Käyttäjän arvio: 0 / 5

HuonoHuonoHuonoHuonoHuono
 

Täällä asuvat Suomen terveimmät, pitkäikäisimmät ja onnellisimmat ihmiset. Täällä on myös ehkä Suomen erikoisin kirkko. Paikka ei voi olla mikään muu kuin Ahvenanmaa.

pyhan yrjon kirkko 1

Maarianhaminan Pyhän Yrjön kirkko on pieni ja vaatimaton. Kirkkoon mahtuu reilut 300 kävijää. 

 

Ahvenanmaata ei ole turhaan kehuttu Suomen parhaimmaksi paikaksi elää. Ahvenanmaalla ei ole käytännössä työttömyyttä. Sen asukkaat ovat onnellisia: tuoreen Eurobarometrin mukaan kaikki ahvenanmaalaiset vastaajat ilmoittivat olevansa tyytyväisiä elämäänsä.

Saarella tapahtuu rikoksia asukaslukuun suhteutettuna harvakseltaan. Poliisilaitoksia ei ole kuin pääsaarella Maarianhaminassa.

Ahvenanmaalaiset sairastavat muita suomalaisia vähemmän ja saavuttavat yhden maailman korkeimmista elinajoista. He elävät noin vuoden pidempään kuin keskimäärin muut suomalaiset.

Tällä erityislaatuisella saarella on myös 16 omalaatuista kirkkoa. Niistä uusin on Ahvenanmaan ainoan kaupungin, Maarianhaminan, kirkko.

 

Mestariarkkitehti vapaaehtoistyössä ja muita onnenpotkuja

pyhan yrjon kirkko 2

Kirkko on sisältä yllättävän värikäs ja valoisa. Useimmissa kirkoissa penkit ovat tummansävyisiä. Maarianhaminassa ne ovat kuitenkin kirkkaansinisiä. 

 

Ensimmäisenä rakennuksesta näkyy suippo ukkosenjohdatinta muistuttava, 30 metrin korkeuteen kohoava torni. Seuraavaksi näkyviin tulee pronssinen katto ja punatiiliset seinät.

Maarianhaminan Pyhälle Yrjölle nimetty kirkko on pieni ja vaatimaton, mutta sitäkin erikoisempi ulkoasultaan. Kirkon takana on kuuluisa suomalainen arkkitehti Lars Sonck. Samaisen arkkitehdin käsialaa ovat esimerkiksi myös Tampereen tuomiokirkko ja Helsingin Kallion kirkko.

Oli kuitenkin vähällä, että maarianhaminalaiset viettäisivät kirkonmenojaan yhä tänä päivänä vanhassa kansakoulussa. Ahvenanmaalaiset ovat kuitenkin onnekkaita ja tälläkin kertaa rouva Fortuna oli suotuisa kaupunkilaisille.

 

pyhan yrjon kirkko 3

Kirkon katto- ja lasimaalaukset ovat Bruno Tuukkasen käsialaa. Ne ovat niin sanottuja ornamentteja eli sama maalausaihe toistuu niissä useampaan kertaan. 

 

1900-luvun alussa kaupungin asukkaat alkoivat haaveilla omasta kirkosta. Sitä varten perustettiin rahasto, mutta se karttui hitaasti. Syynä oli etenkin ensimmäinen maailmansota, joka söi kansakunnan voimavaroja.

Heti sodan jälkeen kirkon rakentaminen tuli jälleen ajankohtaiseksi. Rahaa kirkkoon ei ollut edelleenkään, mutta valtakunnan merkittävin kirkkoarkkitehti Lars Sonck lupautui piirtämään kirkon ilmaiseksi.

Tuskin missään muualla Suomessa arkkitehti ryhtyy niin höveliksi kuin Maarianhaminassa. Toki oli Sonckillakin omat syynsä hyvään tekoon.

Ensinnäkin Sonck oli tavattoman ihastunut Ahvenanmaahan. Hän muutti lapsena perheensä kanssa saarelle ja piti saarta kotiseutunaan käytännössä lopun elämäänsä.

Toinen syy oli käytännöllisempi. Mestari oli piirtänyt vain suuria ja monumentaalisia kirkkoja. Hän haastoi itseään piirtämällä pienemmän ja vaatimattoman kirkon.

