HuonoHuonoHuonoHuonoHuono
 

vedeeran taruVedeera on nuori haltija Vaahterikon kylästä. Hän tapaa ihmisten ja haltijoiden maiden välisellä Rajajoella ihmispojan nimeltä Koril. Koril ja Vedeera ystävystyvät, vaikka haltijalapsia on ankarasti kielletty olemasta missään tekemisissä ihmisten kanssa. Pian kuitenkin järjestetään kilpailu Helmisimpukkasaaresta, johon osallistuu yksi ihminen ja yksi haltija. Vedeera joutuu kilpailuun Korilia vastaan ja huomaa, että hän ei voi enää luottaa kehenkään.

Minulla oli aluksi vähän ennakkoluuloja kirjaa kohtaan, mutta kirjan pirteän vihreä väri kuitenkin houkutteli lukemaan. Kun olin vähän aikaa lukenut, totesin että en pysty enää lopettamaan. Kirja oli siis niin koukuttava, että olisin voinut lukea sen yhdellä kertaa. Minua kuitenkin ihmetytti, kun kirjassa haltijoilla oli hännät. Koskaan ennen en ole kuullut sellaisista haltijoista, joilla olisi hännät.

Kirja oli myös vähän jännittävä, kun Vedeera ja Koril kilpailivat saaresta. Saarella nimittäin asuu skorpioneja, joiden yksikin puraisu pystyy tappamaan. Kirjan lopussa oli vähän surullinen kohta, jossa moni haltija kuoli. Kirjassa haltijat eivät olleetkaan pieniä siivellisiä olentoja, jotka tulevat taikasauvansa kanssa Tuhkimoa auttamaan, vaan haltijat olivat ihmisten kokoisia ja vähän ennakkoluuloisia ihmisiä kohtaan. Jotkin haltijat olivat jopa sotaa haluavia pettureita, joihin Vedeerakin päätti olla luottamatta. Kirja oli kyllä tosi hyvä, koska kirjan juoni oli sellainen, millaista en ole ikinä lukenut. Siis niin hyvä, etten silmiäni edes uskonut.

Suosittelen kirjaa 10 - 13-vuotiaille seikkailuista pitäville tytöille ja pojille. Annan kirjalle 5/5 tähteä, koska ikinä en ole lukenut näin hyvää kirjaa. Kirja vain yksinkertaisesti oli tosi, tosi hyvä!

5 starJarkko Tontti
Otava 2012
240 sivua


askartelu

pelitjaleikit

pyhatjuhlat

moniakulttuureja