972 - 1977 suomalaiset kansa-, kansalais- ja oppikoulut yhdistettiin asteittain eri alueilla kaikille ilmaiseksi peruskouluksi. Oppivelvollisuus piteni yhdeksään vuoteen. Uudistuksen myötä kotitalous ja tekstiilityöt tulivat mahdollisiksi myös pojille. Tytöillä oli puolestaan mahdollisuus osallistua puutöihin. Kouluissa opiskeltiin kahta vierasta kieltä. Koulukuraattorit, koulunkäyntiavustajat ja tukiopetus tulivat kouluihin. Pienemmille koululaisille perustettiin iltapäiväkoteja. Koulun aamuhartaudet muuttuivat aamunavauksiksi.

Lasten suosikkileluja olivat muun muassa Barbiet, autoradat, Legot sekä Playmobil-lelut.

Radiosta kuunneltiin Rockradiota, ja lempimusiikkia saattoi nauhoittaa kasettisoittimella. Suosittuja artisteja ja yhtyeitä olivat muun muassa Alice Cooper, David Bowie, The Osmonds, Sweet, Bay City Rollers ja Gary Glitter. Suosittuja suomalaisia olivat muun muassa Juice Leskinen, Vicky Rosti, Eppu Normaali ja Hurriganes.

Nuorten suosimat diskot yleistyivät, minkä yhtenä vaikuttajana oli musiikkielokuva Saturday Night Feaverin saama valtava suosio.

Seitsemänkymmentäluvulla perustettiin lisää nuorisolehtiä ja -liikkeitä. Leveälahkeiset housut ja farkut muuttuivat vuosikymmenen loppua kohti kapeimmiksi ja kireimmiksi. Tärkeintä oli, että farkut olivat oikean merkkiset. Suosituimpia olivat Levikset, Beaversit, Leet ja Wranglerit. Farkkujen kanssa käytettiin niin paksupohjaisia kenkiä, että niiden vaarallisuudesta keskusteltiin jopa lehtien palstoilla. Muita nuorten suosimia jalkineita olivat vakosamettiset Retu-kengät, hollannikkaat sekä Hai-saappaat.

Englannissa työttömien nuorten parissa syntynyt Punk-aate saapui Suomeen vuosikymmenen lopussa. Tunnetuin suomalainen punkartisti lienee ollut Pelle Miljoona. Suomessa syntyi ympäristöaktivismia kuten Koijärviliike, joka vastusti Koijärven kuivatushanketta. Aseistakieltäytyminen ja siviilipalvelus alkoivat yleistyä.

Ensimmäiset Honda Monkey mopot ilmestyivät katukuvaan. Kypäräpakko tuli voimaan mopoilijoille sekä motoristeille. Myös turvavyöpakko, nopeusrajoitukset ja autojen ajovalojen pitäminen päivisin tulivat yleiseksi käytännöksi.

Väritelevisiot alkoivat pikkuhiljaa yleistyä. Televisiosta katsottiin ahkerasti Payton Placea, Onnen Päiviä, Naapurilähiötä, Levyraatia ja Lottoa. Pikku Kakkosen lähetykset aloitettiin vuonna 1977.

Vaurastumisen myötä nuorten harrastukset lisääntyivät, mutta harrastamiseen ei käytetty niin paljon aikaa kuin nykyään. Lähiöalueiden lapsilla oli aikaa kerääntyä ulos yhteisiin pihaleikkeihin, pallopeleihin tai vaikkapa pulkkamäkeen. Ratsastus alkoi nousta suosituksi harrastukseksi myös keskiluokkaisten lasten keskuudessa.

Aiemmin vain iltaisin tai päivisin pidettyjä rippikouluja alettiin pitää myös leirikouluina. Rippileireistä tuli nopeasti suosittu osa nuorisokulttuuria.

han sanoi nimekseen aleiaHän sanoi nimekseen Aleia on pääkaupunkiseudulla asuvan Erika Vikin esikoisteos. Teos ilmestyi tämän vuoden helmikuussa. Kirjailija pitää huimaa vauhtia, sillä trilogian jatko-osa on jo ilmestynyt.

