Jiipeenetti siellä missä tapahtuu

Kilpailun teema on Reilu koulu! eli miten kouluissa otetaan lasten mielipiteitä ja näkemyksiä huomioon ja miten varmistetaan, että kaikki pääsevät mukaan eikä ketään syrjitä.

Reilu koulu whitebg300x 1024x318

 

Lapset ja nuoret voivat itse suunnitella videot opettajan johdolla ja tuoda esille erilaisia näkemyksiään osallisuudesta ja yhdenvertaisuudesta. Videoissa voidaan kiinnittää huomiota esim. onnistumisiin, epäkohtiin tai kehitysehdotuksiin. Käsittelytapa on kuitenkin hyvin vapaa ja valmiita aiheitakin on tarjolla. - Siispä kysy opettajaltasi lisää tästä kampanjasta ja tehkää koko luokan tai tietyn ryhmän kanssa video ja lähettäkää osallistukaa alla olevasta linkistä!

Videokilpailun tarkoituksena on lisätä lasten tietoutta lapsen oikeuksista, erityisesti oikeudesta osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen. Tuoreen kyselyn mukaan (LSKL 2017) vain 56 % 10–17-vuotiaista on kuullut YK:n lapsen oikeuksien sopimuksesta.

Videot julkaistaan Lapsen oikeudet-Youtube-kanavalla. Eniten katselukertoja saaneet videot pääsevät finaaliin ja kilpailuraati valitsee palkittavat videot. Ala- ja yläkouluille on omat kilpailusarjat ja kunkin sarjan parhaat videot palkitaan.

Kilpailun osallistumisaika on 7.8.-13.10. ja palkitut videot julkaistaan lapsen oikeuksien päivänä 20.11.
Osallistu tästä, osallistumisaika 7.8.-13.10.2017

https://www.lapsenoikeudet.fi/reilukoulu/

Satavuotias Suomi -juttusarjassa käydään läpi itsenäisen Suomen historiaa 1910-luvulta tähän päivään saakka.

Kuusikymmentäluvulla perheiden elämä mullistui, kun äiditkin alkoivat käydä töissä. Siirryttiin viisipäiväiseen työviikkoon. Lauantaista tuli yleinen vapaapäivä myös koululaisille.

suomi 100 60 luku

Tšekkoslovakian miehitystä vastustanut mielenosoitus Helsingissä elokuussa 1968. (Lähde: Wikipedia)

 

Mustavalkoiset televisiot alkoivat yleistyä kodeissa, mutta ohjelmaa tuli vain kahdelta kanavalta. Lasten ja nuorten lempiohjelmia olivat Kylli-täti, Musta Ori, Rin Tin Tin, Monkeys, Bonanza ja Batman.

Suosikkileluja olivat muun muassa paperinuket, Afrikan-tähti, Fortuna-peli, hulavanne ja twistnaru. Lapsille alettiin rakentaa erillisiä leikki- ja uimapaikkoja.

Ensimmäiset koulupsykologit aloittivat työskentelynsä, ja koulujen hammashoitoa tehostettiin. Hammashoitajat vierailivat kouluilla viikoittain jakamassa oppilaille fluoriliuosta, jota purskuteltiin suussa yhdessä luokkakavereiden kanssa. Vuonna 1964 kansakoulun oppiaineisiin lisättiin ensimmäinen vieras kieli.

Kuusikymmentäluku oli vahvaa nuorisokulttuurin kasvun aikaa. Syntyi oma nuorisomuoti sekä ensimmäiset nuorisovaateliikkeet. Nuoret alkoivat käyttää farkkuja, tytöt myös minihameita. Vaatteet olivat suurikuvioisia ja värikkäitä.

Kuusikymmentäluvulla Suomeen levisi myös hippiaate. Hipit pukeutuivat farkkuihin, liehuviin mekkoihin, huiveihin ja liinoihin. Vaatteissa suosittiin batiikkivärjäystä ja etnohenkisyyttä.

