Mennen tullen turvallisesti

Varovaisuus on viisautta ja uhkarohkeus on – tyhmyyttä!

Ulkona ollaan...

Retket ja leirit ovat ulkoilutoimintaa. Ulkoilma on yleensä meidän kehomme lämpötilaa kylmempää. Kehomme lämpötila on noin +37 °C. Vaatteilla, liikunnalla ja muilla keinoilla voimme säilyttää itsemme sopivan lämpöisinä ulkonakin.

Kehossamme on muutamia kylmälle arkoja kohtia. Eniten lämmintä haihtuu pään kautta. Samoin lämpöä haihtuu paljon kaulan ja hartioiden seuduilta. Suojaa siis pääsi ja kaulasi.

Arkoja paikkoja on myös lantion alueella ja jalkaterissä. Suojaa alapääsi ja selkäsi. Alapään tuulensuoja on tärkeä. Kyllin pitkä paita ja pusero estävät selän paljastumisen liikkuessa ja kumartuessa.

Lämpimät ja kyllin tilavat jalkineet ovat tärkeät. Älä tunge jalkineisiin tiukkaan sukkia, koska silloin kylmä pääsee helposti siirtymään ahtaassa jalkineessa jalkaan. Käytä jalkineissa eristäviä pohjallisia. Älä myöskään jätä jalkinetta liian löysäksi. Jos jalkine hölskyy, siitä seuraa usein hiertymiä.

pukeutuminenParas eristys kylmää vastaan saadaan ilmakerroksilla, joita on villavaatteissa ja muissa ilmavissa materiaaleissa. Usko tai älä: villasukat ovat kova sana kesälläkin…

Käytä tuulta pitävää vaatetta päällimmäisenä, sillä vaatteiden läpi hujeltava tuuli jäähdyttää sinut nopeasti. Pue tuulta pitävän vaatteen alle sään mukaan vaatekerroksia. Kun käytät useita ohuita vaatekerroksia, voit lisätä ja vähentää niitä sään ja liikunnan mukaan. Tämä on oikeaa kerrospukeutumista. Liikkuessasi hikoilet, varo siis vilustumasta.

Tuulen ja pakkasen yhteisvaikutus on yllättävän voimakas. Jos viiden asteen pakkasella tuulee 10 metriä sekunnissa, tuntuu sää –22 asteiselta. Nollakelillä kuuden sekuntimetrin tuuli jäähdyttää –10 asteen voimalla.

Kun pakkastuulella pidät kulkemisessasi taukoja, hakeudu aina tuulensuojaan. "Metsä on köyhän turkki".

Pakkastuulella on syytä tarkkailla toisten kasvoja, ettei niissä ala näkyä vaaleita paleltumajälkiä. Jos ihoon ilmestyy paleltumia, on niitä varovasti paineltava paljaalla kädellä ja suojattava paleltuma vaatteella. Paleltumaa ei saa hieroa lumella. Vaikea paleltuma annetaan aina lääkärin hoidettavaksi.

Ihmisen keho tottuu jonkin verran kylmiin oloihin noin seitsemässä päivässä. Hellesäihin keho tottuu hieman noin viidessä päivässä. Lyhyillä retkillä ja viikonlopun talvileireillä ei elimistö ehdi juurikaan sopeutua. Vaatetus ja liikkuminen ovat siis tärkeitä lämmön säätelyssä.

LämmittelyLämmintä saat lisää käsiisi pyörittämällä niitä kuin tuulimyllyn siipiä. Samoin jalkojen lämpötilaa voidaan parantaa jalkoja heiluttelemalla. Nämä liikkeet lisäävät raajojen verenkiertoa. Letkajenkka ja monet liikunnalliset laululeikit lämmittävät. Voitte myös porukalla leikkiä hippaa, puuhippaa tai vaikka rosvoa ja poliisia. – Liikettä, liikettä!

SadeUlkoilu erilaisissa sääolosuhteissa on pukeutumis- ja varustautumiskysymys.

Jos leirillä sade estäisi toiminnan, pitäisi sateen sattuessa leiri lopettaa! Tavallinen sade ei vaikuta yleensä juuri mitenkään hyvin varustautuneen leirin elämään.

Vesi on neste – ei este.

Leirillä kannattaa rakennella sateen varalle suojia jo hyvän sään aikana. Tähän varustautumiseen kuuluu myös telttojen sijoittaminen maastoon siten, ettei valuva vesi tule telttaan. Vedelle voidaan tehdä esteitä ja rakentaa pieniä ojia ja muita virtausreittejä. Jos leirialueella kaivaminen on kiellettyä, on telttapaikan valinnalla merkitystä! Pystytä siis telttasi mieluummin pienelle kumpareelle, josta vesi valuu pois.

Teltoille kannattaa varata sadesuoja.

Telttojen yläpuolella olevalla suurella pressulla voidaan suojata useita telttoja ja niiden lähialueita. On miellyttävää tulla sateella ulos teltasta kastumatta heti.

Älä koskettele sateella teltan sisäpintaa, sillä teltta alkaa helposti vuotaa kosketuskohdasta. Järjestä sateella teltan tuuletus esimerkiksi teltan tuuletusikkunoiden ja oviaukon kautta.

Nukkujat erittävät yön aikana runsaasti kosteutta hengityksen mukana ja muun kehon kautta. Jos teltta ei hengitä, vesi tippuu aamulla katosta.

kuva-39-31Leirin ohjaajat voivat ottaa leirille sateen varalle kamiinateltan kamiinoineen. Lämmitetyssä teltassa on hyvä kuivattaa varusteita pidempäänkin jatkuvien sateiden aikana. Katso kamiinan asennusohjeita retkeilykirjoista.

