Käyttäjän arvio: 0 / 5

HuonoHuonoHuonoHuonoHuono
 

Tampereen tuomiokirkko on kiitelty ja kiistelty kirkko. Kirkko sijoittui Apu-lehden Suomen kauneimman rakennuksen äänestyksessä viidenneksi. Toisaalta kirkon maalaukset ovat herättäneet paheksuntaa.

tampereen tuomiokirkko 1

Tampereen tuomiokirkon seinät ovat harmaata graniittikiveä. Kivilohkareiden raahaaminen työmaalle ei sata vuotta sitten ollut helppo homma. 15 tonnin lohkareiden kuljettamiseen vaadittiin kaksikymmentä hevosta. 

 

Saatat tuntea Hugo Simbergin Haavoittunut enkeli -maalauksen. Maalauksessa kaksi surullista poikaa kantavat valkopukuista enkeliä paarien päällä. Enkelin silmät on sidottu liinalla ja hänen siipensä roikkuvat. Ateneumissa esillä oleva maalaus on valittu kertaalleen Maamme tauluksi.

Harvempi suomalainen kuitenkaan tuntee saman taulun toista versiota, jossa maalauksen taustalla kohoavatkin tehtaan piiput. Kyseessä ei ole pilaversio alkuperäisestä teoksesta, vaan Simbergin itsensä maalaama teos. Maalaus löytyy entisestä tehdaskaupungista, Tampereelta, tuomiokirkon parvelta.

 

tampereen tuomiokirkko 2

Kirkon alttarin puoleista seinää koristaa Enckellin suunnittelema alttarimaalaus ja kuorin ikkuna. Ikkunan läpi aurinko paistaa niin kirkkaasti, että talvisodan jälkeen siihen lisättiin tummentava lakka. Lakkaus on kuitenkin poistettu kirkon historian saatossa. 

 

Tampereen tuomiokirkon rakentamisesta vastasi reilut sata vuotta sitten Suomen taidepiirien kerma. Kirkon suunnitteli Lars Sonck, joka oli omana elinaikanaan Suomen merkittävin arkkitehti. Samainen herra piirsi myös esimerkiksi Helsingin Kallion kirkon, Jean Sibeliuksen Järvenpään kodin Ainolan ja presidentin kesäasunnon Naantalin Kultarannan.

Sonckin Tampereelle suunnittelema kirkko on vaikuttava. Kirkko näkyy jo kaukaa, sillä Sonck takasi kirkon näkyvyyden suunnittelemalla ympäröivistä taloista kirkkoa matalampia. Nykypäivänä tosin Sonckin aikaisia taloja ei ole jäljellä juurikaan, mutta edelleen talot ovat kirkkoa matalampia.

 

tampereen tuomiokirkko 3

Tuomiokirkosta löytyy lukuisia vaikuttavia lasimosaiikkeja ja ikkunan koristeluja. Kuorin ikkunan koristelu on Enckellin käsialaa. 

 

Kirkko on jykevästä graniitista muurattu ja kooltaan varsin massiivinen: kirkkosaliin mahtuu liki 2 000 ihmistä istumaan. Kirkon punatiilinen katto tuo mukavasti väriä vastapainoksi harmaisiin graniittiseiniin. Kirkon linnamaisuutta korostavat kolme kapeaa tornia, joista korkein kohoaa 64 metrin korkeuteen.

Kirkkosalin suunnittelussa Sonck otti saarnatuolin lähtökohdakseen. Tärkeintä kirkossa oli, että joka paikasta näkee ja kuulee papin. Myös lehterien perältä on hyvä näkyvyys saarnatuoliin. Näkyvyyden takaamiseksi Sonck rajoitti pylväiden määrän kahteen suureen pylvääseen. Pienempiä pylväitä löytyy toki tukemasta lehteriä.

 

tampereen tuomiokirkko 4

Simbergin Kuoleman puutarha -teos on esillä Ateneumissa. Samainen teos löytyy myös Tampereen tuomiokirkon seinältä mestarin itsensä maalaamana. 

