×

Varoitus

JUser: :_load: Käyttäjää ei pystytty lataamaan tunnuksella: 382

Jiipeenetti siellä missä tapahtuu

Satavuotias Suomi -juttusarjassa käydään läpi itsenäisen Suomen historiaa 1910-luvulta tähän päivään saakka.

Vuonna 2012 Suomen presidentiksi nousi Sauli Niinistö.

 

Suomessa on tällä hetkellä noin 5,5 miljoonaa asukasta. Ulkomaalaistaustaisten kansalaisten määrä on kymmenessä vuodessa (2005–2015) kaksinkertaistunut.

Suomeen saapui vuonna 2015 yllättäen noin 32 000 turvapaikanhakijaa normaalin 1500–6000 hengen sijaan, mikä vaati yhteiskunnalta nopeita toimenpiteitä. Majoitustiloja luotiin tyhjillään olevista kouluista, hotelleista ja kerrostaloista. Vuonna 2017 turvapaikanhakijoiden määrä on pudonnut entiselleen.

Vuosikymmenen ilmiö on sosiaalisen median nopea kasvu, jota on edesauttanut muun muassa älypuhelimien ja Ipadien yleistyminen. Suosittuja sovelluksia ovat olleet erityisesti WhatsApp, Instagram, Snapchat ja Pokémon Go.

Rovio ja Supercell Oy nostivat suomalaisen peliteollisuuden koko maailman tietoisuuteen peleillään Angry Birds, Hay Day, Clash of Clans ja Boom Beach.

Kauneuden muoti-ilmiöitä ovat olleet muun muassa naisten irtoripset, rakennekynnet sekä hiusten pastillisävyt ja liukuvärjäys. Miesten hiusmuotia ovat olleet niin sanottu ananastukka sekä nuttura (man bun).

Muodikkaasti pukeutuvat suosivat muun muassa urheiluvaatteita, legginsejä, napapaitoja, peplumpaitoja. Vuosikymmenen alussa muotiin tulivat collegehaalarit, mutta ne hävisivät katukuvasta nopeasti.

Vuosikymmenen suosittuja kotimaisia artisteja ovat olleet Jenni Vartiainen, Chisu, Robin, Cheek ja JVG. Suosituiksi televisiosarjoiksi ovat nousseet Putous ja Vain Elämää.

Bikini Fitness on erityisesti nuorten naisten muotiharrastus. Vartalon muokkaaminen kovan harjoittelun avulla on johtanut äärimmillään myös terveydellisiin ongelmiin, mikä on huolestuttanut terveydenhuollon ammattilaisia. Tyytyväisyyttä on sen sijaan lisännyt nuorten vähentynyt tupakointi sekä humalahakuinen alkoholinkäyttö.

Koko kansan urheilujuhlaa vietettiin jälleen 2011, kun Suomi voitti jääkiekon maailmanmestaruuden jo toisen kerran.

Lukion suosio on hiipunut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 10%. Nykyään vain alle 40 % pojista jatkaa opintojaan lukiossa. Tilanteen parantamiseksi valmistellaan lukiouudistusta. Vuonna 2017 ylioppilaskirjoitukset suoritettiin ensimmäistä

kertaa digitaalisesti.

Koulujen oppimisympäristö on 2010-luvulla kokenut muutoksia. Joissain kouluissa pulpeteista on luovuttu kokonaan. Tilalle on pyritty luomaan tiloja, joissa oppinen onnistuisi parhaiten.

Yhteiskunnan muuttuessa yhä monikulttuurisemmaksi myös kirkon asema on muuttunut. Kirkon jäsenmäärä on laskenut voimakkaasti erityisesti pääkaupunkiseudulla. Vahvimmin kirkkoon ollaan sitouduttu Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Vuoden 2016-lopulla 72 % suomalaisista kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon.

Satavuotias Suomi -juttusarjassa käydään läpi itsenäisen Suomen historiaa 1910-luvulta tähän päivään saakka.

Pitkäaikainen Suomen presidentti Urho Kekkonen erosi terveyssyistä virasta 1981. Uudeksi presidentiksi valittiin 1982 Mauno Koivisto.

suomi 100 80 luku 

M100-juna sisältä Helsingin metrossa vuonna 1987. (Lähde: Wikipedia)

 

Kahdeksankymmentäluvulla Suomi vaurastui nopeasti ja suomalaiset innostuivat kuluttamaan. Vaatteissa suosittiin yhä enemmän merkkituotteita, jotka viestittivät kantajansa vauraudesta. Suomeen syntyi juppikulttuuri.