Lämpimällä sadesäällä on mukava uida. Sadesään ohjelmaksi voi leirillä järjestää vaikka saunomista telttasaunassa tai tavallisessa saunassa.

Ukkosella ei kannata mennä veteen eikä veneeseen!

Älä tahallaan kastele itseäsi sateessa. Kuivattamisesta on aina vaivaa ja märät vaatteet johtavat kylmää lävitseen.  Pysyt paremmin lämpimänä, jos vaatteesi ovat kuivat!

Sadesäällä pärjääminen on myös asennekysymys: jos jokaisesta pikkuasiasta nariset, et kestä pieniä sateita, suurista puhumattakaan.

Ota jokaiselle retkelle ensiapuvälineitä mukaan. Lyhyelle retkelle mukaan ainakin:

  • laastaria
  • joustosidettä
  • urheiluteippiä, jolla voi tukea nyrjähtänyttä jalkaa
  • jos käytät säännöllisesti jotain lääkettä, muista ottaa se mukaasi

Viikonloppuretkellä voisi ensiapuvarustus olla edellisten lisäksi vaikka tällainen:

ea

  • särkylääkettä
  • kyypakkaus
  • sideharsoa
  • hakaneuloja
  • pienet sakset
  • desifiointiainetta
  • kolmioliina

Muista!

Seurakunnan retkellä tai leirillä ensiavusta vastaa työntekijä, eli et tarvitse erityisiä ensiaputarvikkeita mukaan.

Pidempien vaellusten ensiapuvarusteet voit koota eri retkeilykirjojen ohjeiden mukaan. Voit käydä vaikka katsomassa Punaisen Ristin nettisivustolta ensiapuohjeita lisää.

PuukkoOjenna puukko näin.

Käytä puukkoa, joka on käyttöösi sopiva. Onko puukon kahva oikean kokoinen kämmenellesi?

Opettele vuolemaan oikein, ettet vuoleskele sormiasi. Älä vuole toisia ihmisiä kohti ja vuole itsestäsi poispäin.

Teroita puukkosi huolellisesti. Tylsällä puukolla tekee helpommin vahinkoja.

Puukkoa ei saa heittää. Puukko kädessä ei juosta. Puukkoa ei jätetä ilman tuppea istuimelle.

kuva-36-29kuva-36-28Sahaamista ja kirveen käyttämistä kannattaa harjoitella. 

Jos sinulla ei ole näistä työkaluista kokemusta, harjoittele ensin ohjaajan kanssa.

Anna sahan tehdä työ, älä paina sahaa, äläkä pidä puusta kiinni liian läheltä sahan terää.

Tuli on hyvä renki ja tosi huono isäntä!nuotio

Tulen saa tehdä vain maanomistajan luvalla. Tuli pitää aina suojata palamattomalla nuotiopiirillä. Tulta ei saa jättää ilman vartiota. Tulta ei saa tehdä kovan tuulen aikana. Metsäpalovaroituksen aikana on tulen tekeminen aina kiellettyä. Tulen sammuttamisen taito on sytyttämisen taitoa tärkeämpi! Nuotio ei ole kokko.  

kuva-34-55Pidä pientä tulta. Jos tuli karkaa hallinnasta on ryhdyttävä heti sammutustoimiin ja hälytettävä myös palokunta. Käyttäkää kasteltua hosaa (iso oksa tms.), multaa, hiekkaa tai vettä. Hätänumeroon 112 voit soittaa kännykästäsi vaikka ilman SIM-korttiakin.

Nuotion tehneellä tai tulentekoluvan antaneella on aina vastuu mahdollisesti aiheutuneista vahingoista.

Älä käytä kynttilää tai keitintä teltassa.

Jos vaatteet syttyvät palamaan, yritä sammuttaa ne kierimällä maassa tai tukahduttamalla tuli toisella vaatteella, sisätiloissa matolla ja ulkona esimerkiksi sadeviitalla. Syttyessään jotkut vaatemateriaalit sulavat. Se on vaarallista.

Jos teltta syttyy palamaan, on sieltä päästävä nopeasti pois tai käperryttävä pieneen tilaan. Teltta palaa muutamassa sekunnissa.

Varo makuupussin syttymistä avotulen äärellä tai kamiinan lähellä. Kipinävartio on tärkeä!

Häkä on vaarallista.

Häkää muodostuu epätäydellisen palamisen yhteydessä. Häkää et haista etkä näe. Häkä on kavalasti tappava savukaasu.

Estät häkää pääsemästä hengitysilmaan, kun et pistä uunin peltiä ja saunan kiukaan peltiä liian aikaisin kiinni ja huolehdit kamiinateltan tuuletuksesta. Savunhaju voi varoittaa häkäkaasusta, koska savun joukossa on usein häkää.

Häkämyrkytyksen oireet ovat päänsärky ja pahoinvointi, kasvojen punoitus, uneliaisuus ja lopulta tajunnan menetys ja pahimmassa tapauksessa kuolema.

Häkämyrkytyksen saanut viedään heti ulos raikkaaseen ilmaan ja mahdollisimman pian lääkäriin. Huone tai teltta, johon epäillään päässeen häkää, tuuletetaan kunnolla ennen kuin sinne mennään.

askartelu

pelitjaleikit

pyhatjuhlat

moniakulttuureja