Käyttäjän arvio: 5 / 5

HyväHyväHyväHyväHyvä
 

Itä-Helsingissä sijaitsee maahanmuuttajistaan ja levottomuudestaan tunnettu lähiö, Kontula. Kontulan kerrostalojen keskeltä löytyy hiljentymisen paikka: arkkienkeli Mikaelin mukaan nimetty kirkko.

mikaelinkirkko 1

Kontulan punatiiltä ja vaaleaa rappausta yhdistelevä Mikaelinkirkko on huomattavasti muuta lähiötä nuorempi. Kontula juhlii tänä vuonna 50-vuotipäiväänsä kirkon täyttäessä 26 vuotta. 

 

Kontulasta löytyy koko kulttuurien kirjo: alueella asuu ihmisiä, jotka edustavat yli 50:tä kansallisuutta. Kulttuurit eivät ole ongelmattomasti oppineet asumaan yhdessä lähiössä. 1960- ja 70-luvuilla nuorisojengit tappelivat keskenään, käytiin huumekauppaa ja ryösteltiin runsaasti. Tähän päivään mennessä Kontula on rauhoittunut kummasti. Vuonna 2012 se kuitenkin kipusi vielä Helsingin väkivaltaisimmaksi lähiöksi 336 rikoksella.

Tänä vuonna 50-vuotisjuhlaansa juhlivan Kontulan lukuisat kerrostalot on rakennettu pääasiassa betonielementeistä. Sama vaalea teema jatkuu myös kerrostalojen välistä löytyvässä Mikaelinkirkossa. Punatiiltä ja vaaleaa rappausta yhdistelevä kirkko tarjoaa kontulalaisille paikan rauhoittua. Lähinnä laatikkoa muistuttavan kirkon katolla oleva patsas kiinnittää katsojan huomion. Istuuko siellä ihminen kirkon katon reunalla? Hyvin ihmismäinen arkkienkeli Mikaelia esittävä patsas on kuvanveistäjä Kari Juvan käsialaa.

 

mikaelinkirkko 2

Kirkon katolla istuskelee Kari Juvan arkkienkeli Mikaelia esittävä pronssipatsas. 

 

Patsas katolla ei ole suinkaan kirkon ainoa erikoisuus. Erikoisuudet jatkuvat kirkon sisällä. Kirkkosaliin astuessa huomio kiinnittyy suurikokoiseen alttaritauluun, joka itse asiassa koostuu kolmesta eri palasesta. Alttaritaulu ei ole aivan perinteisimmästä päästä. Oletko aikaisemmin kuullut, että alttaritaulussa voi olla kuvattuna Abloy-avain, tyhjä hauta ja kipollinen vettä? Hyvin erikoisen ja monitulkintaisen alttaritaulun on maalannut Hannu Väisänen.

Kirkkoon sisäänastuva kummastelee myös sivuseinän seinäpaneeleja. Oma villi veikkaukseni oli, että ne liittyisivät jotenkin kirkon akustiikkaan. Arvaukseni ei mennyt täysin ohi, sillä paneelit ovat akustiikkalevyjä, mutta samalla ne kuvaavat lain tauluja tai hautavaakunoiden kokoelmaa.

 

mikaelinkirkko 3

Kirkkosalissa huomion kiinnittää varsin omaperäinen alttaritaulu: taulustahan löytyy yksityiskohtia aina avaimesta vesikippoon. 

 

Kirkko tuntuu todella valoisalta ja avaralta. 300-paikkainen kirkkosali ei yllä Suomen suurimpien kirkkojen joukkoon, mutta kirkon roosan väriset seinät korostavat jotenkin kirkkosalin kokoa. Vaaleiden seinien vastapainoksi kirkon penkit ovat tummavoittoisia samoin kuin koko alttari ja alttarikaide.

Harvassa kirkossa olen myöskään nähnyt hartiahuiveja, joita saa lainata messun ajaksi kirkkosalin ovenpielestä. Keväisenä päivänä kirkossa kävijälle ei selviä, voiko huiveja lainata vedon vuoksi vai lämmittävätkö käsityökerholaisten kutomat huivit enemmänkin lainaajan mieltä. Pikkuväelle löytyy myös lainattavaa. Lapselle voi napata samaten kirkkosalin sisäänkäynniltä messupussin. Pussista löytyy kaikkea pehmoleluista pehmokirjoihin.

 

mikaelinkirkko 4

Kirkossa on otettu lapsetkin huomioon: kirkon eteisestä saa lainata messupussin kirkon penkkiin mukaan. 

 

Mikaelinkirkko nousi nykyiselle paikalleen 1988. Kirkon suunnitteli pariskunta Käpy ja Simo Paavilainen. Muutamaa vuotta aikaisemmin oli järjestetty arkkitehtikilpailu kirkon rakentamiseksi. Kilpailun voittaja ei kuitenkaan kuulunut kirkkoon, joten uudeksi suunnitelmaksi valikoitui Paavilaisten työ. Kuulostaa aika kummalliselta, että voittajatyö hylättiin kirkkoon kuulumattomuuden perusteella. Parissakymmenessä vuodessa Suomesta on tainnut tulla suvaitsevampi paikka ja en usko, että nykypäivänä uskonto on este kirkon suunnittelulle.

 

mikaelinkirkko 5

Kirkon 30-äänikertaisten urkujen ulkoasun on suunnitellut sama arkkitehtipari kuin koko kirkonkin.

 

Kuvat: Tarmo Ylhävuori


askartelu

pelitjaleikit

pyhatjuhlat

moniakulttuureja