Helsingin Punavuoressa kohoaa Suomen suurin kivikirkko, Johanneksenkirkko. Katedraalimaisessa kirkossa on Keski-Euroopan goottilaisten kirkkojen henkeä. Kirkko on myös valittu Helsingin parhaimmaksi konserttikirkoksi.

johanneksenkirkko 1

Johanneksenkirkko kohoaa Punanotkon kukkulalla Helsingin Punavuoren kaupunginosassa. 

 

Helsingin Johanneksenkirkko seisoo tukevasti Punanotkon kukkulalla. Kukkula ei erotu selvästi enää nykypäivänä, mutta kirkon rakennusaikana vielä reilut 120 vuotta sitten paikka oli ympäristöään korkeammalla. Kukkulan huipulla helsinkiläisillä oli tapana polttaa kokkoja juhannusta juhliessaan. Punanotko oli tuohon aikaan Helsingin takamaita, jossa asui lähinnä vähävaraista väkeä vaatimattomissa puutaloissa.

Helsingissä tuli 1800-luvun loppupuolella tarve uudelle kirkolle. Tuolloin Helsingissä oli tasan kaksi kirkkoa: nykyinen Tuomiokirkko ja Vanha kirkko. Kirkot alkoivat käydä pieniksi Helsingin kasvavalle väestölle: ihmisiä jouduttiin jopa käännyttämään pois kirkkojen ovilta, kun istumapaikkoja ei riittänyt. Uuden kirkon paikaksi oli aluksi monta eri vaihtoehtoa. Lopulta päädyttiin Punanotkoon, joka oli sopivan kaukana aikaisemmista kirkoista.

 

johanneksenkirkko 2

Johanneksenkirkkoa ympäröi koristeellinen rautainen aita. Kirkon pääovella kävijää tervehtii Johannes Kastajan patsas. Patsas on kirkkoon verrattuna varsin nuori, sillä Kari Juvan käsialaa oleva patsas on reilut kymmenen vuotta vanha. 

 

Juhannuskokkojen kukkulalle nousseelle kirkolle annettiin aluksi varsin mielikuvitukseton nimi, Uusi kirkko. Nimi kuitenkin päivitettiin Johanneksenkirkoksi, sillä onhan juhannus nimenomaan Johannes Kastajan juhlapäivä. Nykypäivänä kirkon ympärillä levittäytyy yksi Helsingin trendikkäistä ja kalliista kaupunginosista. Reilun 100 vuoden aikana tapahtunut muutos köyhälistön puutaloalueesta rikkaiden arvokerrostaloalueeksi on ollut suuri. Johanneksenkirkko on kuitenkin ja pysyy.

 

johanneksenkirkko 3

Johanneksenkirkko vakuuttaa kävijän massiivisuudellaan: kirkko on Suomen suurin kivikirkko. Kirkon akustiikkaa on kehuttu: kirkkosali on kenkälaatikon mallinen ja siksi musiikki soi siellä kauniisti. 

 

Monet voivat tuntea Johanneksenkirkon Ylen Kotikatu-televisiosarjasta. Kirkko ympäristöineen toimi alkuaikoina sarjan miljöönä ja kirkko yhdisti sarjan henkilöitä. Kotikatu lakkautettiin pari vuotta sitten, mutta yhä vieläkin kirkko houkuttelee elokuvantekijöitä. Oman vierailunikin aikana kirkossa kuvattiin elokuvaa.

Kirkko on suosittu kuvauspaikka syystäkin. Sen korkeuksiin kohoavat kapeat tornit, punatiiliset seinät ja ruusuikkunat tuovat mieleen Keski-Euroopan katedraalit. Kirkon ulkoseiniltä löytyy jopa pieniä hirviöpatsaita kuin Disneyn elokuvasta tutuksi tulleessa Notre Damen katedraalissa. Koristeita muurattiin kirkon julkisivuihin niin paljon, että työ tuotti muurareille suurta pään vaivaa. Johanneksenkirkko on toki Keski-Euroopan katedraaleihin verrattuna koristukseltaan vaatimaton, mutta suomalaisessa mittakaavassa se on varsin vaikuttava.

 

johanneksenkirkko 4

Johanneksenkirkon uruilla on soittanut esimerkiksi säveltäjämestari Oskar Merikanto. Urkuja on tosin uudistettu hänen päiviensä jälkeen 74-äänikertaiseksi. 

 

Kirkkosaliin astuessa ymmärtää vasta kirkon massiivisuuden. Kirkosta löytyy istumapaikkoja peräti 2 600 ihmiselle, mikä tekee kirkosta Suomen suurimman kivikirkon. Kirkon suuruutta kuvaa hyvin se, että kirkkoon mahtuisivat istumaan kaikki Suomen seitsemän pienimmän kunnan asukkaat ja tilaa jäisi vielä yli. Kirkkoa on näin ollen povattu istumapaikkojen määrällä mitattuna Suomen toiseksi suurimmaksi kirkoksi. Suomen ylivoimaisesti suurin kirkko on Kerimäen puukirkko yli 3 000 istumapaikalla.

 

johanneksenkirkko 5

Kirkon messinkisissä seinävalaisimissa on evankelistojen symboolit. Tätä valaisinta koristaa Luukkaan siivekäs härkä. 

 

Kokonsakin ansiosta Johanneksenkirkko on suosittu konserttikirkko. Joulun alla kirkossa järjestettiin melkein joka päivä joku konsertti ja useina päivinä konsertteja saattoi olla montakin peräkkäin. Kirkossa järjestetään konserttien lisäksi oopperoita, esimerkiksi Kansallisooppera esitti kirkossa viime marraskuussa Giuseppe Verdin oopperan Requiem. Johanneksenkirkko ei ole syyttä valikoitunut oopperoiden esityspaikaksi. Kirkko valittiin Helsingin Sanomien Nyt-liitteen vertailussa Helsingin parhaaksi musiikkikirkoksi. Valinta oli varsin yksimielinen, sillä kirkko on niin kävijöiden kuin muusikoidenkin suosikki.

 

johanneksenkirkko 6

Kirkon sisäovesta löytyy partioliljanakin tunnettu heraldinen lilja. Partiomerkin lisäksi se symboloi Neitsyt Mariaa. 

 

Johanneksenkirkon alttarimaalaus on suomalaisen taiteilijamestari Eero Järnefeltin käsialaa. Maalaus kuvaa Paavalin kääntymistä kristinuskoon. Maalaus ei ole ollut kuitenkaan koko kirkon 120-vuotisen historian ajan seinällä. Yli 40 vuoden ajan seurakuntalaiset saivat tuijottaa alttarimaalauksen sijaan vaaleansinistä kangasta. Viivytyksen taustalla oli alttarimaalauksen luonnoskilpailussa syntyneet erimielisyydet. Kilpailun voitti toinen taiteilijamestari Albert Edelfelt omalla maalauksellaan. Taiteilija ja kirkon arkkitehti kuitenkin riitaantuivat ja näin Edelfeltin maalaus jäi toteuttamatta. Työn sai hänen sijastaan Järnefelt.

 

Kuvat: Tarmo Ylhävuori

askartelu

pelitjaleikit

pyhatjuhlat

moniakulttuureja