Jiipeenetti siellä missä tapahtuu

ottilia ja keltainen kissaAda Gootti on erikoisen perheen erikoinen tytär. Brittiläisen kirjailijan Chris Riddellin aiemmin suomennetut kirjat kertoivat hänestä. Hänen tuoreimmassa kirjassaan kuitenkin seikkailee eri pikkutyttö.

Ottilia on hyvin samanlainen tyttö kuin Ada Gootti. Hän kuitenkin elää Gootista eroten keskellä kaupunkia norjalaisen pienen suo-olion kanssa. Hänen vanhempansa reissaavat ympäri maailmaa ja lähettävät matkoiltaan tyttärelleen postikortteja. Kotona heitä ei kuitenkaan näy.

Ottilia on siis kuin Peppi Pitkätossu parhaimmillaan. Vanhemmat eivät ole valvomassa, mihin tyttö menee ja milloin. Ottilia ei ole kuitenkaan aivan yhtä itsenäinen kuin Peppi. Hänen vanhempansa ovat hankkineet joukon kotipalveluja huolehtimaan kaikista kotitöistä ruuanlaitosta tyynyjen pöyhintään.

Ottilian puijausopistossa hankkimat etsiväntaidot heräävät, kun kadulle ilmestyy ilmoitus kadonneesta sylikoirasta. Ilmoituksia on ollut viime aikoina aivan poikkeuksellisen paljon. Tuntuu aivan siltä kuin koirat karkaisivat omistajiltaan tahallaan.

Pian koirien karkaamisen jälkeen samoihin asuntoihin murtaudutaan. Niistä katoaa kalliita koruja. Ottilia päättää ottaa selvää, liittyvätkö varkaudet ja kadonneet koirat toisiinsa. Hän virittää ansan, johon tarvitaan suo-olio, karhu ja kotitekoisia vaniljapiiraita.

Chris Riddellin kirjat ovat täynnä huumoria. Niitä lukiessa on vaikea olla nauramatta. Erityisen herkullisia ovat kirjan piirrokset, joita riittää joka aukeamalle. Piirrokset ovat kuin Mauri Kunnaksen kirjoista. Ne ovat täynnä pieniä yksityiskohtia.

Kirjan juoni etenee osittain piirrosten avulla. Siten kuvien voima tulee parhaiten esille. Kaikkea ei tarvitse kertoa sanoin, vaan kuvat riittävät.

Myös kirjan kieli on herkullista. Suomentaja Jaana Kapari-Jatta on päässyt lastenkirjassa irrottelemaan vielä enemmän kuin Harry Pottereissa. Oma nimisuosikkini on norjansylikoira Ärtsy Ärtsynenä.

5 starChris Riddell
Gummerus 2017
171 sivua

viillotYhdysvaltalainen kirjailija Veronica Roth tunnetaan parhaiten Outolintu-sarjastaan. Scifi-sarja sai hurjan suosion maailmalla ja kolmiosaisesta kirjasarjasta tehtiin neljä elokuvaa. Lisäksi sarjan oheen syntyi novellikokelma Neljä.

Kirjailija jättää vihdoin Outolinnun taakseen. Tämän vuoden alussa ilmestyi suomeksi Rothin uutuussarjan ensimmäinen osa Viillot.

Lähtökohta on edelleen sama kuin Outolinnussa. Päähenkilö elää keskellä dystopiaa, kauheaa tulevaisuutta. Kuitenkin Outolinnusta eroten päähenkilö ei ole tyttö, vaan poika nimeltä Akos.

Tapahtumat sijoittuvat planeetalle, jossa asuu toisistaan erillään kaksi kansaa. Ne ovat ilmiriidassa keskenään. Kriisi huipentuu siihen, kun naapurikansa kaappaa Akosin ja hänen veljensä.

Heille on ennustettu kummallekin tärkeä rooli planeetan tulevaisuudessa. Naapuriheimo haluaa raivata heidät pois tieltä, jotta heimo voi nousta planeetan ja seuraavaksi koko galaksin johtajaksi.

Kirjan alku on epäilemättä synkkää luettavaa. Roth maalaa karuja tapahtumia leveällä siveltimellä. Samalla hän kuitenkin etenee hirvittävää vauhtia. Henkilöiden nimiä tulee ensimmäisten 50 sivun aikana aivan liikaa.

Pikku hiljaa tarina kuitenkin lähtee rullaamaan. Kirjasta ei ole unohdettu myöskään rakkaustarinaa. Se ei ole kuitenkaan aivan perinteisimmästä päästä.

Naapuriheimon johtajaperheen tyttärellä Cyralla on harvinainen lahja. Hän pystyy aiheuttamaan pelkällä kosketuksella kipua toisille ihmisille. Samalla kuitenkin kipu jyllää lakkaamatta hänen sisällään.

