anja markkanen 3434 IMG 1593ismo holopainen 1383 IMG 5129

Partaharjun sydän, Ristikiven kirkko, täytti vuonna 2011 40 vuotta. Kymmenettuhannet Partaharjun kävijät ovat kokeneet ikimuistoisen hetken maailman korkeimmassa kirkossa, jossa on suora yhteys taivaaseen.

Kattoa ei kirkossa nimittäin ole, eikä ikkunoita. Tutustuminen "maailman korkeimman kirkon" historiaan ja symboliikkaan pistää hiljentymään pienten väristysten kera.

Kävellessäsi kivikkoisessa ja juurakkoisessa mäkirinteessä kohti Ristikiven kirkkoa mäntyjen keskellä kohoaa ensin paanukattoinen kellotapuli. Sen takana seisovat tummanruskeat hirsiseinät ja taaimmaisena nousee vaalea korkea, kolmiomainen seinä, jossa on suuri puinen risti. Astuessasi ehkä vähän arkaillenkin luonnon keskellä sijaitsevaan kirkkoon pysähdy hetkeksi jo ovella. Aluksi kirkko tuntuu karulta. Jaloissasi tunnet maanpinnan. Molemminpuolin keskikäytävää on pyöreistä tukeista tehdyt penkkirivit. Myös kirkon seunustoilla kiertää penkkirivit. Kirkon sisällä kasvaa seitsemän elävää puuta – kuusi mäntyä ja pihlaja – pyhän luvun mukaisesti.

Kun katse kohtaa viimein edessä olevan alttarin, näet sementistä valetun puolikaaren, alttaritauluna puisen noin 5 metriä korkean ristin.

Silmät hakeutuvat alttaripöydän suureen kiveen, kiveen jossa on kohokuvioinen suuri risti. Lähihistoria paljastaa, että tämän kiven löysivät leiripojat Partaharjulla vuonna 1967. Silloisessa leirikirkossa menossa olleen jumalanpalveluksen aikana pojat olivat "ajankuluksi" raaputelleet sammalta kivestä. Kunnes yhtäkkiä kivessä tuntui kummallinen kohouma, joka paljastui lopulta suureksi luonnonmuovaamaksi ristiksi kiven pinnalla. Ristikiven pidempi historia kertoo sen syntymisestä olevan noin 1800 miljoonaa vuotta.

Tuulen soitellessa "urkuja" lähipuissa katsahdat vielä ylöspäin. Millainen katto on tällaisessa rakennuksessa? Se on tällä kertaa maalatttu taivaansiniseksi, ei pilven hattaraakaan näkyvissä. Täältä on suora yhteys taivaaseen.

 

Kuvat: Anja Markkanen ja Ismo Holopainen

askartelu

pelitjaleikit

pyhatjuhlat

moniakulttuureja