Käyttäjän arvio: 0 / 5

HuonoHuonoHuonoHuonoHuono
 

Yök, pahaa ruokaa! En tykkää tästä. Tahtoo pitsaa!

Ruokasota! Heitetään toisia ruuilla.

Ahmimiskilpailu. Kuka syö nopeimmin viisi voileipäkeksiä?

Mitä tällaiset asiat kertovat suhtautumisesta ruokaan? Ainakin sen, että ruokaa on riittävästi. Nälkää ei olla koskaan nähty oikein kunnolla.

Lisäksi ne paljastavat kiitollisuuden puutteen. Ei tajuta, miten suuri lahja on se, että meillä ylipäätään on ruokaa. Tämä ei tietenkään ole mikään ihme. Kun joka päivä saadaan riittävästi syötävää, sitä aletaan pitää itsestään selvyytenä. Silti ihmisen pitäisi osata sanoa:

 

Kiitos äiti ja Isä

Ruoasta kiitettäessä kiitetään kokkia eli sitä, joka ystävällisesti laittoi meille ruoan. Perheessä se on useimmiten äiti tai isä. Ehkä sinäkin olet joskus laittanut syötävää koko kotiväelle. Eikö tunnukin mukavalta, kun sinua kiitetään siitä?

Kiitoksen pitäisi nousta myös keittiön yläpuolelle, taivaisiin. Ruoka kun on viime kädessä Jumalan lahjaa. Emme ehkä aina huomaa sitä.

Mutta ajatellaanpa asiaa vähän erikoisesta näkökulmasta. Mikä kaikki voisi mennä pieleen, niin ettemme saisikaan ruokaa pöytäämme?

Voisi tulla hirmuinen kuivuus, eikä vilja enää kasvaisi. Kasvitaudit voisivat tuhota sadon. Ruoka voisi pilaantua matkan varrella monesta syystä. Esimerkiksi sähkökatko voisi sotkea pakastinten toiminnan ja liha pilaantuisi.

Kotimaahamme voisi tulla niin suuri köyhyys, ettei ihmisillä olisi varaa kunnon ruokaan. Vanhemmat sairastuisivat, eivätkä voisi lähteä kauppaan, tehdä ostoksia ja laittaa sitten ruokaa. Hella menisi rikki juuri kun aletaan kokata.

Voisimme keksiä paljon muitakin pieleen meni –mahdollisuuksia. Niiden ajatteleminen auttaa tajuamaan, ettei ole itsestään selvää, että pöytään ilmaantuu ruokaa. Monta asiaa täytyy mennä juuri oikein, jotta saamme syödä.

Siksi kristityt uskovat, että Jumalalla on sormet pelissä siellä missä ruokaa on ja sitä riittää. Ja siksi Häntä kiitetään pöydän antimista.

 

Miten teen sen?

On monta tapaa kiittää Jumalaa ruoasta.

Joku kiittää sillä tavalla, että kun ruoka on laitettu lautaselle, ollaan pieni ylimääräinen hetki hiljaa. Kädet laitetaan syliin, ehkä rukous asentoon. Sitten hengitetään rauhallisesti noin kolme kertaa. Tämä aikana voi sanoa ruokarukouksen mielessään. Ja sitten vasta tartutaan lusikkaan.

Kiitollisuutta voi ilmaista myös sillä, miten käsittelee ruokaa. Tämän oivaltaa paremmin vastakohtaesimerkin kautta. Kuvitellaan, että joku ottaa aina tuntuvasti enemmän ruokaa kuin jaksaa syödä, leikki ruoalla tai valikoi tarjoiltavasta ruoasta vain ”parhaat palat”

Tällainen ei kerro kiitosmielestä, vaan päinvastaisesta. Ruokaa ei osata arvostaa ja kunnioittaa.

 

Vakava ja iloinen asia

Ruoka ja syöminen on oikeastaan aika vakava asia. Ja samalla suuri ilon aihe. Ruoka on lahja, josta saa nauttia.

Siksi on lupa laittaa hyvää ruokaa ja tehdä ruokailusta eräänlaista taidetta. Pöytä katetaan nätisti, sytytetään kynttilä ja syödään rauhallisesti ja puhellaan myönteisistä asioista.


askartelu

pelitjaleikit

pyhatjuhlat

moniakulttuureja