Body building eli bodaaminen tuli muotiin. Kuntosaleja perustettiin ahkerasti. Ruskettunutta ja lihaksikasta kehoa ihailtiin. Solarium-laitteita alettiin hankkia myös koteihin. Laskettelusta ja squashista tuli muotiharrastuksia. Suomalaiset suuntasivat laskettelumatkoille Lappiin sekä Keski-Eurooppaan. Yhä useampi perhe pystyi matkustamaan lomillaan ulkomaille. Seuramatkat olivat suosittuja.

Poikien hiusmuoti piteni, ja takatukka tuli muotiin. Pojat alkoivat pitää myös korvarengasta. Tyttöjen hiusmuoti oli lyhyttä tai keskipitkää. Permanentti, värjäykset sekä raidat olivat suosittuja. Tyttöjen hiukset olivatkin varsin pörröisiä. Puseroiden ja takkien alla pidettiin muhkeita olkatoppauksia.

Vuosikymmen lopussa lähes jokaisessa kodissa oli väritelevisio sekä videot. Langaton puhelin, korvalappustereot ja Nintendo-pelit olivat ajan ilmiöitä.

Vuonna 1986 televisio sai kolmannen kanavan. Vinyylilevyt väistyivät CD-levyjen ja tieltä. Koteihin ostettiin astianpesukoneita sekä mikroaaltouuneja, joihinkin jopa ensimmäinen pöytätietokone. Suosittuja televisio-ohjelmia olivat muun muassa Dallas, Dynastia, Ihmemies MacGyver sekä Miami Vice.

Kuuluisia rock-yhtyeitä olivat muun muassa Hurriganes, Eppu Normaali, Popeda sekä Hanoi Rocks. Oma ilmiönsä oli suomalainen Dingo-yhtye, joka nostatti Suomessa ennennäkemättömän hysterian. Vuosikymmenen muotitansseja oli Linnanjuhlissakin tanssittu Tiputanssi sekä Lambada.

Suomen ensimmäinen Metro avattiin Helsinkiin 1982. Ensimmäinen McDonald´s avattiin Tampereella 1984. Ensimmäinen naispappi vihittiin virkaan 1988.

Uusi sukunimilaki mahdollisti sen, että kaikilla perheenjäsenillä ei ollut enää välttämättä samaa sukunimeä. Avoliitot alkoivat myös yleistyä ja uusperheiden määrä lisääntyä.

Lasten muotileluja olivat muun muassa My Little Ponyt, Halinallet, He Man -figurit, Kaalimaankakarat, Mutanttininjakilpikonnat.

Kahdeksankymmentäluvulla perustettu Lasten ja Nuorten puhelin osoitti, että lasten yleisin ongelma oli iltapäivisin koettu yksinäisyys.

Satavuotias Suomi -juttusarjassa käydään läpi itsenäisen Suomen historiaa 1910-luvulta tähän päivään saakka.

Vuonna 1995 presidentti Mauno Koiviston seuraajaksi valittiin Martti Ahtisaari. Samana vuonna Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi.

 

Vuosikymmenen alussa talouselämä taantui, ja Suomeen iskenyt lama ajoi useat perheet ahtaalle. Monet ihmiset menettivät työnsä, ja yrityksiä ajautui konkurssiin. Valokuvat Pelastusarmeijan edessä olevista pitkistä leipäjonoista levisivät myös maailmalle. Epävarmuus tulevaisuudesta aiheutti henkistä pahoinvointia. Talous alkoi kuitenkin elpyä jo loppuvuodesta 1993.

Tietokoneet yleistyivät. Internet ja sähköposti mullistivat tiedonvälityksen, mikä vaikutti myös työkulttuuriin. Nokia esitteli 1991 ensimmäinen digitaalisen GSM-puhelimen, joka vuosikymmenen kuluessa syrjäytti aiemman NMT-tekniikan. Kännykät olivat suomalaisten käsissä yleisimpiä kuin missään muualla maailmassa. Playstation julkaistiin Euroopassa 1995, ja se tuli nopeasti suosituksi myös Suomessa.

Ympäristöongelmat nousivat puheenaiheeksi. Kierrätys ja jätteiden lajittelu tuli yhä tärkeämmäksi. Terveysuhkina nähtiin otsonikerroksen oheneminen sekä erilaiset allergiat. Eläinaktivistit alkoivat kohdistaa iskujaan muun muassa turkistarhoille. Syntyi käsite ”Kettutytöt”.

Suomeen saapuneet pakolaiset ja siirtolaiset synnyttivät rasismia. Nuorten päihteiden käyttö synnytti uusia nuorisotyömuotoja. Vanhemmat jalkautuivat viikonloppuisin partioimaan kaduille. Nuorille perustettiin myös Walkers-yökahviloita, joissa nuorilla oli mahdollisuus keskustella nuorisotyöntekijöiden sekä muiden aikuisten kanssa.

