Käyttäjän arvio: 5 / 5

HyväHyväHyväHyväHyvä
 

Sain loistavan tilaisuuden osallistua elämäni ensimmäiselle suurleirille, Roihulle. Hämeenlinnan Evolla järjestettyyn partiolaisten suurleiriin osallistui noin 17 000 partiolaista, ja vapaaehtoista. Lähes joka viides osallistuja oli ulkomaalainen.

liekeissa roihulla 3

Roihu-suurleirin avajaisjuhlan riemua.

 

Leiri oli 20. - 28. heinäkuuta, mutta minä olin Roihulla ainoastaan 19. - 24. päivä. Roihun aktiviteetteja on toteutettu monissa lippukunnissa ja tapahtumissa. Lisäksi Roihuun kuului Home Hospitality -tapahtuma, jonka ideana oli antaa ulkomaalaisille partiolaisille käsitystä suomalaisesta arjesta.

Itse osallistuin leirille yhdessä isäni ja minua vuotta nuoremman Iitun kanssa. Muu perheeni osallistui myös Roihuun partiovieraiden merkeissä, ja äiti tuli vierailemaan leirille vierailupäivänä. Meille tuli neljäksi yöksi kaksi irlantilaista partiopoikaa, Tadgh ja Jack. Heidän kanssa vietin kesää Lappeenrannan linnoituksessa, Lappeen Tuulityttöjen järjestämällä iltanuotiolla ja omalla kesämökillämme. Kommunikointi poikien kanssa sujui englanniksi, mutta opetin heille myös pari sanaa suomea.

 

liekeissa roihulla 1

Kuvassa vasemmalla Jack Jordan, keskellä minä Auli Pulli ja oikealla Tadgh Duggan. Kuva on otettu Lappeen Tuulityttöjen ja Lappeen sinisten kämpällä Humaljärvellä. 

 

Evolla virkistys- ja retkeilyalueella liikkuu monenmoista otusta ja siivekästä. Nyt niitä ei kylläkään näkynyt, kun väkeä oli niin paljon, mutta talvella Evon metsissä voit havaita hirven ja jopa ilveksen. Lukuisissa järvissä pesii ainakin telkkä ja kuikka.

 

Tadgh ja Jack

Ennen leiriä haastattelin Tadghia ja Jackia poikia hieman, kun he olivat meillä.

 

Mitä odotatte Roihulta?

- Odotamme Roihulta retkielämää, uusia toimintamuotoja, uuden oppimista ja tutustumista muihin partiolaisiin.

 

Kauanko olette olleet partiossa?

Tadgh kertoi olleensa partiossa 4 vuotta ja Jack yhden vuoden.

 

Millaisia mielikuvia teillä oli Suomesta?

- Tiesimme, että Suomessa on paljon järviä ja talvella on kylmää. Myös jotkut asuintalot ja kirkot olivat erilaisia arkkitehtuuriltaan kuin irlantilaiset.

 

Leirin jälkeen kysyin, mistä pojat pitivät leirillä:

Tadgh: - Minusta uiminen oli parasta. Kiipeäminen ja huonepakopeli Elämyslaaksossa ja se, että tapasi ja näki erimaalaisia partiolaisia ympäri maailmaa, se oli ihmeellistä!

Jack: - Minä pidin kovasti...  Asia mistä pojat eivät oikein leirillä pitäneet oli ruoka. Kysyin myös poikien dublinilaisen 14. Ballyroanin lippukunnan naisjohtajalta Greinnelta, miten yleensä leirillä on viihdytty. Hän kertoi, että oikein hyvin, järjestelyt ovat hienot ja aktiviteetit myös, mutta jotkut vanhimmat leiriläiset toivoivat seikkailulaaksojen tehtäviin lisää haastetta. Ymmärrettävää, koska ne oli suunniteltu ensisijaisesti suomalaisia tarpojia ajatellen. Ruoka ei oikein ollut maistunut.

 

Otteita Roihu-päiväkirjastani

Ti 19.7.

Saavuimme illalla Riehuun, Roihun perheleirille. Kaikki näytti ensin jotenkin sekavalle ja tuntui, kuin olisin tullut muurahaispesään. Tavarat painoivat, mutta kuitenkin saimme teltan pystyyn suurella innolla. Koska olimme tulleet tiistaina jo ikään kuin valmiiksi leiriä varten, ei illalla ollut leirin puolesta ruokailuja. Nakertelimme siis ilta- ja aamupalaksi omia eväitämme. Yö oli kylmä, mutta aamu sitäkin lämpimämpi.

 

Ke 20.7.

Keskiviikkoaamu valkeni, enkä olisi viitsinyt nousta patjaltani. Työntäessäni pään ulos teltasta huomasin, että väkeä oli tullut lisää. Ensimmäinen virallinen ohjelma oli lounas, jolloin saimme makaronilaatikkoa. Nam! Kävimme leirisuoran lähellä sijaitsevassa sveitsiläisessä 14,6 metriä korkeassa puumajassa, josta oli kauniit näkymät ponttonisillalle ja järvelle. Illalla oli suuri avajaisjuhla, johon osallistuivat kaikki leiriläiset, eli noin 17 000 partiolaista. Tunnelma oli aluksi vähän lattea, mutta lopussa kyllä olin aivan liekeissä!