Esikoisteoksessa on kunnioitettavat 500 sivua. Sivumäärää ei kuitenkaan lukiessa juuri huomaa. Teosta ahmii mielellään suuria annoksia kerralla.

Kirja kertoo tarinan valtakunnasta, jossa ihmiset ja taikuus elävät rinnakkain. Maan kartta muistuttaa Espanjaa, mutta yhteneväisyys lienee sattumaa. Maan pohjoisosissa pyryttää lunta ja vesistöt ovat jäässä toisin kuin Espanjassa.

Päähenkilö on nuori nainen, joka ei muista menneisyydestään oikeastaan mitään. Ainoa johtolanka on hänen taskussaan oleva ovaalinmuotoinen kivi. Kun ihmiset kysyvät hänen nimeään, hän sanoo nimekseen Aleia.

Kirja on saanut siitä nimensä. Se kuvaa muistinmenetyksen ongelmallisuutta. Nainen ei muista omaa nimeään, mutta ihmisten täytyy kutsua häntä jollakin nimellä. Siksi hän keksii oman nimensä.

Aleia törmää ennen pitkää kirjan toiseen päähenkilöön. Corildon on maantiedettä tutkivan seuran mies. Hänen vastuullaan on tarkkailla pohjoisen epävakaita virtauksia.

Aleia hoippuu Corildonin talon portille ja lyyhistyy siihen. Miehellä on täysi tuska selvittää, miksi tyttö on tullut pohjoiseen ja kuka hän todella on.

On hieman ironista, että samaan aikaan Aleia haluaisi muistaa menneisyyden ja Corildon unohtaa. Miehen vaimo on kuollut hiljattain.

Erika Vikin kirja on kaunis kertomus kahden toisilleen vieraan ihmisen matkasta. Tarinassa koukuttavat lukuisat kysymykset, joita juoni herättää.

Ensimmäinen teos vastaa vain osaan kysymyksistä. Kirjassa ei selviä, kuka Aleia todella on tai mitä on tapahtunut Corildonin vaimolle.

Kirjassa viehättää myös vanhanaikainen tunnelma. Paikasta toiseen siirrytään kieseillä. Ei ole autoja tai saati leijulautoja.

5 starErika Vik
Gummerus 2017
532 sivua

Kilpailun teema on Reilu koulu! eli miten kouluissa otetaan lasten mielipiteitä ja näkemyksiä huomioon ja miten varmistetaan, että kaikki pääsevät mukaan eikä ketään syrjitä.

Reilu koulu whitebg300x 1024x318

 

Lapset ja nuoret voivat itse suunnitella videot opettajan johdolla ja tuoda esille erilaisia näkemyksiään osallisuudesta ja yhdenvertaisuudesta. Videoissa voidaan kiinnittää huomiota esim. onnistumisiin, epäkohtiin tai kehitysehdotuksiin. Käsittelytapa on kuitenkin hyvin vapaa ja valmiita aiheitakin on tarjolla. - Siispä kysy opettajaltasi lisää tästä kampanjasta ja tehkää koko luokan tai tietyn ryhmän kanssa video ja lähettäkää osallistukaa alla olevasta linkistä!

Videokilpailun tarkoituksena on lisätä lasten tietoutta lapsen oikeuksista, erityisesti oikeudesta osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen. Tuoreen kyselyn mukaan (LSKL 2017) vain 56 % 10–17-vuotiaista on kuullut YK:n lapsen oikeuksien sopimuksesta.

Videot julkaistaan Lapsen oikeudet-Youtube-kanavalla. Eniten katselukertoja saaneet videot pääsevät finaaliin ja kilpailuraati valitsee palkittavat videot. Ala- ja yläkouluille on omat kilpailusarjat ja kunkin sarjan parhaat videot palkitaan.