Nuorisokulttuurin nousu vaikutti myös nuorten hiusmuotiin. Aikuisten suosiessa tupeerausta, kiharaa permanenttia ja peruukkeja, nuorten hiukset saivat kasvaa ja liehua runsaina ja vapaina.

Vuonna 1961 alkoi ilmestyä legendaarinen Suosikki-lehti, joka ilmestyi aina vuoteen 2012 asti, jolloin se lopetettiin. Suosikki oli vahva osa maamme nuorisokulttuuria.

The Beatles -yhtyeen ensimmäinen levytys 1962 toi Beatles-huuman Suomeenkin. Rautalankamusiikki alkoi yleistyä, ja Suomeen syntyi ensimmäiset rock-yhtyeet. Suomalaisia idoleita olivat muun muassa The Islanders, Danny, Hector, Irwin Goodman, Anki ja Jukka Kuoppamäki.

Helkama toi markkinoille JoPo-polkupyörän, jota valmistettiin vuosina 1965-1974. Jokaiselle sopivasta polkupyörästä tuli nopeasti suosittu. Pyörän valmistaminen aloitettiin uudelleen 2000-luvulla. Nykyinen malli poikkeaa hieman rungoltaan alkuperäisestä mallista.

Kaitafilmikameroilla saattoi tallentaa elävää kuvaa. Kaitafilmistä puuttui ääni, ja kuvanlaatu oli heikko. Liikkuvaa kuvaa katsottiin kaitafilmiprojektoreiden välityksellä.

Isot kelanauhurit toivat kuitenkin äänittämisen tavallisten ihmisten ulottuville. Oman äänen kuuleminen nauhalta oli monille uutta, jopa hieman hämmentävää. Oma ääni kun kuulostikin yllättäen täysin vieraalle.

Miljoonakaupunki, ihmisvilinä ja monet nähtävyydet, eikö tällaisia asioita tule päällimmäisiksi mieleen Lontoosta?

lontoossa 1

Westminster Bridge

 

Itse pääsin toteamaan Lontoon suuruutta kesäloman alussa veljeni kanssa. Matka Lontooseen oli itse asiassa minun ideani. Olin monesti nähnyt tv-sarjojen ja elokuvien sijoittuvan Lontooseen, joten olihan minun pakko nähdä kaikki omin silmin, todellisena ja aitona. Meillä on sukulaisia Lontoossa, joten asuimme heidän luonaan. Tätini asuu Länsi-Lontoossa, josta on hyvät kulkuyhteydet keskustaan, sillä Piccadilly-metrolinja kulkee aivan vierestä.

 

lontoossa 2

Näkymä Wetland Centerin piilomajan ikkunasta

 

Ensimmäisinä päivinä tutustuimme kaupunkiin, museoihin ja sen nähtävyyksiin: Big Ben, Buckingham Palace, St. Paul’s Cathedral. Chinatown oli myös hieno paikka kiinalaisine ravintoloineen ja putiikkeineen. Ostimme eräästä leipomosta kiinalaisia suolaisia leivonnaisia, jotka olivat mielestämme erittäin maukkaita.

 

lontoossa 3

Piccadilly Circus

 

Lontoossa museot ovat ilmaisia, joten museokohteitamme olivat British Museum, luonnontieteellinen museo (Natural History Museum), tiede- ja tekniikkamuseo (Science Museum) sekä kansallisgalleria (National Gallery). Museoissa oli ruuhkaa ja meteli sen mukainen. Museoissa kului paljon aikaa, sillä eteneminen ihmismassassa oli aikaa vievää. National Gallery puolestaan yllätti postitiivisesti: galleriassa oli rauhallista, eikä laisinkaan niin paljoa turisteja kuin muissa paikoissa. Löysimme sieltä suomalaisen Akseli Gallen-Kallelan työn, joka miellytti ulkosuomalaista tätiäni niin paljon, että hän osti postikorttiversion siitä.