 

liekeissa roihulla 5

Sveitsiläisten partiolaisten tornimaja, jonne jokainen oli tervetullut viihtymään.

 

To 21.7.

Oli ohjelmalaakson aika. Kuljimme alaleiri Poltteen kanssa laaksoissa. Kyseessä oli metsälaakso, joka oli niin sanottu yrityskylä. Jokainen vartio perusti oman leikkimielisen yrityksen ja alkoi miettiä valitsemalleen ongelmalle ratkaisua. Meidän ongelmamme oli teflonpintaisten astioiden naarmuuntuminen metalliottimia käytettäessä. Ratkaisimme ongelman vuolemalla puiset teflonpintaystävälliset ottimet, joihin kuului kolme lastaa. Illalla, kun oli vapaata, ihmettelimme leirisuoraa, josta löytyi kaikkea kaupoista karaokeihin. Leirisuoralla oli myös Puolustusvoimien teltta, jossa sai kokeilla tietämystään inttivisassa ja lentää lentosimulaattorilla. Selvitin visan hienosti, ja sain palkinnoksi inttimukin!

 

Pe 22.7.

Elämyslaakso! Kuulostaa hyvälle ja mukavaa siellä olikin! Ensimmäinen rasti, jossa kävimme, oli älypeli. Sen tarkoituksena oli saada pelilaudalta peitettyä kaikki muut kuviot kuin ne, jotka kuuluivat tehtävään. Kävimme myös seuraavilla rasteilla: Nepal, postcrossing, risukeitin, käsityöt, perinnekulttuurit ja eläimet. Minua kiinnosti eniten nuo eläimet, joita oli 2 hevosta, 3 lammasta, 2 kanaa ja 2 kania. Siellä sai myös kokeilla hevosen länkivaljastusta, lypsämistä (muovisella ämpärillä) ja tehdä heinää. Illalla kuljeksimme jälleen pitkin leirisuoraa ja kävimme ponttonisillalla uimassa.

 

liekeissa roihulla 4

Vantaan Erämetsojen leiriportti. 

 

La 23.7.

Jo lauantai! Aika kului kuin siivillä! Viimeinen ohjelmalaakso meidän osaltamme oli globaalikasvatus-laakso, jossa saimme kokea maanjäristyksen ja paljon muuta. Saimme mukaamme pienet passit, joihin meidän täytyi kirjoittaa henkilötietomme. Seuraavalla aukiolla oli pisteet, joista meidän täytyi kerätä seuraavat leimat: sairaala, vaikuttaminen, pelit ja leikit, koulu, maanjäristys, ja slummi.

Sairaalassa meidän piti auttaa katastrofialueen sairaalassa ulkomaalaista potilasta niillä välineillä, jotka meillä oli (ja ne eivät olleet kovin hääppöiset). Vaikuttamisessa meidän oli vartion kanssa maalattava lastenoikeuksien lakana, jolla vaadimme lastenoikeuksien parempaa toteuttamista. Pelit ja leikit -rastilla meidän piti tehdä pallo sanomalehdistä, kankaista ja muovista, ja sillä meidän oli heitettävä 10 koria. Koulussa suoritimme kolme erilaista tehtävää pakolaisten lähtömaitten kouluissa. Maanjäristyksessä oli maanjäristyssimulaattori ja pieni tehtävä koskien lastenoikeuksia. Slummissa taas meidän oli rakennettava väliaikainen asumus, jonka valtaapitävät sotilaat joko sallivat jäävän pystyyn tai tallasivat maahan. Saimme käyttää rakennelmaan pahvia ja oksia.

 

liekeissa roihulla 2

Hongkongilaisten partiolaisten tanssiesitys vierailupäivänä.

 

Su 24.7.

Meidän lähtöpäivämme oli jo sunnuntaina, mutta se ei suinkaan ollut leirin päätöspäivä, vaan vierailupäivä, jolloin leirisuora ja muutkin tiet Roihulla kuhisivat väenpaljoudessa. Kun aamupäivällä olimme purkaneet telttamme ja pakanneet, lähdimme aistimaan viimeisen kerran Roihu-tunnelmaa leirisuoralle. Kävimme Maailman kylässä, jossa oli eri kirkkojen ja uskontojen edustajia. Suomen ortodoksisen kirkon teltalla sai maalata ikonin Pyhästä Yrjöstä, joka onkin partiolaisten suojeluspyhimys. Siihen tehtävään olikin hyvä päättää partioleiri. Minulla heräsi halu osallistua jatkossakin kansainvälisille leireille.

 

Jos kiinnostuit partiotoiminnasta, saat lisätietoja partion kotisivulta: www.partio.fi.

Tule sinäkin mukaan!

 

Roihu-suurleirin tavoitteet

  • Roihu kasvattaa osallistujiaan
  • Roihu muuttaa sen, miten jäseninä näemme partion ja miten muut näkevät meidät
  • Roihu lisää avoimuutta, yhteistyötä ja kumppanuutta
  • Roihu toteuttaa partion strategiaa

 

Kuvat: Auli Pulli


askartelu

pelitjaleikit

pyhatjuhlat

moniakulttuureja