Tarvitset:

4 dl vehnägluteenijauhoja
1 dl kikhernejauhoja
1 dl soijajauhoja
1 rkl kasvisliemijauhetta
½ tl suolaa
1 tl garam masala -jauhetta
2 tl savupaprikajauhetta
½ tl inkiväärijauhetta
1 tl valkosipulijauhetta
½ dl soijakastiketta
½ dl öljyä
2 ½ dl vettä

Marinadi:

2 rkl öljyä
1 rkl soijakastiketta
1 rkl tomaattipyrettä
1 rkl omenaviinietikkaa
½ dl vettä

 

Ohje:

Sekoita kuivat aineet keskenään hyvin. Sekoita soijakastike ja öljy veteen ja lisää jauhoihin. Sekoita tasaiseksi ja vaivaa muutama minuutti, muotoile paistiksi. Sekoita marinadin ainekset. Pyöritä paisti marinadissa ja anna maustua kylmässä vähintään muutama tunti, mieluiten yön yli. Kääntele paistia muutaman kerran maustumisen aikana. Kääri paisti folioon ja paista 175 asteessa noin reilu tunti uunin keskitasolla. Anna paistin jäähtyä hetki ennen tarjoilua, parhaimmillaan se on kylmänä seuraavana päivänä.

 

(Lähde: Inna Somersalo: Yllin kyllin herkkuja isolle ja pienelle joukolle, Multikustannus 2008)

Sain loistavan tilaisuuden osallistua elämäni ensimmäiselle suurleirille, Roihulle. Hämeenlinnan Evolla järjestettyyn partiolaisten suurleiriin osallistui noin 17 000 partiolaista, ja vapaaehtoista. Lähes joka viides osallistuja oli ulkomaalainen.

liekeissa roihulla 3

Roihu-suurleirin avajaisjuhlan riemua.

 

Leiri oli 20. - 28. heinäkuuta, mutta minä olin Roihulla ainoastaan 19. - 24. päivä. Roihun aktiviteetteja on toteutettu monissa lippukunnissa ja tapahtumissa. Lisäksi Roihuun kuului Home Hospitality -tapahtuma, jonka ideana oli antaa ulkomaalaisille partiolaisille käsitystä suomalaisesta arjesta.

Itse osallistuin leirille yhdessä isäni ja minua vuotta nuoremman Iitun kanssa. Muu perheeni osallistui myös Roihuun partiovieraiden merkeissä, ja äiti tuli vierailemaan leirille vierailupäivänä. Meille tuli neljäksi yöksi kaksi irlantilaista partiopoikaa, Tadgh ja Jack. Heidän kanssa vietin kesää Lappeenrannan linnoituksessa, Lappeen Tuulityttöjen järjestämällä iltanuotiolla ja omalla kesämökillämme. Kommunikointi poikien kanssa sujui englanniksi, mutta opetin heille myös pari sanaa suomea.

 

liekeissa roihulla 1

Kuvassa vasemmalla Jack Jordan, keskellä minä Auli Pulli ja oikealla Tadgh Duggan. Kuva on otettu Lappeen Tuulityttöjen ja Lappeen sinisten kämpällä Humaljärvellä. 

 

Evolla virkistys- ja retkeilyalueella liikkuu monenmoista otusta ja siivekästä. Nyt niitä ei kylläkään näkynyt, kun väkeä oli niin paljon, mutta talvella Evon metsissä voit havaita hirven ja jopa ilveksen. Lukuisissa järvissä pesii ainakin telkkä ja kuikka.

 

Tadgh ja Jack

Ennen leiriä haastattelin Tadghia ja Jackia poikia hieman, kun he olivat meillä.

 

Mitä odotatte Roihulta?

- Odotamme Roihulta retkielämää, uusia toimintamuotoja, uuden oppimista ja tutustumista muihin partiolaisiin.

 

Kauanko olette olleet partiossa?

Tadgh kertoi olleensa partiossa 4 vuotta ja Jack yhden vuoden.

 

Millaisia mielikuvia teillä oli Suomesta?

- Tiesimme, että Suomessa on paljon järviä ja talvella on kylmää. Myös jotkut asuintalot ja kirkot olivat erilaisia arkkitehtuuriltaan kuin irlantilaiset.

 

Leirin jälkeen kysyin, mistä pojat pitivät leirillä:

Tadgh: - Minusta uiminen oli parasta. Kiipeäminen ja huonepakopeli Elämyslaaksossa ja se, että tapasi ja näki erimaalaisia partiolaisia ympäri maailmaa, se oli ihmeellistä!