Suomi voitti ensimmäistä kertaa jääkiekon maailmanmestaruuden vuonna 1995. Voittoa seurasi ennennäkemätön kansanjuhla. Mika Häkkinen voitti puolestaan Formuloiden maailmanmestaruuden vuosina 1998 ja 1999.

Televisio sai neljännen kanavan 1997. Televisiossa alkoi päivittäiset saippuasarjat, muun muassa Kauniit ja rohkeat sekä Santa Barbara. Vuonna 1995 alkoi ensimmäinen kotimainen nuorten iltapäiväohjelma, Jyrki. Musiikkimaailmassa nousivat esiin niin tyttöbändit (Spice Girls, Nylon Beat, Taikapeili, Aikakone) kuin tanssivat poikaryhmätkin (Back Street Boys, Take That, XL5).

Ajan ilmiöitä olivat muun muassa kirjavat salihousut, nappiverkkarit, lippikset, jenkkihuivit, trumpettihousut, vyölaukut, napapaidat, miesten silkkipaidat, hupparit ja korkeavyötäröiset farkut. Nenäkorut ja muut iholävistykset tulivat muotiin. Nuorten hiusmuoti lyheni ja suoreni.

Suosittuja leluja olivat muun muassa Tamagotch-virtuaalilemmikit, Trollit, Baby born -nuket, Turtlesit, Polly Pocketit ja Teletapit.

Satavuotias Suomi -juttusarjassa käydään läpi itsenäisen Suomen historiaa 1910-luvulta tähän päivään saakka.

Vuonna 2000 Suomen presidentiksi valittiin Tarja Halonen. Samana vuonna tuli voimaan uusi Perustuslaki, joka supisti presidentin oikeuksia ja korosti pääministerin asemaa.

 

Suomeen tuli uusi rahayksikkö, kun eurot syrjäyttivät markan 1.1.2002.

Martti Ahtisaari sai Nobelin rauhanpalkinnon 2008.

Kaksituhattaluku oli voimakasta teknistymisen aikaa. Koteihin hankittiin useampia televisioita ja kesämökeillekin haluttiin tarvittavat mukavuudet. Astianpesukone ja mikroaaltouuni koettiin jo joka kodin vakiovarusteeksi. Kuvaputkitelevisiot muuttuivat taulutelevisioiksi, videonauhurit DVD –laitteiksi.

Tosi TV –ohjelmat tulivat suosituiksi, Idols ja PopStars nostivat uusia kykyjä laulajien joukkoon. Suomessa elettiin unohtumattomia hetkiä, kun Lordi voitti Euroviisut 2006. Vuonna 2007 Euroviisut järjestettiin Suomessa.

Suomalaisia tähtiartisteja olivat muun muassa Anssi Kela, Maija Vilkkumaa, Lauri Tähkä, Zen Café ja Childrens of Bodom. Hiphop ja rap-musiikki saivat omat kannattajansa Suomessakin. Suomalaiset bändit kuten Night Wish, HIM, The Rasmus ja Darude menestyivät maailmalla.

Stand Up komiikka tuli yhä suositummaksi ja vakiintui yhdeksi taiteenlajiksi myös meillä.

Matkapuhelimet yleistyivät, ja monet luopuivat lankaliittymistä. Matkapuhelimiin tuli myös kamerat. Muuten niin hiljaiset suomalaiset puhuivat kännyköihin surutta suureen ääneen julkisissa paikoissa. Julkinen liikenne aloittikin Älä kailota -kampanjan matkustusmukavuuden lisäämiseksi.

Isojen pöytätietokoneiden tilalle alettiin hankkia kannettavia tietokoneita. Kaksituhattaluvulla syntyi some, joka mahdollisti internetin käyttäjille myös sisällön tuottamisen. Facebookin käyttäjiä suomalaisista tuli vuonna 2008.

Digitalisoituminen oli vauhdikasta, mikä vaikutti vahvasti sekä kouluihin että työelämään. Elämä alkoi pyöriä yhä enemmän netissä.

Suomeen avattiin useita isoja kauppakeskuksia. Muodissa olivat Retro ja Marimekon Unikko-kuosi. Muotitietoiset naiset suosivat ylisuuria aurinkolaseja, lantiofarkkuja, UGG -saapikkaita ja Louis Vuittonin monogrammilaukkuja. Muovisia ja värikkäitä Crocseja käyttivät kaikki iästä tai sukupuolesta huolimatta.

Lasten toivelahjoja olivat muun muassa Brazit, potkulauta, Play Pladet, Diapolot, Pokemon-kortit sekä tarrakirjat.

askartelu

pelitjaleikit

pyhatjuhlat

moniakulttuureja