Käyttäjän arvio: 0 / 5

HuonoHuonoHuonoHuonoHuono
 

Nukkuva ihminen näyttää levolliselta. Mutta todellisuudessa hänen aivonsa tekevät kovasti työtä. Ne pohtivat päivän tapahtumia ja järjestelevät niitä muistihyllyihin käsiteltyjen asioiden osastoon.

Tämän työskentelyn yksi merkki on se, että näemme unia. Ihminen ei uneksi koko yötä vaan vain muutamien jaksojen ajan. Päältäpäin univaiheen tunnistaa siitä, että silloin nukkuvan silmät liikkuvat. Ja voi hän liikehtiä muutenkin, jos unessa tapahtuu jotakin hyvin jännää.

Eläimetkin näkevät unta. Esimerkiksi koirat ulisevat, vingahtelevat ja heiluttelevat kovasti tassujaan unien aikana. Ehkä ne uneksivat ihanista ydinluista, joilla on jalat, ja ne juoksevat karkuun.

 

Katoaa kuin uni aamun tullen

Ilmeisesti unessa on aina jonkinlainen tarina ja tapahtumasarja. Emme tosin aina muista unitarinaamme. Erään teorian mukaan vain ne unet muistetaan, joiden kuluessa heräämme. Jos nukkuva herää silloin kun ei näe unta, hän ei muista mitään yön unista.

Siksi unien keräilijän kannattaa laittaa herätyskello soimaan muutaman kerran yössä, ja heti kun hän herää, uni pitäisi kirjoittaa muistiin. Suurin osa unista nimittäin unohtuu melkein heti heräämisen jälkeen. Näyttää siltä, ettei mieli haluakaan muistaa näkemiään unia.

Toisaalta unia voi oppia muistamaan. Se tapahtuu niin, että uniin kiinnitetään paljon huomiota. Unet kirjoitetaan muistiin ja niiden merkitystä yritetään tulkita. Sillon mieli ryhtyy tarjoamaan valveminälle unia pohdittavaksi. Unia alkaa muistamaan paremmin.

Näin ovat kokeneet erityisesti terapiassa (keskusteluhoidossa) olevat ihmiset, joiden unia on käsitelty terapiassa. Kun unia on tutkittu, niitä on alettu muistamaan yhä paremmin.

 

Painajainen

Uni näyttää muodostuvan monenlaisista rakennusaineksista. Usein siinä on joitakin asioita edellisen päivän tapahtumista, erityisesti silloin jos päivä on ollut hyvin jännittävä ja tunnerikas. Jos on vaikka matkalla, päivän kokemukset tulevat helpommin myös uniin.

Mutta päivämuistikuvat vääristyvät ja muuntuvat ihan hassuiksi. Linnut puhuvat, kodissa saattaa olla ylimääräisiä huoneita, selässäni sojottaa siivet. Unitarinassa melkein kaikki on mahdollista.

Ainoastaan se, että nukkuva itse kuolee, on hyvin harvinaista unissa. Kuolemanvaaraan sensijaan joudutaan useinkin, erityisesti painajaisissa. Äärimmäisen kauheista asioista ei uneksita ehkä siksi, että mieli herättää ihmisen, jos uni on liian raju.

Tunteet toimivat paljon vahvemmin unessa kuin valvetilassa. Siksi painajaisunen tunnelma voi olla selittämättömän kaamea. Herättyäänkin muistaa unikauhun. Sen sijaan painajaisen varsinainen tarina ei ole välttämättä kovin pelottava. Paha uni tuleekin sen tunteesta, ei niinkään unen pintatarinasta.

Aika yleisiä painajaisia ovat hallinnanmenettämisunet. Niissä tapahtuu jotakin, johon ihminen ei voi vaikuttaa. Ajat vaikka pyörällä ja yhtäkkiä jarrut häviävät, niin että syöksyt hirmuista vauhtia alamäkeen kohti vilkasta risteystä.

Takaa-ajounissa jokin pelottava vihollinen vaanii sinua ja yrität päästä karkuun. Joskus uneksija herää juuri kun hän oli jäämäisillään kiinni.

 

Voiko unia tulkita?

Päivätapahtumien lisäksi unessa on muistikuvia vanhemmista tapahtumista. Jopa vuosia tai vuosikymmeniä vanhat jo unohtuneet asiat saattavat palata uniin. Joskus vanhat asiat tulevat uniin niin muuntuneina, ettei niitä heti tunnistakaan.

Uniin ei pidä suhtautua liian vakavasti, vaan ne kannattaa ottaa mielikuvituksen luovana leikkinä. Mutta unia voi myös yrittää tulkita. Silloin kysellään, mitä uni kertoo minusta.

Unessa nimittäin käsitellään omia asioita, mutta epäsuorasti, vertauskuvien ja tarinoiden avulla. Siksi sen merkitystä ei ole helppo keksiä, mutta joskus voi oivaltaa jotakin unen viestistä.

Joku voi esimerkiksi unessa seistä suuressa jääkiekkokaukalossa pelottavan koiralauman keskellä. Sitten päivällä hän tajuaa, mistä unessa oli kyse. Jääkiekkokaukalo oli oma luokka ja koirat luokkatovereita. Nukkuja oli huolissaan siitä, että muut haukkuisivat häntä.

Näin unet voivat paljastaa omia pelkoja tai unelmia.


askartelu

pelitjaleikit

pyhatjuhlat

moniakulttuureja