Joensuun seurakunnassa on harrastettu vuosien aikana monenlaisia mediakerhoja. On tehty lehtiä, nettijuttuja ja otettu valokuvia. Tammikuussa 2013 päätettiin aloittaa elokuvakerho 5. - 6.-luokkien tytöille ja pojille.

062

 

Kerhon ohjaamisesta vastasivat alan ammattilaiset Mediaosuuskunta Mekastamosta. Kuvaaja Jonna Tahvanaisen johdolla elokuvan tekemisen saloihin tutustui kymmenkunta innokasta kerholaista.

Kerho kokoontui heti koulupäivän päätteeksi koulun kuvisluokassa. Nuorisotyönohjaaja Noora Kähkönen kiikutti läheiseltä kirkolta kerholaisille välipalan ja syömisen jälkeen tutustuttiin joka kerta yhteen kirkosta tuttuun tai ehkä tuntemattomaankin kuvaan eli symboliin.

Kerhokauden aikana kerholaisille tulivat tutuiksi kaikki elokuvan tekemiseen liittyvät tärkeät asiat kuten käsikirjoitus, kuvakäsikirjoitus, ohjaaminen, näytteleminen, kuvaaminen ja editointi. Kerhossa sai kokeilla myös muun muassa erilaisia elokuvatrikkejä kuten seinällä kiipeämistä ja katoamistemppua.

Toukokuussa kerhon päättyessä, jokainen kerholainen sai käsiinsä todistuksen sekä kopion omasta, alusta loppuun itse tehdystä elokuvasta. Syyskuussa, uuden kerhokauden alkaessa tytöt ja pojat pääsevät sukeltamaan animaatioiden maailmaan.

 

Videopäiväkirjan loput osat nähtävissä Vimeossa: vimeo.com/user12273007/videos

 

IMG 4301

010

IMG 3462

065

061

037

053

IMG 3294

IMG 3370

IMG 3423

IMG 3434

IMG 3495

IMG 3512

IMG 3532

IMG 4308

IMG 4300

 

Kuvat: Mediaosuuskunta Mekastamo

Heinolan seurakunnan "Mahiksen" kokkikerhossa on vilskettä ja vilinää joka maanantai.

heinolan kokkikerhossa

 

Vähän vaille kaksituntisessa kerhossa kokkaillaan, askarrellaan ja leikitään Amanda Peltomaan ja Toini Seppälän johdolla. Kerholaiset ovat pääasiassa 7 - 11-vuotiaita tyttöjä ja poikia, joita käy viikottain noin kymmenen.

Heinolan seurakunnalla on Suomen evankelisluterilaisen kirkon virallinen ympäristödiplomi, joten ympäristöasioita pidetään esillä myös varhaisnuorten kerhoissa ja leireillä. Askarteluissa hyödynnetään esimerkiksi vanhoja lehtiä eikä ruoka-aineita heitetä hukkaan; kuivahtaneesta leivästä tehtiin köyhiä ritareita.

Maanantaina 21.1.2013 Mahiksen keittiössä valmistettiin lihapullia ja juuresmuusia, salin puolella aiheena oli biojäte. Alkuhartauden jälkeen ryhdyttiin toimimaan.

Lihapullat tehtiin itse alusta loppuun, joten kerholaiset pääsivät pyörittelemään niitä "ihan kuin pullia!" Juuresmuusiin käytettiin perunaa, porkkanaa ja lanttua. Muusi olikin sekä ekologista että taloudellista, sillä osa juureksista oli edellisen kerhokerran ylijäämää.

 

heinolan kokkikerho 1

Itse tehdyt lihapullat uunissa paistumassa.

 

Keittiössä käydään kahden tai kolmen hengen ryhmissä, ja sillä aikaa muut touhuavat ohjatusti salin puolella. Tämän kerran teemana oli biojäte, joka onkin useimmille kerholaisille tuttu juttu. Aihetta käsiteltiin leikkien, yhdessä miettien ja askarrellen. Kerholaiset luonnostelivat papereille oman biojätesankonsa, jonka sisään piirrettiin sopivat jätteet. Mikä sitten on biojätettä? "Ainakin banaanin ja omenan kuoret!" "Omenanraato!" "Homeiset piparit!" Kerholaisille jäivät mieleen myös muut elintarvikkeet, kasvit, servietit ja kahvinporot.

 

heinolan kokkikerho 5

Biojätesankojen sisään piirrettiin sopivat jätteet.

 

Jotta tietous ei valuisi hukkaan, biojätepiirrokset talletettiin niiden valmistuttua kunkin kerholaisen omaan kokkikerhokirjaan. Kirjaan kootaan kerhovuoden aikana käytettyjä reseptejä sekä askarteluja. Kerholaisen oma haastattelu (mm. lempiruoista), ruokarukous ja biojätesanko ovat myöhemmin mukavia muistoja. Kirjan kannessakin oli tekemistä; ne koristeltiin ruoka-aiheisilla lehtikuvilla.

 

heinolan kokkikerho 3

Kokkikerhokirjat koristeltiin ruoka-aiheisilla lehtikuvilla.

 

Lihapullien paistuttua päästiin ruokapöytään. Vaikka juuresmuusiin sekoitettu lanttu olikin epäilyttänyt kerholaisia aluksi, muusikattila syötiin nopeasti tyhjäksi. Lopuksi kokoonnuttiin sisaruspiiriin kiittämään hauskasta kerhokerrasta.