 

Kirkon sisätilojen koristelusta vastasi Simberg ja Magnus Enckell. Taiteilijat saivat vapaat kädet kirkon koristeluun. Se näkyykin kirkkosalissa upeina koristeina. Kaikki tosin eivät ole olleet yhtä vakuuttuneita kirkon maalauksista. Kirkon valmistuttua 1907 puhkesi taideriidaksi kutsuttu väittely lehtien palstoilla. Osa piti maalauksia liian rohkeina ja kirkkoon sopimattomina. Mikä taiteilijoiden maalauksissa sitten kuohutti ihmisiä?

Kirkon lehterikaiteeseen Simberg maalasi ruusuista ja orjantappuroista koostuvan elämänköynnöksen. Köynnöstä kannattelee kaksitoista alastonta pikkupoikaa. Jokainen heistä pitelee köynnöstä omalla tavallaan: toiset reippaasti, kun taas toiset viimeisillä voimillaan pinnistellen. Maalauksen köynnöstä pidetään elämän vertauskuvana.

Köynnöksenkantajat-teosta paheksuttiin kirkon valmistumisen yhteydessä: alastomia poikia pidettiin sopimattomina kirkkoon. 1900-luvun alussa heräsi jopa ajatus, että pojat pitäisi vaatettaa. Erityisen paheellisena pidettiin sitä, että Simberg käytti maalauksen poikien malleina oikeita tamperelaisia poikia. Pojat poseerasivat palkkaa vastaan alastomina taiteilijan ateljeessa.

 

tampereen tuomiokirkko 5

Tampereella syttyi Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen sähkövalo 1882. Sähkövalo oli vielä kirkon rakentamisen aikoihin niin harvinainen, että lampuista haluttiin tehdä mahdollisimman näkyviä. Siksi valoihin ei laitettu lainkaan varjostimia. 

 

Toinen kuohuttava yksityiskohta Simbergin teoksissa oli kirkon katon pääholviin maalattu käärme. Simberg aloitti koko kirkon koristelun käärmeen maalaamisella. Käärme tuijottaa katsojaa vihaisesti omena suussa kirkon katosta. Käärmeen katsotaan symboloivan pahuutta ja olevan kirkkoon sopimaton.

Simbergin maalaukset jakoivat seurakunnan kahtia: toinen puoli ihaili maalauksia ja toinen paheksui. Kiista ratkaistiin kirkon tarkastajien äänestyksellä. Lopulta vapaamielisempi kanta voitti yhden äänen enemmistöllä ja maalaukset saivat jäädä paikoilleen. Äänestyksen lopputulokseen vaikutti myös raha: kirkko oli ylittänyt jo kustannusarvionsa ja korjaustyö olisi vaatinut rahaa.

 

tampereen tuomiokirkko 6

Kirkon katossa kiemurtelee Simbergin maalaama käärme hyvän ja pahan tiedon puun omena suussa. Käärme sai sata vuotta sitten aikaan taideriidan. 

 

Enckellin maalama alttarimaalaus ei kohdannut koskaan samanlaista vastustusta kuin Simbergin maalaukset. Alttarimaalaus kuvaa kuolleiden ylösnousemusta. Maalauksen hahmojen malleina on käytetty tavallisia kansalaisia. On myös arveltu, että taiteilija on maalannut itsensä ja Simbergin maalaukseen. Enckellin kerrotaan olevan maalauksessa äärimmäisenä vasemmalla ja Simberg on puolestaan viittaan puettuna kulkueessa.

 

tampereen tuomiokirkko 7

Kirkon lehterin kaiteeseen Simberg maalasi Köynnöksenkantajat-teoksen. Kantajien malleina taiteilija käytti tamperelaisia pikkupoikia. 

 

Voit kurkistaa kirkkoon virtuaalinäkymässä. Näkymässä pääsee tarkastelemaan lähemmin esimerkiksi Haavoittunut enkeli -teoksen tamperelaista versiota.

 

Kuvat: Tarmo Ylhävuori


askartelu

pelitjaleikit

pyhatjuhlat

moniakulttuureja