Jack: - Minä pidin kovasti...  Asia mistä pojat eivät oikein leirillä pitäneet oli ruoka. Kysyin myös poikien dublinilaisen 14. Ballyroanin lippukunnan naisjohtajalta Greinnelta, miten yleensä leirillä on viihdytty. Hän kertoi, että oikein hyvin, järjestelyt ovat hienot ja aktiviteetit myös, mutta jotkut vanhimmat leiriläiset toivoivat seikkailulaaksojen tehtäviin lisää haastetta. Ymmärrettävää, koska ne oli suunniteltu ensisijaisesti suomalaisia tarpojia ajatellen. Ruoka ei oikein ollut maistunut.

 

Otteita Roihu-päiväkirjastani

Ti 19.7.

Saavuimme illalla Riehuun, Roihun perheleirille. Kaikki näytti ensin jotenkin sekavalle ja tuntui, kuin olisin tullut muurahaispesään. Tavarat painoivat, mutta kuitenkin saimme teltan pystyyn suurella innolla. Koska olimme tulleet tiistaina jo ikään kuin valmiiksi leiriä varten, ei illalla ollut leirin puolesta ruokailuja. Nakertelimme siis ilta- ja aamupalaksi omia eväitämme. Yö oli kylmä, mutta aamu sitäkin lämpimämpi.

 

Ke 20.7.

Keskiviikkoaamu valkeni, enkä olisi viitsinyt nousta patjaltani. Työntäessäni pään ulos teltasta huomasin, että väkeä oli tullut lisää. Ensimmäinen virallinen ohjelma oli lounas, jolloin saimme makaronilaatikkoa. Nam! Kävimme leirisuoran lähellä sijaitsevassa sveitsiläisessä 14,6 metriä korkeassa puumajassa, josta oli kauniit näkymät ponttonisillalle ja järvelle. Illalla oli suuri avajaisjuhla, johon osallistuivat kaikki leiriläiset, eli noin 17 000 partiolaista. Tunnelma oli aluksi vähän lattea, mutta lopussa kyllä olin aivan liekeissä!

 

liekeissa roihulla 5

Sveitsiläisten partiolaisten tornimaja, jonne jokainen oli tervetullut viihtymään.

 

To 21.7.

Oli ohjelmalaakson aika. Kuljimme alaleiri Poltteen kanssa laaksoissa. Kyseessä oli metsälaakso, joka oli niin sanottu yrityskylä. Jokainen vartio perusti oman leikkimielisen yrityksen ja alkoi miettiä valitsemalleen ongelmalle ratkaisua. Meidän ongelmamme oli teflonpintaisten astioiden naarmuuntuminen metalliottimia käytettäessä. Ratkaisimme ongelman vuolemalla puiset teflonpintaystävälliset ottimet, joihin kuului kolme lastaa. Illalla, kun oli vapaata, ihmettelimme leirisuoraa, josta löytyi kaikkea kaupoista karaokeihin. Leirisuoralla oli myös Puolustusvoimien teltta, jossa sai kokeilla tietämystään inttivisassa ja lentää lentosimulaattorilla. Selvitin visan hienosti, ja sain palkinnoksi inttimukin!

 

Pe 22.7.

Elämyslaakso! Kuulostaa hyvälle ja mukavaa siellä olikin! Ensimmäinen rasti, jossa kävimme, oli älypeli. Sen tarkoituksena oli saada pelilaudalta peitettyä kaikki muut kuviot kuin ne, jotka kuuluivat tehtävään. Kävimme myös seuraavilla rasteilla: Nepal, postcrossing, risukeitin, käsityöt, perinnekulttuurit ja eläimet. Minua kiinnosti eniten nuo eläimet, joita oli 2 hevosta, 3 lammasta, 2 kanaa ja 2 kania. Siellä sai myös kokeilla hevosen länkivaljastusta, lypsämistä (muovisella ämpärillä) ja tehdä heinää. Illalla kuljeksimme jälleen pitkin leirisuoraa ja kävimme ponttonisillalla uimassa.

 

liekeissa roihulla 4

Vantaan Erämetsojen leiriportti. 

 

La 23.7.

Jo lauantai! Aika kului kuin siivillä! Viimeinen ohjelmalaakso meidän osaltamme oli globaalikasvatus-laakso, jossa saimme kokea maanjäristyksen ja paljon muuta. Saimme mukaamme pienet passit, joihin meidän täytyi kirjoittaa henkilötietomme. Seuraavalla aukiolla oli pisteet, joista meidän täytyi kerätä seuraavat leimat: sairaala, vaikuttaminen, pelit ja leikit, koulu, maanjäristys, ja slummi.