 

heinolan kokkikerho 4

 Kokkikerholaiset, ohjaajat ja piirustukset yhteiskuvassa.

 

Kuvat: Sirkku Kovalainen

5-luokkalainen Suvi on kokkikerholainen. Suvi on käynyt kerhossa jo niin monta vuotta, ettei oikein enää muista milloin aloitti. Suvin mielestä kerhoon kannattaa tulla mukaan ehdottomasti, koska siellä on kivaa ja saa olla kavereiden kanssa.

tule mukaan kerhoon 5

Suvi on myös innokas ja tehokas tiskaaja.

 

Tänään on syksyn ensimmäinen kerhokerta. Mukana on monta uutta tyttöä ja poikaa. Ekalla kertaa on aluksi jaettu kerhokortit. Siihen saa tarran joka kerta, kun on paikalla. Suvi on myös saanut oman kokkihatun. Suvin kerho kokoontuu kerran viikossa seurakuntatalolla. Kerhossa on 10 lasta ja 3 ohjaajaa ja se maksaa 20 euroa syksyltä. Yksi kerhokerta kestää kaksi tuntia.

Tänään kerhossa kokataan omena-kaurapaistosta ja vaniljakastiketta. Suvin mielestä se on ehkä parasta ruokaa mitä kokkikerhossa on ikinä tehty. Muidenkin kerholaisten mielestä se on hyvää. Eikä sen tekeminen niin vaikeaa ollut. Tosin yksi pienempi poika kertoo omenoiden kuorimisen ja pilkkomisen olevan vähän vaikeita tehtäviä.

 

tule mukaan kerhoon 1

 Kokkivihkoon kerätään kerhosta saadut ohjeet.

 

Suvi kertoo osanneensa paljon ruuanlaitosta jo ennen kerhoon tuloa. Kerhossa hän on oppinut tekemään uudenlaisia salaatteja.

Kun paistos on uunissa, kerhonohjaaja Iina lukee kerholaisille hartaudeksi Kerhonohjaajan käsikirjasta tarinan kahdesta kerholaisesta Esteristä ja Mariasta, jotka kerhomatkalla huomaavat Korppulan mummon tarvitsevan apua ja jäävät auttamaan häntä. Samalla Korppulan mummo kertoo heille Jumalan huolenpidosta. Lopuksi rukoillaan yhdessä Herran siunaus.

Kokkikerhossa, kuten muissakin seurakunnan kerhoissa, on aina hartaus. Siinä luetaan joku kertomus tai Raamatun kohta, jutellaan hieman ja sitten rukoillaan. Hartaudet eivät ole pelottavia, vaan niissä kerrotaan Jumalasta sillä tavalla kuin lapsille sopii.

Kokkikerhossa syödään aina se ruoka mitä on tehty. Ja lopuksi tiskataan. Iso suurtalouskeittiön tiskikone on monille kerholaisille outo laite. Suvi sen sijaan käyttää tiskikonetta sujuvasti. Suvi onkin aina innokas ja tehokas tiskaaja.

Vielä ennen lähtöä kokoonnutaan sisaruspiiriin ja sanotaan heipat.

 

tule mukaan kerhoon 2

 Omatekoinen omena-kaurapaistos maistui kerholaisille.

 

Isä ja äiti ovat tulleet Suvia vastaan kerholle. Suvilla on kerhossa mukavaa ja siksi äiti ja isäkin ovat innostuneet kokkikerhoista. He ovatkin olleet mukana koko perheellä jo kaksi kertaa Marttojen ja seurakunnan järjestämillä koko perheen kokkikursseilla.

Seuraavana päivänä seurakuntatalolla kokoontuu taas uusi kokkikerho. Siellä toiset ohjaajat tekevät toisten lasten kanssa pitsaa ja banaanirahkaa. Jos kokkikerho ei tunnu kivalta jutulta jonkun lapsen mielestä, voi aina mennä vaikka askartelukerhoon. Siellä on ekalla kertaa tehty kankaaseen kuvioita painamalla. Lennokkikerhossa on tehty paperiliidokkeja ja aloitettu oman ison TOKA-liidokin teko. Ja LUOVA-kerhossa on tutustuttu toisiin ja saatu vähän makua, mitä kaikkea luovaa kerhoissa voikaan tehdä.

Sitten kun Suvi ja muut kerholaiset kasvavat tarpeeksi isoiksi, he voivat mennä mukaan vaikka LYYLI-iltoihin, joissa yli 12-vuotiaat tytöt neuloo tilkkuja Äiti Teresa -peittoon. Tai he voivat vaikka tulla mukaan apuohjaajakoulutukseen. Silloin pääsee apuisoseksi leireille ja apulaiseksi kerhoihin.

 

tule mukaan kerhoon 4

Kerhonohjaaja Eetun lempiruoka on lasagne.

 

Eetu on kerhonohjaaja, hän on nyt toista syksyä kerhonohjaajana. Hän on ollut aktiivisesti mukana seurakunnan toiminnassa jo monta vuotta. Eetu pitää kerhoa, koska se on hauskaa ja mukavaa. Siinä samalla Eetu oppii itsekin tekemään ruokaa. Tärkeää on myös se, että Eetu oppii tulemaan toimeen lasten kanssa.

Eetun lempiruoka on lasagne, mutta Eetu ei vielä tiedä tullaanko sitä tekemään kerhossa tämän syksyn aikana. Se jää vielä salaisuudeksi.

 

Kuvat: Nina Mikkola

askartelu

pelitjaleikit

pyhatjuhlat

moniakulttuureja