Kilpailun osallistumisaika on 7.8.-13.10. ja palkitut videot julkaistaan lapsen oikeuksien päivänä 20.11.
Osallistu tästä, osallistumisaika 7.8.-13.10.2017

https://www.lapsenoikeudet.fi/reilukoulu/

Satavuotias Suomi -juttusarjassa käydään läpi itsenäisen Suomen historiaa 1910-luvulta tähän päivään saakka.

Kuusikymmentäluvulla perheiden elämä mullistui, kun äiditkin alkoivat käydä töissä. Siirryttiin viisipäiväiseen työviikkoon. Lauantaista tuli yleinen vapaapäivä myös koululaisille.

suomi 100 60 luku

Tšekkoslovakian miehitystä vastustanut mielenosoitus Helsingissä elokuussa 1968. (Lähde: Wikipedia)

 

Mustavalkoiset televisiot alkoivat yleistyä kodeissa, mutta ohjelmaa tuli vain kahdelta kanavalta. Lasten ja nuorten lempiohjelmia olivat Kylli-täti, Musta Ori, Rin Tin Tin, Monkeys, Bonanza ja Batman.

Suosikkileluja olivat muun muassa paperinuket, Afrikan-tähti, Fortuna-peli, hulavanne ja twistnaru. Lapsille alettiin rakentaa erillisiä leikki- ja uimapaikkoja.

Ensimmäiset koulupsykologit aloittivat työskentelynsä, ja koulujen hammashoitoa tehostettiin. Hammashoitajat vierailivat kouluilla viikoittain jakamassa oppilaille fluoriliuosta, jota purskuteltiin suussa yhdessä luokkakavereiden kanssa. Vuonna 1964 kansakoulun oppiaineisiin lisättiin ensimmäinen vieras kieli.

Kuusikymmentäluku oli vahvaa nuorisokulttuurin kasvun aikaa. Syntyi oma nuorisomuoti sekä ensimmäiset nuorisovaateliikkeet. Nuoret alkoivat käyttää farkkuja, tytöt myös minihameita. Vaatteet olivat suurikuvioisia ja värikkäitä.

Kuusikymmentäluvulla Suomeen levisi myös hippiaate. Hipit pukeutuivat farkkuihin, liehuviin mekkoihin, huiveihin ja liinoihin. Vaatteissa suosittiin batiikkivärjäystä ja etnohenkisyyttä.

Nuorisokulttuurin nousu vaikutti myös nuorten hiusmuotiin. Aikuisten suosiessa tupeerausta, kiharaa permanenttia ja peruukkeja, nuorten hiukset saivat kasvaa ja liehua runsaina ja vapaina.

Vuonna 1961 alkoi ilmestyä legendaarinen Suosikki-lehti, joka ilmestyi aina vuoteen 2012 asti, jolloin se lopetettiin. Suosikki oli vahva osa maamme nuorisokulttuuria.

The Beatles -yhtyeen ensimmäinen levytys 1962 toi Beatles-huuman Suomeenkin. Rautalankamusiikki alkoi yleistyä, ja Suomeen syntyi ensimmäiset rock-yhtyeet. Suomalaisia idoleita olivat muun muassa The Islanders, Danny, Hector, Irwin Goodman, Anki ja Jukka Kuoppamäki.

Helkama toi markkinoille JoPo-polkupyörän, jota valmistettiin vuosina 1965-1974. Jokaiselle sopivasta polkupyörästä tuli nopeasti suosittu. Pyörän valmistaminen aloitettiin uudelleen 2000-luvulla. Nykyinen malli poikkeaa hieman rungoltaan alkuperäisestä mallista.

Kaitafilmikameroilla saattoi tallentaa elävää kuvaa. Kaitafilmistä puuttui ääni, ja kuvanlaatu oli heikko. Liikkuvaa kuvaa katsottiin kaitafilmiprojektoreiden välityksellä.

Isot kelanauhurit toivat kuitenkin äänittämisen tavallisten ihmisten ulottuville. Oman äänen kuuleminen nauhalta oli monille uutta, jopa hieman hämmentävää. Oma ääni kun kuulostikin yllättäen täysin vieraalle.

askartelu

pelitjaleikit

pyhatjuhlat

moniakulttuureja