Käyttäjän arvio: 0 / 5

HuonoHuonoHuonoHuonoHuono
 

Koulussa olisi pidettävä esitelmä. Mentävä luokan eteen ja puhuttava. Jännittää ja pelottaa. Entä jos mokaan? Nauravatko muut?

Tuttu huoli monelle koululaiselle. Voisi luulla, että rohkeat eivät pelkää mitään. Mutta se ei ole totta. Kyllä rohkeakin pelkää. Mutta hän tekee silti. Hän kerää sisun ja pitää esitelmän.

Rohkeus onkin aika jännä asia. Siihen kuuluu paljon sellaistakin, mitä ei heti tule ajatelleeksi.

Katsotaan siis erästä rohkeaa miestä, josta kerrotaan Raamatussa. Hänen nimensä on Stefanos. Hänen tarinansa kertoo rohkeudesta.

 

Rohkean hyvä sydän

Stefanos kuului ensimmäisten kristittyjen joukkoon ja asui Jerusalemin kaupungissa. Seurakunnassa oli paljon köyhiä ihmisiä, joilla oli puutetta kaikesta.

Heitä täytyy auttaa, kristityt päättivät, joten he asettivat seitsemän miestä huolehtimaan köyhistä. Stefanos oli yksi heistä. Hän jakoi köyhille ruokaa ja auttoi heitä muillakin tavoilla.

Tässä näkyy Stefanoksen rohkeus. Toisten auttaminen on rohkeutta. Varsinkin jos autetaan niitä, jotka eivät ole omia tuttuja. Tai jotka eivät ole suosittuja.

Rohkealla ihmisellä on hyvä sydän. Hän näkee muutkin kuin vain itsensä.

 

Eri mieltä

Ensimmäisiä kristittyjä alettiin pian vainota. Monien mielestä heidän uskonsa Jeesukseen oli tyhmää. Eihän sellainen ihminen voi olla Jumala Poika, joka ristiinnaulittiin häpeällisesti.

Kristityt olivat toista mieltä. Jumala suostuu kärsimykseenkin. Jumala kun haluaa olla kaikkien ihmisten lähellä, niidenkin, joilla menee huonosti.

Koska Stefanos jakoi köyhille ruokaa, monet tiesivät hänet kristityksi ja seurakunnan edustajaksi. Siksi jotkut alkoivat väitellä Stefanoksen kanssa toivoen että saisivat hänet luopumaan uskostaan.

Mutta Stefanos ei pelännyt olla eri mieltä. Ei edes silloin kun hänestä puhuttiiin pahaa. Hän uskalsi ajatella omalla tavallaan.

Rohkeus on myös sitä, että pidetään omasta mielipiteestä kiinni. Ei mennä aina enemmistön mukana, vaan luotetaan omaan käsitykseen asioista.

 

Saat anteeksi

Stefanokselle kävi lopulta huonosti. Häntä vastaan esitettiin perättömiä syytöksiä ja sitten hänet kivitettiin kuoliaaksi. Näin hänestä tuli ensimmäinen kristitty marttyyri.

Viimeisillä hetkillään Stefanos rukoili. Hän pyysi, että hänen surmaajansa saisivat tekonsa anteeksi. Stefanos ei siis vaatinut kostoa, vaan halusi antaa anteeksi.

Suurta rohkeutta on sekin. Anteeksiantamisen sijaan olisi nimittäin helpompi vaatia kostoa.

Moni pitkä riita alkaa siitä, ettei suostuta antamaan anteeksi. Sen sijaan haudotaan kaunaa ja mietitään kostoa. Rohkea antaa anteeksi.

 

Olin väärässä

Kaikkein suurinta rohkeutta on myöntää, että on itse ollut väärässä.

Tällainenkin tilanne liittyy Stefanoksen kohtaloon. Paavali johti ensimmäisten kristittyjen vainoja, joten hän näki Stefanoksen kuoleman.

Ehkä Stefanoksen rohkeus teki häneen vaikutuksen, sillä myöhemmin Paavali kääntyi kristityksi. Hän myönsi olleensa väärässä.

Se vasta rohkeaa onkin.


askartelu

pelitjaleikit

pyhatjuhlat

moniakulttuureja