Käyttäjän arvio: 0 / 5

HuonoHuonoHuonoHuonoHuono
 

Ihminen kokee suurta rakkautta luontoon.

Monet pitävät kesää ihanimpana vuodenaikana, koska silloin luonto on parhaiten näkyvillä. Luonnon kauneus näkyy toki talvellakin, mutta silloin suurin osa luonnon elämästä on talviunilla. Kesällä luonnon koko rikkaus tulee esiin.

Ihmisen luonnonrakkaus johtuu siitä, että me tarvitsemme luontoa. Tämä näkyy hienosti Raamatun alussa olevassa luomiskertomuksessa.

Siinä Jumala luo ihmisen ja antaa hänelle ihanan puutarhan kodiksi. Keittiön tehtävää hoitavat hedelmäpuut.

Kohta ihminen kuitenkin tulee yksinäiseksi. Silloin Jumala luo hänelle ystäväksi eläimiä. Ihminen antaa niille nimet ja ottaa ne kavereikseen.

Edelleen teemme samalla tavalla. Otamme kotieläimiä, kissoja, koiria ja kilpikonnia, joista tulee perheenjäseniä. Luonto ja eläimet eivät kuitenkaan riitä meille. Siksi Jumala loi luomistyön lopuksi toisen ihmisen ensimmäiselle ihmiselle kumppaniksi.

 

Huolehdi lahjoistasi

Luonto, eläimet ja toiset ihmiset ovat Jumalan lahjoja.

Emme kuitenkaan omista niitä, sillä emme voi tehdä niille mitä ikinä tahdomme. Lyijykynän omistaja voi vapaasti rikkoa tai heittää pois kynänsä, sillä mikään kynä ei ole ainutlaatuinen. Mutta luonto, eläimet ja toiset ihmiset ovat erilaisia.

Tämän huomaamme helpoiten ihmissuhteista. Kaverin kanssa on kiva olla. Mutta en omista häntä, sillä en voi vapaasti määräillä ja päättää hänen asioistaan.

Kotona asustava koirakaan ei ole minun omaisuuttani. Koska koira on elävä ja tunteva luontokappale, minun velvollisuuteni on pitää siitä huolta. Mielelläni hoidankin koiraani, sillä se kuuluu meidän perheeseemme.

Kasvimaailman luontoakaan emme saa käyttää hyväksemme miten tahansa. Voimme nauttia metsistä ja meristä, mutta samalla meidän kuuluu suojella niitä.

Erityisesti viimeisen viiden vuosikymmenen kuluessa ihmiset ovat huomanneet, että voimme tehdä peruuttamatonta vahinkoa luonnolle. Siksi luonnonsuojelusta puhutaan niin paljon.

 

Luonnonsuojelijoita tarvitaan

Luonnonsuojelusta puhutaan jo Raamatussa. Luomiskertomuksen mukaan Jumala asetti ihmisen puutarhaan ”viljelemään ja varjelemaan” sitä. Viljely on luonnosta nauttimista ja ruoan saamista luonnosta.

Kaikki mitä syömme, on luonnosta peräisin.

Luonnon varjelua on luonnon käyttäminen niin, ettei luonto vahingoitu siitä.

Yksinkertainen esimerkki kuvaa luonnon varjelemista. Jos heitän muovisen limsapullon kadulle, tuuli vie sen jonnekin luontoon. Muovipullo ei hajoa luonnossa, vaan jää sinne tuhansiksi vuosiksi.

Oletetaan, että koulun kaikki oppilaat heittävät aina karkkipussit ja pullot maahan. Silloin jo muutamassa vuosikymmenessä lähimetsät muuttuvat kaatopaikoiksi.

Onneksi Suomessa tajutaan, miten tärkeää on pitää luonto puhtaana. Kaikkialla tätä ei ymmärretä. Esimerkiksi monissa Itä-Euroopan maissa ihmiset heittävät jätteet luontoon niin että joillakin seuduilla teiden varret ovat kuin pitkiä kaatopaikkajonoja.

Meillä on oikeus käyttää luontoa hyväksemme, mutta samalla velvollisuus suojella sitä.

 

Suuri luonto ja pieni ihminen

Kun on ukkosmyrsky ja salamoi, ihminen tajuaa luonnon voiman. Vaikka voimme tuhota luonnon saastuttamalla sen, emme ole sitä vahvempia.

Myös luonnon suuruus on ihmeellistä. Sen huomaa parhaiten, kun tutkii jotakin pientä kohtaa luonnossa.

Otetaan metsästä metrin pituinen ja levyinen kaistale ja katsellaan sitä tarkasti. Huomaamme, että tuolla pienellä alueella kasvaa useita kymmeniä kasveja ja vähintään yhtä monta pikku otusta vipeltää maassa ja kasvien pinnoilla.

Mitä tarkemmin tutkimme aluettamme, sitä enemmän löydämme siitä merkkejä elämästä. Ihmeellistä tässä on se, että kaikki muutkin samankokoiset maa-alueet ovat yhtä täynnä elämää. Jo pelkästään

Suomessa tämän kokoisia elämää kuhisevia pikku kaistaleita on 250.000.000.000 kappaletta. Luonto on siis valtavan suuri!

Näin suuret mittasuhteet mykistävät ihmisen. Eräässä Raamatun psalmissa kuvataan tällaista ihmettelyä (Psalmi 8, jos haluat etsiä sen Raamatustasi). Siinä rukoilija kertoo, että kun hän katselee taivasta, kuuta ja tähtiä, hän tajuaa luonnon suuruuden.

Eniten hän ihmettelee sitä, että kuitenkin Jumala on kiinnostunut jokaisesta pienestä ihmisestä. Jumala on luonut ihmisen omaksi kuvakseen ja antanut luonnon hänelle lahjaksi. Ihminen on erityisen rakas Jumalalle.

Tästä syystä Jumala muuten tuli Jeesuksen kautta ihmiseksi, eikä vaikkapa koiraksi.


askartelu

pelitjaleikit

pyhatjuhlat

moniakulttuureja