Käyttäjän arvio: 5 / 5

HyväHyväHyväHyväHyvä
 

Vuonna 1710 Helsingin asukkaista kuoli noin kaksi kolmasosaa ruttoon. Tänä päivänä se tarkoittaisi 200 000 kaupunkilaista. Ruton uhreja on haudattu Helsingin Vanhaa kirkkoa ympäröivään Ruttopuistoon.

vanha kirkko 1

Vanhaa kirkkoa ympäröivään Ruttopuistoon on haudattu kolmesataa vuotta sitten riehuneen ruton uhrit. Etualalla olevia hautakiviä ei ole pystytetty ruttoon kuolleiden muistoksi, vaan ne ovat vähän nuorempia. 

 

Rutto saapui Helsinkiin salakavalasti. Vielä tuolloin Ruotsin valtakuntaan kuulunut Suomi teki kaikkensa, ettei Itämeren ympäristöön levinnyt rutto pääsisi Suomen alueelle. Määräykset karanteenista, puhdistuksista ja terveyspasseista olivat tiukat.

Samaan aikaan Ruotsi kävi sotaa Venäjää vastaan. Ruotsi oli tuolloin paljon isompi valtakunta kuin tänä päivänä. Sen valtakunta ulottui nykyisen Viron, Venäjän, Saksan ja Latvian alueelle. Ruotsi ei ollut kuitenkaan vuonna 1700 alkaneessa sodassa menestyksekäs, vaan kärsi murskatappion Pultavassa.

Sodan seurauksena myös Suomen alueelle rantautui pakolaisia koko sotaa käyvän Ruotsin valtakunnan alueelta. Rutto pääsi luikahtamaan juuri näiden pakolaisten mukana Helsinkiin. Syypäitä taudin leviämiseen saattoivat olla elokuussa 1710 maahan tulleet liivinmaalainen äiti ja tytär.

 

vanha kirkko 2

Ruttopuistoon johtaa Bulevardin puolelta C.L. Engelin suunnittelema portti. Alunperin koko puistoa ympäröi puinen aita, mutta se on purettu historian saatossa.

 

Rutto leviää tehokkaasti ja tappaa melko varmasti tautiin sairastuneen muutamassa päivässä. Helsingissä se tappoi eri arvioiden mukaan 650:stä 1185:een ihmistä. Helsingissä asui tuolloin vain parituhatta ihmistä. Ruttoon menehtyi siis arviolta yli puolet kaupunkilaisista.

Ruton uhreja haudattiin aluksi nykyisen Senaatintorin paikalle. Ruumiita oli kuitenkin niin paljon, että uusi hautapaikka etsittiin kaupungin ulkopuolelta Kampista. Samalle alueelle oli jo aikaisemmin haudattu 1600-luvun katovuosien uhrit. Nykyään paikalla on Vanha kirkkopuisto, mutta ruumiita on haudattu paljon nykyistä puistoa laajemmalle alueelle. Siksi putkiremonttien yhteydessä lähiseudulta voi löytyä luisia yllätyksiä.

 

vanha kirkko 3

Kauppias Johan Sederholmin hautakappeli sijaitsee liki Suomen kalleimmalla asuinalueella Ruttopuiston laidalla.

 

Ruttovuosista ehti kulua yli sata vuotta ennen kuin paikalle alettiin suunnitella kirkkoa. Puistoon nousi vuonna 1826 C. L. Engelin suunnittelema kirkko. Sen piti alunperinkin olla vain väliaikainen kirkko, sillä Helsingin ainoa Ulrika Eleonooran kirkko täytyi purkaa Senaatintorin tieltä ja siksi väliaikaista kirkkoa tarvittiin. Vanhaan kirkkoon ei edes pystytetty kellotornia ja rakennusmateriaalina oli puu. Kun Senaatintori ja tuomiokirkko valmistuivat neljännesvuosisataa myöhemmin Helsinki oli kasvanut niin paljon, että kahdelle kirkolle olikin jo tarvetta. Siksi Vanha kirkko sai jäädä väliaikaisuudesta huolimatta paikalleen.

 

vanha kirkko 4

Helsingin Vanhan kirkon alttaritaulu oli tarkoitettu Helsingin tuomiokirkkoon, mutta hallitsija piti taulua liian lempeänä ja näin taulu päätyi Vanhaan kirkkoon. 

 

Vanhassa kirkossa ja sitä ympäröivässä Vanhassa kirkkopuistossa voi kokea historian siipien havinaa. Kansan suussa Vanha kirkkopuisto on edelleen Ruttopuisto ja rutosta muistuttavat puiston sisäänkäynnin portin muistotaulut. Puistosta löytyy edelleen vanhoja hautakiviä. Tosin ne eivät ole ruttoon kuolleiden hautoja, vaan vähän nuorempia kahdensadan vuoden takaa.

Ruttopuisto ja Vanha kirkko ovat näkemisen arvoisia kohteita Helsingissä. Vaikka Vanha kirkko on kantakaupungin vanhin kirkko, niin siellä eivät turistit parveile. Silti Vanha kirkko ei häviä koristeellisuudessa tai erikoisuudessa mitenkään Helsingin keskustan turistikirkoille.

 

vanha kirkko 5

Kirkon saarnastuolia koristavat kultaiset maalaukset. Saarnastuoli on peräisin Ulrika Eleonoran kirkosta kolmensadan vuoden takaa. 

 

Kuvat: Tarmo Ylhävuori