Akos päätyy Cyran palvelijaksi, sillä pojan oma lahja heikentää muiden lahjoja. Näin Cyran on helpompi kestää kipuaan.

Pojan ja tytön suhde alkaa riippuvuudesta, mutta pian heidän välilleen kehittyy rakkauden kipinää. Heidän tarinansa ei ole kuitenkaan perinteinen prinsessakertomus, sillä Cyra on prinsessaksi tavattoman särmikäs, eikä Akoskaan ole prinssi.

Viillot on tarina kivusta, kärsimyksestä ja rakkaudesta. Tarinan pohjavire on siitä huolimatta positiivinen.

Viillot on erittäin kiinnostava sarjan aloitusosa. Kirjan kärsii kuitenkin huonosta suomennoksesta. Kirja vilisee kirjoitusvirheitä, jotka vaikeuttavat lukemista.

4 starVeronica Roth
Otava 2017
428 sivua

Kesällä 2017 järjestettävät hiippakuntaleirit kokoavat noin 1 500 lasta.

retket ja leirit

 

Hiippakuntaleirejä pidetään seuraavasti:

  • Espoon ja Helsingin hiippakuntaleiri 19.–22.6.2017 Partaharjulla, Pieksämäellä.
  • Oulun hiippakunnan hiippakuntaleiri 26.–29.6.2017 Tievatuvalla, Saariselällä.
  • Kuopion ja Mikkelin hiippakuntaleiri 28.6.–3.7.2017 Partaharjulla, Pieksämäellä.
  • Tampereen hiippakuntaleiri 24.–28.7.2017 Upilassa, Hollolassa.
  • Lapuan hiippakuntaleiri 25.–28.7.2017 Ähtärissä.
  • Turun arkkihiippakuntaleiri 1.–4.8.2017 Leiriahossa, Sastamalassa.

 

Oman hiippakunnan leirille voi ilmoittautua ottamalla yhteyttä omaan seurakuntaan.

Satavuotias Suomi -juttusarjassa käydään läpi itsenäisen Suomen historiaa 1910-luvulta tähän päivään saakka.

Yhä useampi lapsi pääsi kansakouluun ja kävi sen läpi jossain muodossa. Kouluruokailu alkoi yleistyä, ja noin kolmannes kansakoululaisista sai ilmaisen kouluaterian.

suomi 1930 luku

Mäntän keskustaa kesäkuussa 1935. (Lähde: Wikipedia)

 

Suomessa asuttiin todella ahtaasti. Omasta huoneesta tuskin kukaan osasi edes haaveilla. Suurin osa väestöstä asui huoneistossa, jossa oli vain yksi huone ja keittiö. Sähkö oli harvojen etuoikeus, ja hygieniataso oli yleisesti heikko.

Alueelliset erot saattoivat olla huomattavan suuria. Suomessa asui myös vauraampaa väestöä, joiden lapset leikkivät kiltisti ja hillitysti keinuhevosilla ja röyhelönukeilla. Köyhimmissä perheissä lapset saivat tyytyä rievuista tehtyihin nukkeihin, käpylehmiin ja kaarnalaivoihin, mutta meno oli riehakkaampaa.

Vaatteita ei ostettu kaupasta eikä postimyynnistä, sillä valmiita vaatteita ei juuri ollut. Vaatteet ommeltiin joko kotona, tai ne teetettiin kylissä olevilla ompelijoilla. Tytöt pukeutuivat ainoastaan mekkoihin, housut olivat poikien vaate.

Suomeen alkoi saapua pikkuhiljaa tavaroita myös ulkomailta. Tuoreet ja kuivatut hedelmät olivat tosin nekin vain rikkaiden herkkuja. Maaseudulla niitä päästiin harvoin maistelemaan.

Televisioita ei ollut, mutta radio yleistyi pikkuhiljaa myös kouluissa. Kouluradio aloitti toimintansa 1934. Pienimmät lapset kuuntelivat suosittua Markus-sedän lastentuntia.

Elokuviin tuli myös ääni, ja Suomessakin alettiin tehdä omia elokuvia. Ansa Ikonen ja Tauno Palo olivat tuolloin koko kansan ihailemia elokuvatähtiä.

Vuosikymmenen viimeinen vuosi oli Suomelle erityisen raskas. Vuonna 1939 Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen, mikä aloitti Talvisodan. Helsinki, Viipuri sekä muut pommituksia pelkäävät paikkakunnat sulkivat toistaiseksi koulunsa.

askartelu

pelitjaleikit

pyhatjuhlat

moniakulttuureja