HuonoHuonoHuonoHuonoHuono
 

Helsingin Huopalahdessa on säilynyt pieni ja kotoisa kirkko. Sata vuotta vanhassa kirkossa eivät kuitenkaan historian tuulet havise: kirkon entisöinnissä lattiat saivat muovimatot.

huopalahden kirkko 1

Huopalahden kirkon pihalla tuntuu siltä kuin olisi maaseudulla punamullalla maalatun omakotitalon pihalla. Kellotorni tosin kertoo, että kyseessä ei ole omakotitalo, vaan kirkko. 

 

Tämän kerran kirkkokierroksen kirkon löytyminen olikin haastavampi juttu. Ensimmäinen kirkko, josta yritin tehdä artikkelia, oli suljettu juuri sinä päivänä remontin vuoksi. Seuraavana päivänä kirkko olisi ollut jälleen auki. Pääkaupunkiseudulla onneksi kirkkoja riittää, joten ei auttanut muu kuin suunnistaa seuraavaan kirkkoon. Toisessa kirkossa oli meneillään siunaustilaisuus ja sinne en voinut mennä kameran kanssa heilumaan. Vasta kolmannessa kirkossa tärppäsi: Helsingin Huopalahden pieni, punainen kirkko oli auki.

Huopalahden kirkossa yhdistyy sikin sokin uusi ja vanha: itse kirkkosali on rakennettu yli sata vuotta sitten 1900-luvun alkupuolella ja uusin lisärakennus vasta reilut kaksikymmentä vuotta sitten. Nykyistä kirkkosalia ei aikoinaan rakennettu edes kirkoksi, vaan kaupunginosan asukkaiden kokoontumistilaksi.

 

huopalahden kirkko 2

Kirkon terassilla voi istahtaa hetkeksi puutarhatuoliin kukkasten viereen.

 

Sata vuotta sitten kirkon ympäristö oli melko erinäköinen kuin tänä päivänä. Haagan kaupunginosa, jonka alueella kirkko sijaitsee, oli tuolloin täynnä puutarhojen ympäröimiä huviloita. Alueella oli asukkaita vain reilut 400. Alueella ryhdyttiin perustamaan 1900-luvun alussa monenlaista harrastustoimintaa ja yhdistyksiä. Suomenkieliset asukkaat tarvitsivat harrastustoimintaa varten kokoontumistilan. Sitä varten rakennettiin Suomalaisuuden pirtiksi ristitty talo. Talossa toimi 1900-luvun alussa myös suomenkielinen kansakoulu.

Seurakunta osti myöhemmin pirtin itselleen ja säännölliset jumalanpalvelukset alkoivat pariakymmentä vuotta myöhemmin pirtin rakentamisesta. Sadan vuoden aikana kirkon ympäristöön on kohonnut kerrostaloja, mutta myös puuhuviloita on säilynyt muutamia kirkon lähellä. Kirkkokaan ei ole säilynyt muuttumattomana sataa vuotta: kirkon viereen on kohonnut kellotapuli ja kirkkoa on laajennettu useampaan kertaan.

 

huopalahden kirkko 3

Kirkon sisustus on varsin pelkistetty ja suurin osa kalusteista on puuta.

 

Huopalahden kirkko oli alun perin väliaikainen. Se oli myöhemmin tarkoitus korvata uudella kirkolla. Arkkitehdiksi valittiin esimerkiksi Helsingin päärautatieaseman suunnitellut Eliel Saarinen. Uuden kirkon piirustuksetkin valmistuivat, mutta kirkkoa ei koskaan lähdetty rahapulan vuoksi toteuttamaan. Vielä 1960-luvulla lämmiteltiin ajatusta uudesta kirkosta, mutta silloinkaan uutta kirkkoa ei lähdetty toteuttamaan.

Hyvä niin, ettei uutta kirkkoa koskaan saatu aikaiseksi: nykyisessä kirkossa on yhä tänä päivänä sen sadan vuoden takaisen pirtin tuntua. Kirkko näyttää ulkoa päin erehdyttävästi omakotitalolta. Tämä tunnelma vahvistuu entisestään, kun kirkkoon astuu sisään kukin, pöydin ja tuolein koristellulta terassilta. Enää puuttuisi vain kynnykseltä tervetuloa-matto ja isäntäväen vaatteet eteisestä – niitä ei kirkosta sentään löydy.

 

huopalahden kirkko 4

Kirkon kastemalja on laakea lasinen kulho. Maljasta tulee etäisesti mieleen Iittalan Kastehelmi-astiat, joihin saattaa törmätä vaikkapa mummolassa.

 

Omakotitalon tunnelma kuitenkin haihtuu kirkkosaliin astuessa. Kirkkosali on sadan vuoden takaa, mutta valitettavasti se ei kirkon sisustuksessa näy. Kirkon työntekijä, joka päästää minut kuvaamaan kirkkosaliin, pahoittelee itsekin kirkon nykyistä ulkoasua. Entisöinnin yhteydessä kirkkoon laitettiin muovimatot lattioihin ja ilmeisesti samassa yhteydessä kirkkosalin seinät saivat sairaalanvihreät seinäpaneelit.

Huopalahden kirkon erikoisuutena on kirkon seinän pienet taideteokset. Seiniltä löytyy esimerkiksi pieni ikoni, joka tervehtii kaikkia kirkossa vierailevia ortodokseja. Toinen pieni taideteos on Eeva Ryynäsen maalaamattomasta puusta tehty veistos orjantappurakruunuisesta Jeesuksesta. Kolmas taideteos on kirkon entinen alttaritaulu, joka sekin roikkuu kirkon seinällä. Tummasävyinen taulu on itse asiassa jäljitelmä kohta neljäsataa vuotta vanhasta taulusta. Jäljitelmän on kirkkoon lahjoittanut 1900-luvun merkittävä suomalainen taidekauppias Leonard Bäcksbacka. Kirkkoon saatiin myöhemmin saman vuosisadan aikana Olli Miettisen maalaama vaaleasävyinen alttaritaulu.

 

huopalahden kirkko 5

Kirkon erikoisuutena on pieni ikoni. Ikonit kuuluvat yleensä ortodoksisiin kirkkoihin ja harvemmin niitä evankelis-luterilaisten kirkkojen seiniltä löytyy.

 

Kuvat: Tarmo Ylhävuori