Käyttäjän arvio: 0 / 5

HuonoHuonoHuonoHuonoHuono
 

Jokainen näkee nukkuessaan unta. Tosin unia ei aina muista herätessä. Unet unohtuvat uskomattoman helposti. Tuntuu siltä kuin unet tarttuisivat ihmisen tietoisuuteen hyvin ohuesti. Pieni tuulen pyrähdys, ja uni on tiessään.

Unia ei ole pakko muistaa. Ne saavatkin vaipua unoholaan. Mutta silloin, kun uni jää mieleen, sitä on mielenkiintoista pohtia ja tutkistella.

Uni muodostuu erilaisista rakennusaineksista. Usein monet unen yksityiskohdat tulevat edeltävän päivän tapahtumista. Unessa mieli muuntaa päivämuistot toisenlaisiksi. Jos vaikka päivällä on ollut syntymäpäiväjuhlissa, joissa on syöty kakkua, voi unessa ollakin koulun ruokalassa näkkileipä kädessä.

Ihmisen mieli käyttää myös vanhoja muistoja unikertomuksen rakentamiseksi. Joskus unen avulla voi muistaa asian, jonka luuli jo unohtaneensa.

Nukkumistilanteen aistimukset vaikuttavat unen sisältöön. Moni on nähnyt unen, jossa kello tai sireeni pirisee. Ääni ei lakkaa millään ja lopulta nukkuja herää ja huomaa, että hänen oma herätyskellonsa soi. Nukkuja kuuli herätyskellon äänen ja liitti sen osaksi untaan.

 

Varastomies yötöissä

Mieli rakentaa ihmiselle unikertomuksen. Tätä kutsutaan unityöskentelyksi.

Unessa mieli käsittelee edellisen päivän tapahtumia. Mieli on kuin suuri varastohalli, jonka aulaan tuodaan päivän kuluessa valtava määrä laatikoita. Varastomies nostelee sitten kunkin laatikon omalle hyllylleen. Päivän muistot ovat kuin nuo laatikot. Unityöskentely on tuo varastomies.

Unityöskentely pohtii päivän tapahtumia ja sijoittaa ne muistihyllyillä oikeisiin paikkoihin.

Kun ihmiset joutuvat tekemään suuria päätöksiä, he sanovat joskus, että “ensin täytyy nukkua yön yli.” Sanonta on syntynyt siitä kokemuksesta, että yön jälkeen edellisen päivän asiat näyttävät erilaiselta. Unen aikana mieli on pohtinut ja käsitellyt asioita.

Unen näkeminen on siis normaalia. Jokainen näkee unia. Itse asiassa uneksiminen on välttämätöntä mielen tasapainolle.

 

Ajan taju muuttuu

Ajan taju muuttuu hämmästyttävällä tavalla unessa.

Tämän huomaa silloin, kun joku aistimus, vaikkapa herätyskellon ääni, tunkeutuu uneen ja muuttuu osaksi unta ja lopulta herättää nukkujan.

Nukkuja on saattanut nähdä pitkän ja monipolvisen unitarinan, johon liittyy kellon pirinä. Kun hän lopulta herää kellon ääneen, hän tajuaa pirinän tulleen uneenkin. Silloin hän huomaa, että unikertomus ja siihen liittyvä kellon pirinä tuntui paljon pitemmältä ajalta kuin todellinen kellon soittoaika. Todellisuudessa kello saattoi soida vain muutaman sekunnin, mutta unikertomuksessa kellon ääni saattoi kuulua tuntikausia.

Tällaiset kokemukset osoittavat, että ajan taju muuttuu unessa. Tämä johtuu siitä, että pitkäkin unikertomus saattaa syntyä lyhyessä hetkessä.

Unikertomuksen syntyä voisi verrata tilanteeseen, jossa ihminen kirjoittaa pitkän tarinan kirjoituskoneella. Hän naputtelee sivun kerrallaan ja laittaa ne pinoon. Kirjoitustyö voi kestää kauankin.

Sitten jonakin päivänä kirjoittaja ottaa erilliset sivut ja niittaa ne yhteen, jolloin lopullinen kertomus näyttää syntyvän hetkessä.

