Käyttäjän arvio: 0 / 5

HuonoHuonoHuonoHuonoHuono
 

Hääpari astelee pitkin Turun tuomiokirkon keskikäytävää. On onnellinen hetki, mutta pariskunta ei välttämättä tule ajatelleeksi jalkojen alle haudattuja tuhansia luurankoja.

turun tuomiokirkko 1

Turun tuomiokirkko on monelle tuttu joulurauhan julistuksesta. Jouluaattona esitettävässä televisio-ohjelmassa näytetään kuvaa tuomiokirkon tornista. Kirkon kellot kaikuvat myös Yle Radio 1 -kanavalla keskipäivällä. 

 

Historian havinaa seitsemän vuosisadan takaa

Turun ydinkeskustassa kohoaa majesteetillisesti Turun tuomiokirkko. Kirkko on kerännyt kasan kunniamainintoja: se on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pääkirkko, maamme kansallispyhättö ja myös Turun arkkipiispan kotikirkko.

Aivan vaatimattomasta kirkosta ei ole siis kyse. Tuomiokirkko onkin varsin mahtipontinen. Kirkon torni kohoaa meren pinnasta 101 metrin korkeuteen ja yltää Turun korkeimmaksi rakennuksesta. Torni jättää varjoonsa esimerkiksi Helsingin Stadionin tornin.

 

turun tuomiokirkko 2

Kirkon lattian alle on haudattu noin 4 500 vainajaa reilun neljän vuosisadan aikana. 

 

Myöskään kirkon pituudessa ei ole pihistelty. Hääparilla on käveltävänä Pohjoismaiden pisin matka naimisiin: 100 metriä.

Turun tuomiokirkolle on myös kertynyt varsin paljon ikää: kirkko on seissyt Aurajoen rannassa yli 700 vuotta. Se tekee tuomiokirkosta yhden Suomen vanhimmista yhä olemassa olevista kirkoista.

 

turun tuomiokirkko 3

Yksi kirkon sivukappeleista on nimetty sielujen kappeliksi. Kappeliin on haudattu hakkapeliitojen päällikkö Torsten Stålhandske, jota esittävä patsas makaa muistomerkin päällä. Hakkapeliitat olivat rohkeita suomalaisia palkkasotureita. 

 

Viimeinen leposija lattian alla

Kirkon alkuaikoina 1300-luvulla elettiin Suomessa pimeintä keskiaikaa. Aivan kirkon alkuajoista lähtien lattian alle haudattiin kuolleita ihmisiä. Se oli tuohon aikaan aivan normaali tapa.

Kirkon lattian alla makaa noin 4 500 luurankoa. Kukaan ei tiedä kuolleiden tarkkaa määrää, sillä kirjanpitoa ei ole. Tilaa uusille ruumille on saatu siirtämällä vanhoja luita kirkon luuhuoneeseen.

Kirkon lattian päällä astellessaan kävelee siis todennäköisesti vanhojen hautojen päällä.

 

turun tuomiokirkko 4

1800-luvulla yksi lukuisista Turun paloista tuhosi tuomiokirkon tornin. Kirkon kunnosti palon jälkeen C. L. Engel, joka vastaa myös saarnatuolin ulkoasusta. 

 

Kirkkoon on haudattu esimerkiksi piispoja, marsalkoita ja linnanpäälliköitä. Löytyypä kirkosta myös yhden kuningattaren hauta. Kaarina Maununtytär ehti olla Ruotsin kuningattarena kolme kuukautta. Hänen koristeellinen arkkunsa löytyy kirkon etuosasta Kankaisten kappelista.

Mahtimiesten lisäksi lattian alta löytyy myös tavallisten kansalaisten hautoja. Tosin hautapaikka kirkossa maksoi, eikä kaikkein köyhimmillä ollut varaa siihen. Köyhällä palvelusväellä saattoi olla mahdollisuus päästä haudatuksi kirkkoon, jos talon isäntä maksoi haudan.

Hautapaikan hinta kirkon sisällä vaihteli. Kaikkein kalleimmat paikat löytyvät eteläpäädystä kirkon pääalttarin alta. Halvimmat puolestaan ovat kirkon takaosassa ja pääoven edessä.

 

turun tuomiokirkko 5

Kirkon alttarimaalaus on ruotsalaisen hovimaalari Fredrik Westin käsialaa. Alttaritaulun korkeudesta näkyy hyvin kirkon massiivinen koko: kirkon sisälle mahtuisi kahdeksankerroksinen talo. 

 

Pyhimyksiltä apu ongelmiin

Kaarina Maununtyttären tavoin kaikkein arvokkaimpia henkilöitä ei ole haudattu lattian alle, vaan heille on varattu omat sivukappelinsa. Sivukappelit eivät kuitenkaan alunperin olleet tarkoitettu ruumiille.

Vielä kirkon alkuaikoina niissä oli pyhimysalttarit. Kaiken kaikkiaan kirkossa kunnioitettiin 42 eri pyhimystä omilla alttareillaan. Kirkosta löytyi esimerkiksi Neitsyt Marialle ja piispa Henrikille pyhitetyt alttarit. Kirkosta löytyy myös pyhäinjäännöksenä pääkallo, jonka uskotaan kuuluneen Henrikille.

 

turun tuomiokirkko 6

Tuomiokirkon pääurut ovat Suomen toiseksi suurimmat 81 äänikerrallaan. Pääurkujen lisäksi kirkossa on neljät muut urut ja urkupillejä löytyy jopa alttaritaulun takaa. 

 

Jokaisella pyhimysalttarilla oli läsnä pappi vuorokauden ympäri. Pyhimykset olivat erikoistuneet kukin omaan eri alaansa: esimerkiksi merimatkalle lähtevä saattoi rukoilla apua pyhältä Gertrudilta.

Ruumiiden hautaaminen kirkkoon lopetettiin 1700-luvulla. Taustalla päätöksessä oli pääasiassa hygieniasyyt. Maatuvista vainajista uskottiin nousevan kirkkosaliin vaarallisia höyryjä.

 

turun tuomiokirkko 7

Kirkon etuosassa sijaitsevaan Kankaisten kappeliin on haudattu Ruotsin kuningatar Kaarina Maununtytär. 

 

Nykypäivänä haudoista on muistona yhä lattiassa olevat hautakivet ja lattialuukut, joiden alle kätkeytyvät suuret hautaholvit.

Turun tuomiokirkko on nykyään kaupungin suosituin nähtävyys. Kirkossa vierailee noin 200 000 ihmistä vuosittain. Lattian alla oleviin hautoihin ja sivukappeleihin ei vierailla ole kuitenkaan asiaa. Kirkon museossa pääsee sen sijaan kurkistamaan keskiaikaiseen maailmaan historiallisten esineiden kautta.

 

turun tuomiokirkko 8

Keskiajalla kirkossa oli käytössä upotuskaste, jossa vauva painui hetkeksi uppeluksiin veden alle. Nykyään vauvan päähän sivellään vain vettä kasteessa.

 

Kuvat: Tarmo Ylhävuori


askartelu

pelitjaleikit

pyhatjuhlat

moniakulttuureja