Suomen suosituin turistikirkko on Temppeliaukion kirkko. Kirkon valmistuminen 60-luvulla ei ollut kuitenkaan mikään itsestäänselvyys. Koko projekti oli kaatua useampaankin kertaan ankaraan vastustukseen.

temppeliaukion kirkko 1

Temppeliaukion kirkko ei ulkoapäin muistuta juurikaan kirkkoa.

 

Helsingin Töölön kaupunginosassa sijaitsee koko Suomen neljänneksi vierailluin käyntikohde. Temppeliaukion kirkossa vierailee joka vuosi yli puoli miljoonaa kävijää. Se on todella paljon, sillä Matkailun edistämiskeskuksen tutkimuksen mukaan vuosina 2002-2007 vain Helsingin Tennispalatsissa, Linnanmäen huvipuistossa ja Suomenlinnassa vieraili sitä enemmän kävijöitä vuodessa.

Suuri kävijämäärä näkyy myös sisällä kirkossa. Monissa kirkoissa saa kulkea aivan täydessä hiljaisuudessa, mutta Temppeliaukion kirkko kuhisee matkailijoita tavallisena tammikuun aamuna. Hiljaista hetkeä ei juuri ole. Kirkon aulassa varoitellaan jopa taskuvarkaista, joita Suomessa harvemmin tapaa.

 

temppeliaukion kirkko 2

Kattona toimiva kupoli on punaisena hohtavaa patinoimatonta kuparia.

 

Mikä saa puoli miljoonaa kävijää vierailemaan helsinkiläisessä kirkossa? Mikä tekee siitä niin suositun? Temppeliaukion kirkko on erikoinen arkkitehtuuriltaan. Se on rakennettu osittain kallion sisälle ja kirkon seinät ovat paljasta graniittikiveä. Koko kokonaisuuden kruunaa kuparinen kiekkomainen katto.

Kirkon arkkitehtuuria on kiitelty maailmalla laajasti. Kirkko on päässyt mukaan yli 200 arkkitehtuurilehteen ja lukuisiin arvostettujen museoiden näyttelyihin. Temppeliaukion kirkko on esitelty myös ainoana suomalaisena rakennuksena italialaisessa teoksessa Maailman nähtävyydet. Kirkko on mainittu myös viime vuoden joulukuussa verkkojulkaisu Business Insiderissa yhtenä kymmenestä uskonnollisesta rakennuksesta, jotka matkailijan täytyy nähdä.

 

temppeliaukion kirkko 3

Kirkon alttaritauluna toimii jääkauden aikainen kalliohalkeama.

 

Aina asenteet kirkkoa kohtaan eivät ole olleet näin ylistäviä. 30-luvulta 60-luvulle järjestettiin peräti kolme arkkitehtuurikilpailua kirkon rakentamiseen. Ensimmäisessä ja toisessa kilpailussa voittajaa ei kuitenkaan löytynyt. Toisen kilpailun pohjalta alettiin kuitenkin rakentamaan kolmanneksi tullutta J. S. Sirénin jokseenkin perinteisen mallista kirkkoa.

Talvisodan syttyessä kirkon rakentaminen jäi kuitenkin kesken, eikä rakentamista sodan jälkeen jatkettu. Kolmannessa arkkitehtuurikilpailussa voittajaksi selviytyi Timo ja Tuomo Suomalaisen ehdotus kallion sisään upotetusta kirkosta.

 

temppeliaukion kirkko 4

Kirkon hieman erilaisen kastemaljan on takonut Kauko Moisio.

 

Kalliokirkko sai kuitenkin vastustusta. Lehdistössä esiintyi propagandakirjoituksia hanketta vastaan ja kirkon rakennuslupa evättiin. Lehtikirjoituksissa kirkkoa nimitettiin kalliomoskeijaksi ja piruntorjuntabunkkeriksi. Kirkon rakennuskustannuksia pidettiin huimina ja kirkkotiloja karsittiin. Nykyihmisestä kolmen ja puolen miljoonan markan rakennuskustannukset eivät tunnu kovin merkittäviltä.

Temppeliaukion kirkon vastustajat tekivät myös Suomen ensimmäiset graffitit. Kirkon betoniperustuksiin kirjoitettiin Biafra, sillä kirkon vastustajat halusivat huomiota Afrikan nälkää näkeville lapsille.

Kirkko valmistui kahdeksan vuoden jälkeen vastustuksesta huolimatta. Kirkko on komea ja todella ainutlaatuinen ainakin verrattuna Suomen muihin kirkkoihin. Nykyään se on turistikirkon lisäksi suosittu konsertti- ja vihkikirkko. Temppeliaukion kirkossa kannattaa ehdottomasti käydä, jos vierailee Helsingissä.

 

temppeliaukion kirkko 5

 Vielä tammikuun alussa vierailijat saivat jättää alttarilla olevaan seimeen tervehdyksiään.

 

Kuvat: Tarmo Ylhävuori

askartelu

pelitjaleikit

pyhatjuhlat

moniakulttuureja