Käyttäjän arvio: 0 / 5

HuonoHuonoHuonoHuonoHuono
 

Monet ovat kokeneet, että rukoileminen tuo rauhaa ja turvallisuutta elämään.

Kun on paha mieli ja harmittaa, olo helpottuu, kun siitä puhuu jollekin luotettavalle ihmiselle. Rukouskin on puhetta toiselle. Nyt vain huoli tai kiitos kerrotaan Jumalalle, ei toiselle ihmiselle.

Aina tosin ei ole helppoa rukoilla, sillä Jumala on näkymätön. Voi tuntua hassulta puhua jollekin, jota ei näe. Siksi kristityt ovat käyttäneet esineitä, jotka auttavat keskittymään rukoukseen.

Usein käytetään pientä ristiä tai ikonia. Ikoni on kuva Jeesuksesta. Tulitikkuaskin kokoisia matkaikoneita voi aina pitää mukanaan. Kun katsoo ristiä tai Jeesuksen kuvaa, on helpompi ajatella, että Jumala kuulee puheeni tai ajatukseni.

Myös käsien laittaminen ristiin auttaa keskittymään. Kun katsoo omia sormia, jotka ovat toistensa lomassa, voi ajatella, että näin Jumala pitää minusta kiinni.

 

Lyhyestä rukous kaunis

Rukouksen ei tarvitse olla pitkä. Jumala tuntee meidät läpikotaisin. Hän ymmärtää, mitä milloinkin tarkoitamme. Sellaista Jumalaa on turvallista rukoilla.

Usein ihmiset käyttävät samaa rukousta. Kaikkein tunnetuin on Jeesuksen opettama Isä meidän rukous. Suurin osa suomalaisista rukoilee iltarukouksen mielessään. Se voi olla lyhyt runomuotoinen rukous tai vapaa omin sanon lausuttu kiitos ja pyyntö.

Kerrotaan, että kerran eräs mies yritti rukoilla, mutta ei saanut sanottua mitään selvää tai järkevää. Hän ei itsekään tiennyt, mistä haluaisi puhua Jumalalle.

Niinpä hän lopulta sanoi lyhyesti: “Niinkus tiedät”. Mies uskoi, että Jumala tietää senkin, mitä hän itse ei saa sanottua.

 

Kuuleeko kukaan?

Jumala ei aina vastaa rukouksiimme niin kuin me odotamme. Usein taas Jumala vastaa, mutta ihminen ei huomaa sitä.

Tätä kuvaa hyvin tarina uimataidottomasta miehestä, joka putosi veneestä. Hän rukoili hädissään: ”Jumala, pelasta minut.”

Kohta paikalle tuli toinen vene ja mies nostettiin siihen. Silloin hän jatkoi rukoustaan: ”Jumala, älä sittenkään vaivaudu, pääsin jo turvaan”. Mies ei tullut ajatelleeksi, että Jumala toimi juuri tuon toisen veneporukan kautta.

Useimmiten Jumala auttaa meitä toisten ihmisten välityksellä. Joskus taas apu tulee suoraan rukoilijan mieleen. Jännitys ja huoli haihtuu ja mielen täyttää rauha ja levollisuus.

 

Miksi ihmeessä?

Joskus rukoilemme jonkun tärkeän asian puolesta, mutta silti asiat eivät mene niin kuin pyysimme?

Vakavasti sairastunut voi kuolla rukouksistamme huolimatta. Onnettomuuksia tapahtuu, vaikka pyydämme, että Jumala varjelisi meitä.

Silloin usko joutuu koetukselle. Emme ymmärrä, miksi Jumala sallii kamalien asioiden tapahtuvan. Emme voi muuta kuin lausua kysymysrukouksen: “Miksi?!” Ristiinnaulittu Jeesus itsekin teki näin viimeisillä hetkillään. Hän sanoi: “Jumalani, miksi minut hylkäsit?”

Onneksi Jumalalle saa valittaa. Hänelle ei tarvitse esittää urheaa. Epäilynkin voi kertoa hänelle avoimesti.


askartelu

pelitjaleikit

pyhatjuhlat

moniakulttuureja