Olen Samuel. Muinaisen Israelin kansan uskonnollinen ja poliittinen johtaja.

Minua oli toivottu ja rukoiltu pitkään ja kun viimein synnyin, vanhempani Hanna ja Elkana antoivat minulle nimeksi Samuel. Niin koska se tarkoittaa "Jumala on kuullut".

Lapsuuteni vietin pyhäkössä Eeli-papin kasvatettavana. Vanhempani olivat niin kiitollisia Jumalalle minusta, että luovuttivat minut vähän niin kuin Jumalalle takaisin. Ja siksi siis kasvoin siellä pyhäkössä.

Elämäni käännekohta tapahtui 12-vuotiaana. Sitä yötä en voi unohtaa. Päivällä Eeli oli juuri kertonut minulle siitä, kuinka joskus Jumala puhui ihmisille suoraan ja lähetti näkyjä, mutta että sellaista tapahtui todella harvoin. Olimme Eelin kanssa pohtineet Jumalan tahtoa ja siitä me olimme ainakin varmoja että oli Jumalan tahto, että minä kasvoin temppelissä Eelin opetuksessa.

Sinä iltana Eeli oli jo mennyt nukkumaan. Minuakin väsytti, silmiä painoi jo kovasti ja päätin mennä nukkumaan pyhäkössä samaan tilaan Jumalan liitonarkun kanssa.

Sitten kuulin äänen: "Samuel, Samuel."

"Täällä minä olen", vastasin ja juoksin Eelin luokse. Eeli väitti, ettei hän ollut minua kutsunut ja käski minun mennä vain takaisin nukkumaan. Olin ihan hölmistynyt ja yritin saada uudestaan unenpäästä kiinni. Olin juuri saanut uudestaan nukahdettua kun Eeli taas kutsui minua: "Samuel". Nousin kuuliaisesti taas ylös ja kiiruhdin Eelin luokse. Eeli väitti taas, ettei hän ollut minua kutsunut ja pyysi minua menemään takaisin nukkumaan.

Mutta sitten kuulin kolmannen kerran jonkun kutsuvan minua. Ja taas minä nousin ja menin Eelin luokse. Nyt Eeli ymmärsi, että Jumala kutsui minua ja sanoi: "Mene nukkumaan, mutta jos joku vielä kerran kutsuu sinua, vastaa näin: Puhu, Herra, palvelijasi kuulee." Onneksi Eeli ymmärsi, mistä oli kyse. Enhän minä voinut tietää, että Jumala minulle puhui, niin koska sellaista ei ollut koskaan ennen minulle tapahtunut.

Muistan kuinka sydän pomppasi rinnassa tuhattajasataa. Ei kai se voisi olla totta? Juurihan me olimme Eelin kanssa puhuneet siitä, ettei Jumala juuri kenellekään suoraan puhu. Miksi Hän tahtoi minulle nyt puhua? Yritin mennä nukkumaan, mutta uni ei enää tullut. Ei mennyt kauankaan kun kuulin taas äänen: "Samuel, Samuel!" ja sitten vastasin sydän pomppaillen niin kuin Eeli oli opettanut: "Puhu Herra, palvelijasi kuulee."

Näin opin kuuntelemaan Jumalaa. Hän ilmoitti minulle tahtonsa ja minä ilmoitin sen eteenpäin kansalle. Se oli vaativa tehtävä. Ihan ensimmäinen viesti, joka minun piti Jumalalta kertoa, oli sekin jo jännä. Minun piti kertoa rakkaalle opettajalleni Eelille, että Jumala oli tuominnut hänen sukunsa ikuisiksi ajoiksi, koska Eelin pojat olivat pilkanneet Jumalaa. Eeli onneksi otti viestin vastaan ja myönsi Jumalan olevan Herra ja oikeassa. Mutta kovin surulliseksi Eeli tästä viestistä tuli, sen muistan.

Ihmiset eivät yleensä olleet kovin iloisia minun tuomistani viesteistä. En edes minä itse. Usein olin eri mieltä Jumalan kanssa Hänen viesteistään. Ja siltikin, ei minun auttanut muu kuin totella Hänen tahtoaan ja myöntää, että Jumala tiesi asiat aina paremmin kuin minä. Jumalan viestintuojana sain elää todella jännittävän elämän.

Raamatunkohdat: 1. Sam. 1: 1-28; 1. Sam. 3: 1-9, 1. Sam. 3: 10-21.

 

mulla valahti ettaKuvita Lego-sarjakuvalla Samuelin kutsuminen temppelissä. Käytä kolmen kohtauksen menetelmää. Siis kolme valokuvaa, joilla kerrot Samuelin kutsumisen.

Tutustu ensin raamatunkertomukseen ja Minnan tarinaan. Sitten voit suunnitella kolme kohtausta. Käytä erilaisia kuvakulmia ja lähikuviakin.

 

 

Lisää artikkeleita...

askartelu

pelitjaleikit

pyhatjuhlat

moniakulttuureja