 

lontoossa 4

Sherlock Holmesin patsaalla

 

Torstaina lähdimme etsimään maailmankuulun fiktiivisen salapoliisin Sherlock Holmesin kotiovea. Osoitteessa Baker St. 221B:ssä sijaitsee myös Sherlock Holmes -museo, jossa en tosin käynyt, vaikka suuri Sherlock-fani olenkin.

Lähellä Sherlock Holmesin asuntoa on Regent’s Park ja Primrose Hill, joissa vietimme loppupäivämme. Primrose Hill on puisto, jonka mäeltä avautuu hieno näköala kaupungin ylle: jopa Thames-joen eteläpuolella olevat London Cityn rakennukset näkyvät mäelle.

 

lontoossa 5

Chinatown

 

Lauantaina suuntasimme Thamesin eteläpuolelle, Elephant & Castle -nimiseen kaupunginosaan, jossa tapasimme siellä asuvan serkkumme Danielin. Yhdessä vietimme aikaa kävellen ympäri urbaania ympäristöarkkitehtuuria katsellen. Ennen kuin tapasimme serkkumme, kävimme sotamuseossa (Imperial War Museum), joka mielestäni oli kaiken kaikkiaan kiinnostavin museo Lontoossa. Harmi vain, ettei veljeni ollut niinkään innostunut, joten vierailumme museossa jäi mielestäni liian lyhyeksi.

 

Kuvat: Auli Pulli

ella ja kaverit matkalla jamboreelleElla ja kaverit ovat edelleen maailman ainoalla 2 ja puoli A-luokalla. Tänä kesänä ilmestyi sarjan 20. osa.

Sarjan kirjoittajalla Timo Parvelalla ei tunnu loppuvan ideat. Vaikka päähenkilöt ovat joka kerta samat, jokaisessa kirjassa on jotain uutta. Tällä kertaa kaverukset tutustuvat partioon ja hiihtoon.

Kirja alkaa Ellan opettajan uudenvuodenlupauksesta. Hän lupaa olla tyyni kuin viilipytty. Opettaja ei hermostu edes silloin, kun hänen isänsä ehdottaa osallistumista hiihtokilpailuihin.

Ellan kaveri Hanna on puolestaan aina halunnut päästä partiolaiseksi. Hän on kuullut, että lähistöllä järjestetään suuri partioleiri, jamboree. Sinne on päästävä!

Ensin hänen pitäisi kuitenkin perustaa lippukunta ja hankkia jäseniä. Onneksi kaikki kaverit lupautuvat mukaan.

Kaverukset päättävät kokeilla partiotaitojaan. Ensimmäinen avuntarvitsija on opettaja, joka ei pysty hiihtämään ilman lunta. Tarvitaan siis ahkeria partiolaisia ja hieman onnea.

Hanna tietää yllättävän paljon partiosta. Esimerkiksi hän on tietoinen partiolupauksesta ja taitomerkeistä. Tosin Ellan ja kavereiden antama lupaus on hyvin yllättävä. Ajatus on kuitenkin tärkein. Taitomerkitkin ovat kangasmerkkien sijaan nappeja.

Timo Parvela on kuitenkin saanut taltioitua kirjaan partion hauskuuden. Siellä pääsee kokeilemaan uusia taitoja ja käyttämään mielikuvitustaan. Se ei ole suinkaan pelkkää solmujen tekemistä.

Kirjaan mahtuu myös rutkasti huumoria. On hauskaa seurata Ellan opettajan epätoivoisia hiihtotreenejä mustikkakeiton voimalla. Latu syntyy luonnollisesti sosiaalisen median voimalla.

Kaikkein hauskinta on kuitenkin lukea tarinaa joulupukista ja nukkumatista keskellä kesää, kun lumesta on muisto vain. On hassua, että kustantaja on julkaissut talvikirjan keskelle kuumimpia helteitä.

4 starTimo Parvela
Tammi 2017
103 sivua

askartelu

pelitjaleikit

pyhatjuhlat

moniakulttuureja