Notice: Undefined property: JCategoryNode::$rating_count in /home/jiipeele/public_html/plugins/content/vote/vote.php on line 69

Käyttäjän arvio: 0 / 5

HuonoHuonoHuonoHuonoHuono

maria_jesus_josefAdventti ja joulu

Kirkkovuoden suurten juhlien vietossa on kolme vaihetta: valmistautuminen, juhla ja juhlan jälkivietto. Joulua edeltävä valmistautumisvaihe on adventtiaika.

 

Adventti

Keskiajan lopulle tultaessa läntisessä kristikunnassa vakiintui käytäntö, jonka mukaan uusi kirkkovuosi alkaa ensimmäisestä adventtisunnuntaista. Sana adventti tulee latinankielisestä sanonnasta adventus Domini, Herran tuleminen.

Adventtiaika valmistaa meitä jouluun. Vanhastaan ensimmäisen adventtisunnuntain jälkeisestä maanantaista on alkanut jouluaattoon asti ulottuva adventtipaasto. Tätä paastoa kutsutaan myös pieneksi paastoksi erotuksena pääsiäistä edeltävästä suuresta paastosta.

Ensimmäinen adventtisunnuntai

Ensimmäinen adventtisunnuntai on yksi suosituimmista juhlapyhistä kirkossamme. Keskiajalta ulottuvan perinteen mukaisesti evankeliumina on palmusunnuntain aihepiiriin kuuluva kertomus Jeesuksesta, joka ratsastaa aasilla Jerusalemiin. Näin adventti liittyy palmusunnuntain ja pääsiäisen tapahtumiin.

Meillä ensimmäisestä adventtisunnuntaista on aikojen saatossa tullut ilonjuhla, jonka liturginen väri on valkoinen. Siihen kuuluu erottamattomasti saksalaisen Voglerin 1700-luvun lopulla säveltämä Hoosianna-hymni, joka Suomessa esitettiin ensimmäisen kerran 1807. Hoosianna! -huudahdus on alunperin rukous "oi auta, pelasta!", mutta jo juutalaisessa traditiossa ennen Jeesusta siitä muodostui yleinen juhlahuuto ja riemunilmaus.

Ensimmäisen adventtisunnuntain jälkeen

Liturginen väri vaihtuu heti ensimmäistä adventtisunnuntaita seuraavana maanantaina violetiksi tai tumman siniseksi. Katumuksen, odotuksen ja valmistautumisen aika on alkanut.

Toisen adventtisunnuntain aiheena on Kristuksen tuleminen kunniassaan aikojen lopulla (toinen tuleminen). Kolmannen adventtisunnuntain raamatullinen keskushenkilö on Johannes Kastaja ja hänen kehotuksensa katumukseen ja parannukseen. Neljäs adventtisunnuntai on kirkossamme useimpien muiden kirkkojen tavoin omistettu lasta odottavalle Marialle, Herran äidille.

Joulun ilosanoma on Jeesuksen syntymä

"Mutta enkeli sanoi heille: 'Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle.

Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra."  (Luuk. 2:10-11)

Joulun juhla-aika kestää jouluaatosta loppiaiseen, jolloin keskeisenä sanomana on Jeesuksen syntymä. "Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme."

Loppiainen

Loppiainen on kirkossa joulunajan viimeinen juhla. Se on yksi vanhimmista kristillisistä juhlista. Silloin muistellaan itämaan tietäjien vierailua vastasyntyneen Jeesus-lapsen seimellä. Tietäjät olivat vieraiden kansojen pappeja, joita tähti oli opastanut kumartamaan juutalaisten kuningasta.

Kirkollinen perinne on tulkinnut heidät kolmeksi kuninkaaksi, jotka edustivat kolmea silloin tunnettua maanosaa, Eurooppaa, Aasiaa ja Afrikkaa. Loppiaista onkin siksi pidetty myös lähetystyön juhlana. Kun Jeesus syntyi niin vieraat kansatkin tahtoivat tulla osoittamaan kunnioitustaan. Loppiaisen sanoma onkin, että Jeesus on tullut kaikkia kansoja ja ihmisiä varten. Tämän takia lähetystyö liittyy niin läheisesti juhlan viettoon.

Ortodiksisessa kirkossa loppiaisena juhlitaan Jeesuksen kastetta, johon koko joulunaika huipentuu.

Joulun jälkivietto muodostuu loppiaisen jälkeisistä sunnuntaista, joiden lukumäärä vaihtelee riippuen pääsiäisen ajankohdasta. Enimmillään niitä voi olla kuusi.

(Lähde evl.fi)

askartelu

pelitjaleikit

pyhatjuhlat

moniakulttuureja