Samalla tavalla nukkuvan mieli rakentaa unikertomusten osia pala kerrallaan. Vasta lopullisessa unennäkövaiheessa hän yhdistää kaiken yhdeksi suureksi kertomukseksi. Nukkuja ei huomaa sitä, että uni on rakennettu pala kerrallaan. Hän kokee ja muistaa vain yhden yhtenäisen unitarinan.

 

Pahaa unta

Näemme monenlaisia unia. Joskus yöllä saa katsella pitkää ja jännittävää seikkailukertomusta. Toisella kerralla uni on lyhyt ja siitä muistaa vain jonkun pienen tapahtuman.

Painajaisunet voivat olla kamalia. Usein kullakin ihmisellä on oma painajaisuni, joka toistuu. Yhteistä painajaisille on se, että ne nostavat pinnalle ahdistavan ja tuskaisen tunteen. Juuri tuo tunnetila tekee painajaisesta painajaisen.

Kun valvetilassa kertoo painajaisesta, se ei aina herätä samaa ahdistavaa tunnetta. Uni hallitsee ihmistä vain tämän nukkuessa.

Yleensä painajaisissa tapahtuu jokin pelottava asia. Joskus pelkkä tuskainen tunne tekee unesta painajaisen.

Monien pahoissa unissa unennäkijä yrittää tehdä jotakin tai mennä jonnekin, mutta asia ei vain onnistu. Esimerkiksi hän yrittää mennä kadun yli, ettei jäisi auton alle, mutta jalat eivät vain liiku.

Tai vaikka hän kävelisi, hän ei silti pääse pois tieltä ja auto lähestyy koko ajan.

Uhkaava tilanne ei kuitenkaan yleensä toteudu painajaisissa. Takaa-ajounessa takaa-ajaja ei saa pakenijaa kiinni, vaikka onkin koko ajan saavuttamaisillaan tämän. Tai uneksija saattaa pudota jostakin korkealta, muttei tömähdä maahan.

Jos kaikkein pahin uhkaa tapahtua, unennäkijä yleensä hätkähtää hereille. Näin mieli suojelee nukkujaa.

Painajaiset kertovat siitä, että mieli on kuormittunut. Elämässä on tapahtunut niin paljon ja ehkä niin vaikeita asioita, että mieli ei kykene käsittelemään niitä unessa. Painajaiset eivät kuitenkaan ole vaarallisia. Mutta jos niitä näkee jatkuvasti, on hyvä puhua asioista jollekin luotettavalle aikuiselle.

Joskus ihmiset näkevät painajaisia ollessaan sairaina. Erityisesti nousevan kuumeen aikana nähdään painajaisia.

Joskus filosofit ovat pohtineet hauskaa kysymystä. Unen aikana uni tuntuu erittäin todelliselta. Mistä voin siis tietää, mikä on unta ja mikä valvemaailmaa? Jospa tämä hetki, jolloin sinä luet tätä tekstiä, onkin unta, josta kohta heräät. Ehkä kannattaa nipistää itseä. Heräätkö siihen?

 

Taivas, miten hieno uni!

Raamatussa on mielenkiintoinen kertomus unesta ja sen selityksestä. Babylonian valtakunnan kuningas Nebukadnessar näki unessa mahtavan patsaan. Hän arveli, että unella on joku merkitys.

Kuninkaan enteidenselittäjät eivät osanneet selittää unta. Lopulta juutalainen Daniel –niminen nuorukainen astui esiin ja selitti kuninkaan unen. Patsas kuvasi maailmanhistoriaa ja sen eri valtakuntia. Historian lopussa Jumala itse ottaa vallan. Tätä Jumalan lopullista vallanottoa kutsutaan myös taivaaksi.

Kuultuaan unen selityksen kuningas ymmärsi, että Danielin Jumala näkee kaiken ja hallitsee koko luomakuntaa. Kun tämän Jumalan lopullinen tahto toteutuu taivaassa, näemme jotakin, jota emme osaa aavistaa edes kauneimmissa unissammekaan.


askartelu

pelitjaleikit

pyhatjuhlat

moniakulttuureja