 

Anonyymi lahjoittaja vaatikin nimensä esille

pyhan yrjon kirkko 4

Pyhän Yrjön kirkon urut ovat Ahvenanmaan suurimmat 37 äänikerralla. Suomen suurimmille 85 äänikerran uruille ne häviävät kuitenkin roimasti. 

 

Toisen kerran kirkkoprojektia potkaisi onni, kun pari kaupunkilaista lahjoitti nimettöminä kirkolle 1,2 miljoonaa markkaa.

Summa oli tuohon aikaan valtaisa. Ahvenanmaalla onnesta huolimatta harvalla oli niin paljon rahaa.

Kaupunkilaiset tosin vaativat, että vastineeksi lahjoituksesta heidän nimensä tulee kaivertaa kirkon kelloon. Näin lahjoittajien nimet paljastuivat.

Lahjoituksen takana olivat merenkulkuneuvos August ja hänen vaimonsa Johanna Troberg. Pariskunta oli siihen aikaan yksi Ahvenanmaan rikkaimmista.

 

pyhan yrjon kirkko 5

Kirkko rakennettiin Trobergien lahjoittaman rahasumman turvin. Trobergit olivat aikansa rikkaimpia, mutta elivät nuukaillen. He tulivat tunnetuksi hyväntekeväisyydestään: pariskunta lahjoitti erilaisiin hankkeisiin yhteensä kahdeksan miljoonaa markkaa. 

 

Lahjoituksen myötä kirkko saatiin pystytettyä ja rahaa jäi jopa yli kellojen ostoon. Kirkkoon haluttiin myös seinä- ja lasimaalauksia.

Maarianhaminalaisten onni tuli jälleen todistettua. Seinämaalausten toteuttajaksi saatiin ei sen enempää eikä vähempää kuin sama taitelija, joka oli työparinsa kanssa tehnyt lopullisen Suomen lipun.

Taitelijan nimi oli Bruno Tuukkanen. Hän teki kirkkoon myös kullansävyisenä hehkuvan alttarimosaiikin. Se kertoo tarinan Jeesuksen syntymästä aina hänen kuolemaansa saakka.

 

Fakta: Kello lainassa Lontoon Towerissa

pyhan yrjon kirkko 6

Kirkon alttaritaulu on hivenen normaalista poikkeava. Maalauksen tilalla on pienistä lasinpaloista sommiteltu mosaiikki. 

 

Maarianhaminan kirkon tornissa roikkuu kolme kelloa. Niistä kaksi on saatu lahjoituksina. Kelloista pienimmän tarina on kuitenkin mielenkiintoinen.

Se on alun perin kuulunut Ahvenanmaalla sijaitsevan Bomarsundin linnoituksen varuskunnan seurakunnalle. Syttyi kuitenkin Oolannin sotana tunnettu Krimin sota.

Sodassa britit ja ranskalaiset räjäyttivät Bomarsundin linnoituksen. Kello päätyi sotasaaliiksi briteille.

He sijoittivat sen kuuluisaan keskiaikaiseen linnaan Lontoon Toweriin. Linnoitus on nykyään suosittu turistikohde, mutta sitä on aikaisemmin käytetty esimerkiksi vankilana.

 

pyhan yrjon kirkko 7

Kirkkolaiva on nimeltään Tjerimaj ja sen lahjoitti kirkolle Gustaf Erikson. Laivan kannella seilaa kirkonrotta, jota lapset saavat oppaan avulla etsiä kirkosta. 

 

Kello ehti olla Iso-Britanniassa yli 70 vuotta, kunnes eräs kauppias onnistui tuomaan sen takaisin Ahvenanmaalle.

Kello palasi takaisin kotiseuduilleen, mutta silti tuloksena oli riita. Sundin seurakunta vaati kelloa itselleen, sillä kello oli ollut sen alueella Bomarsundin linnassa.

Seurakunta jäi kuitenkin nuolemaan näppejään ja maarianhaminalaiset saivat kolmannen kellon torniinsa.

 

Kuvat: Tarmo Ylhävuori


askartelu

pelitjaleikit

pyhatjuhlat

moniakulttuureja