HuonoHuonoHuonoHuonoHuono
 

Vettä vihmoo kun kurvaamme Vantaata kohti. Vieressä kulkee Tuusulanväylä satoine autoineen. Suurten kauppakeskusten mainokset huutavat kissankokoisin kirjaimin alennusmyyntejä.

 pyhan laurin kirkko 3

Pyhän Laurin kirkko paloi 1800-luvun lopulla. Palon jäljet näkyvät myös kellotapulissa vanhojen ja uusien tiilien selkeänä rajana.

 

Pian maisema muuttuu aivan täysin. Teiden vieret ovatkin täynnä 1700- ja 1800-luvuilla rakennettuja punamullattuja mummonmökkejä. Aivan kuin olisi matkustanut historiassa taaksepäin.

Pyhän Laurin kirkko on Helsingin pitäjän kirkonkylän mummonmökkien tavoin osa elävää historiaa. Kirkko on itse asiassa pääkaupunkiseudun vanhin rakennus. Se on muurattu jo 1450-luvulla, mutta tarkka rakentamisvuosi on jäänyt historian lehtien havinaan.

Nykyisen harmaakivikirkon paikalla sijaitsi 1400-luvun alussa puukirkko. Puukirkon suojeluspyhimys oli Sankt Lars eli Pyhä Lauri. Kivikirkko on perinyt saman pyhimyksen suojelijakseen.

Kirkko sijaitsi ennen Turusta Viipuriin vievän Kuninkaantien varrella. Tiellä kulkeva matkustaja näki jo kaukaa Pyhän Laurin kirkon. Kirkko oli seudun korkein rakennus. Entisaikojen hyvä sijainti on nykypäivän haitta kirkonkylälle. Kärryteiden tilalle syntyivät valtavat moottoritiet ja nykyään jatkuva mölysaaste virtaa taukoamatta autoteiltä.

 

pyhan laurin kirkko 1

Kirkkosali on linnamaisen vaikuttava.

 

Keskiaika oli Pyhän Laurin kirkossa kirjaimellisesti pimeä. Ikkunat olivat siihen aikaan pieniä ja kynttilöitä oli vähän. Aina 1800-luvulle asti kirkko oli aika pimeä. 1600- ja 1700-luvuilla saatiin sentään kattokruunuja kirkkoa valaisemaan. Lukutaidon yleistyessä pimeässä oli kuitenkin vaikea lukea virsikirjan sanoja. 1800-luvun lopulla kirkkoon saatiin yli 100 uutta valonlähdettä. Kirkko on ollut historiansa aikana Tuusulasta Helsinkiin ulottuvan alueen emäkirkko. Vielä nykyäänkin se on Tikkurilan seurakunnan pääkirkko ja erittäin suosittu vihkikirkko.

Pyhän Laurin kirkko on sisältä melko vaikuttava. Sen holvikaarien maalaukset ja paksut kiviseinämät tuovat mieleen entisaikojen linnat. Kattokruunut ovat komeita samoin kuin alttarin kuori-ikkunan lasimaalaus. Pyhiinvaeltaja-aiheisen lasimaalauksen enkeleiden kasvojen sanotaan olevan maalauksen lahjoittajan Maria Ekmannin nuorina hukkuneita serkkuja.

 

pyhan laurin kirkko 2

Kirkon holvimaalauksiin on otettu mallia aina Pariisin Notre Damesta asti.

 

pyhan laurin kirkko 4

Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherra Martin Fagerudd saarnaamassa vierellään korea kuori-ikkunan lasimaalaus.

 

Kirkkokäynnin jälkeen täytyy taas palata historiasta nykypäivään ja matkustaa viime vuosituhannelta tälle vuosituhannelle. Olisin kyllä mielelläni jäänyt historiaan, sillä Tuusulanväylän ympäristö ei ole kovin kaunista katsottavaa.

 

Kuvat: Tarmo Ylhävuori


askartelu

pelitjaleikit

pyhatjuhlat

moniakulttuureja