Käyttäjän arvio: 0 / 5

HuonoHuonoHuonoHuonoHuono
 

Oletko koskaan miettinyt, miksi naiset ja miehet rakastuvat toisiinsa ja haluavat jakaa elämänsä toistensa kanssa? Ihminen on ihmetellyt rakkauden syntyä jo kauan. Aivan Raamatun alkuun on tallennettu eräs vanha kertomus, jolla on haluttu sanoa, mistä rakkaus alkoi.

Kertomuksen alussa lukijalle esitellään näyttämö. On pelkkä tyhjä erämaa, jossa ei kasva mitään. Jumala saapui paikalle ja muovasi maan tomusta ihmisennäköisen savinuken.

Nukke makasi maassa elottomana. Kun Jumala puhalsi nuken sieraimiin elämän henkäyksen, siitä tuli elävä olento. Näin luotiin ensimmäinen ihminen.

Tämän jälkeen Jumala ryhtyi pitämään huolta ihmisestään. Hän istutti ihanan puutarhan, jonka hedelmistä ihminen saisi ruokansa.

Samalla Jumala antoi ihmiselle tehtävän: Viljele ja varjele puutarhaasi! Näissä sanoissa on raamatullisen luonnonsuojelun perusteet. Ihmisen kuuluu pitää huolta koko tästä luonnon suuresta puutarhasta.

 

Ei ole hyvä olla yksin

Pian Jumala huomasi, että ihmisen pää oli painunut alas. Silloin Jumala tajusi, että ihminen on yksinäinen. ”Ei ole ihmisen hyvä olla yksinään. Minä teen hänelle kumppanin”, Jumala totesi.

Mutta minkälainen elämäntoveri olisi sopiva? Jumala arveli, että ihminen iloitsisi eläinten seurasta. Jumala tarttui jälleen maan tomuun ja muovasi eläimiä. Näin saivat alkunsa villieläimet, karjaeläimet, kotieläimet ja linnut.

Jumala marssitti eläimet yksi toisensa jälkeen ihmisen luo. Ne olivat varmasti ihania. Ihminen otti eläimet ystävikseen ja antoi niille nimet.

Tämä yksityiskohta kertomuksessa toteutuu muuten edelleen. Me pidämme eläimistä. Kotieläimestä, koirasta tai kissasta, tulee nopeasti perheenjäsen, jonka kuulumiset ovat yhtä kiinnostavia kuin perheen ihmisjäsenten kuulumiset.

 

Mutta tyttökaveri puuttui!

Eläimet eivät kuitenkaan riittäneet ihmiselle. Niiden joukosta ei löytynyt sopivaa kumppania ihmiselle.

Silloin Jumala keksi, minkälaisen kaverin ihminen tarvitsee. Hän vaivutti ihmisen syvään uneen ja irrotti tämän kylkiluun, josta hän teki toisen ihmisen.

Kun ensimmäinen ihminen heräsi unestaan, hän näki jumalan uusimman luomistyön. Jumala oli luonut naisen!

Tässä vaiheessa lukijalle kerrotaan, että ensimmäinen ihminen oli mies. Kun mies näki naisen, ehkä hän luuli hetken olevansa vieläkin unessa. Nainen nimittäin näytti hänestä valtavan kauniilta.

Mies huudahti onnellisena: ”Tämä se on!” Löytämisen riemua täynnä oleva huudahdus kertoi, että nyt mies löysi sen kumppanin, jonka kanssa hän koki olevansa onnellinen ja täysi ihminen. Häneltä oli puuttunut tyttökaveri, tai oikeastaan vaimo.

 

Luotu rakastamaan

Kertomus päättyy johtopäätökseen: ”Siksi mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa”.

Tämä paljastaa lukijalle kertomuksen tarkoituksen. Sillä on haluttu antaa vastaus kysymykseen, miksi mies ja nainen haluavat jakaa elämänsä toistensa kanssa. Vastaus kuuluu näin: ihminen on luotu sellaiseksi, ettei hän halua olla yksin. Hän kaipaa toisen ihmisen läheisyyttä.

Alussa ihminen on vanhempiensa lähellä. Mutta kun hän kasvaa isommaksi, kaverit tulevat yhä tärkeämmiksi.

Eräässä vaiheessa katse kääntyy vastakkaiseen sukupuoleen. Nuori mies ja nainen haluavat löytää elämänkumppanin, jonka kanssa voidaan jakaa kaikki asiat. Kun kumppani löytyy, mies ja nainen jättävät vanhempansa ja perustavat uuden perheen. Näin he tulevat yhdeksi lihaksi eli yhdeksi ruumiiksi.

On ihanaa rakastaa toista. Tämän ihminen on tajunnut aina. Siksi Raamatun ensimmäinen kertomus ihmisistä on Aadamin ja Eevan rakkaustarina.

 

Leiritulikertomuksista kirjakokoelmaksi

Alunperin tarina miehen ja naisen luomisesta oli suullinen kertomus. Israelin kansan miehet muistelivat sitä leiritulilla istuessaan, äidit viihdyttivät sillä lapsiaan ja vanhukset lapsenlapsiaan. Tarinaa tallennettiin suullisessa perimätiedossa pitkän aikaa. Ihmiset eivät juuri kysyneet, oliko tarina kirjaimellisesti totta. He ajattelivat, että sen perimmäinen tarkoitus ei ole kertoa, mitä tapahtui kauan sitten, vaan se kertoo, mikä on totta aina ja kaikkialla. Ihminen on aina kaivannut toisen ihmisen luo. Ihminen on aina iloinnut eläinten seurasta. Jumala on aina pitänyt huolta ihmisestä.

Aadamin ja Eevan rakkaustarina on kuulunut tuon ajan ihmisten top ten –tarinoiden joukkoon. Eräässä vaiheessa kertomus kirjoitettiin ylös.

Se liitettiin osaksi pitkää kertomussikermää, joka kertoo maailman luomisesta, syntiinlankeemuksesta, veljesmurhasta (Kain ja Abel), vedenpaisumuksesta ja Babylonin tornista. Näitä kertomuksia kutsutaan

Raamatun alku- tai peruskertomuksiksi. Näin leiritulien tarinoista tuli osa Raamatun kirjakokoelmaa.

Ne löytyvät Raamatun alkulehdiltä (1 Moos 1-11). Aika hienoa, että Raamattu alkaa rakkaustarinalla.


askartelu

pelitjaleikit

pyhatjuhlat

moniakulttuureja