Sairaalassa meidän piti auttaa katastrofialueen sairaalassa ulkomaalaista potilasta niillä välineillä, jotka meillä oli (ja ne eivät olleet kovin hääppöiset). Vaikuttamisessa meidän oli vartion kanssa maalattava lastenoikeuksien lakana, jolla vaadimme lastenoikeuksien parempaa toteuttamista. Pelit ja leikit -rastilla meidän piti tehdä pallo sanomalehdistä, kankaista ja muovista, ja sillä meidän oli heitettävä 10 koria. Koulussa suoritimme kolme erilaista tehtävää pakolaisten lähtömaitten kouluissa. Maanjäristyksessä oli maanjäristyssimulaattori ja pieni tehtävä koskien lastenoikeuksia. Slummissa taas meidän oli rakennettava väliaikainen asumus, jonka valtaapitävät sotilaat joko sallivat jäävän pystyyn tai tallasivat maahan. Saimme käyttää rakennelmaan pahvia ja oksia.

 

liekeissa roihulla 2

Hongkongilaisten partiolaisten tanssiesitys vierailupäivänä.

 

Su 24.7.

Meidän lähtöpäivämme oli jo sunnuntaina, mutta se ei suinkaan ollut leirin päätöspäivä, vaan vierailupäivä, jolloin leirisuora ja muutkin tiet Roihulla kuhisivat väenpaljoudessa. Kun aamupäivällä olimme purkaneet telttamme ja pakanneet, lähdimme aistimaan viimeisen kerran Roihu-tunnelmaa leirisuoralle. Kävimme Maailman kylässä, jossa oli eri kirkkojen ja uskontojen edustajia. Suomen ortodoksisen kirkon teltalla sai maalata ikonin Pyhästä Yrjöstä, joka onkin partiolaisten suojeluspyhimys. Siihen tehtävään olikin hyvä päättää partioleiri. Minulla heräsi halu osallistua jatkossakin kansainvälisille leireille.

 

Jos kiinnostuit partiotoiminnasta, saat lisätietoja partion kotisivulta: www.partio.fi.

Tule sinäkin mukaan!

 

Roihu-suurleirin tavoitteet

  • Roihu kasvattaa osallistujiaan
  • Roihu muuttaa sen, miten jäseninä näemme partion ja miten muut näkevät meidät
  • Roihu lisää avoimuutta, yhteistyötä ja kumppanuutta
  • Roihu toteuttaa partion strategiaa

 

Kuvat: Auli Pulli

Luonto tarjoaa varhaisesta keväästä pitkälle syksyyn kasveja, joista voit valmistaa itsellesi terveellistä ruokaa ja juomaa. Eräs tällainen kasvi on kaikille tuttu maitohorsma.Sen punertavat vesot nousevat jo huhti-toukokuussa ja kasvia voi monin eri tavoin käyttää aina syyskuulle saakka.

maitohorsma 1

Maitohorsma (rentunruusu) on yleinen koko Suomessa. Sen lehdissä on runsaasti C-vitamiinia ja muita terveyttä edistäviä aineita. Kaikkia kasvin osia voi syödä. 

 

Monta käyttöä

maitohorsma 2

Kevään varhaisimmat versot sopivat käytettäviksi sellaisinaan parsan tapaan.

 

Maitohorsmaa voi käyttää monella tavalla. Aivan koko kasvi kelpaa syötäväksi. Maitohorsman varhaiskevään sinipunaiset mureat versot voi höyryttää ja käyttää parsan tapaan.

Seuraavaksi vaaleanvihreät lehdet ovat tuoreina hyvää salattiainesta. Kokonaisia nuoria versoja voi silputa salaatteihin tai lisätä muhennoksiin, keittoihin munakkaisiin ja pannukakkutaikinoihin. Lehdistä saa myös terveellistä teetä ja muuta yrttijuomaa. Versojen lehtiä voi kiehauttamisen jälkeen myös pakastaa telveksi.

Sinipunaisia kukkia voi käyttää juomiein valmistamiseen, täyte- ja voileipäkakkujen koristeluun. Kukkia voi myös pakastaa jääpalakuutioiksi.

 

Sadonkorjuusta

maitohorsma 3

Riivi lehdet verson latvasta ylhäältä alaspäin. Parhaita ovat ylimmät lehdet alle puoliväliin verson pituudelta.

 

Kerääminen

Kerää lehdet ennen verson kukkimista. Parhaita ovat verson ylimmät lehdet noin varren puoliväliin saakka. Riivi lehdet ylhäältä alaspäin. Kerää lehdet poutasäällä
paperipussiin tai koriin.

Varoitus: Älä kerää lehtiä tehtaiden tai valtateiden läheltä, ei myöskään alueelta, jossa on käytetty torjunta-aineita! Varoetäisyys valtateihin on n. 100 m.

Käsittely heti keruun jälkeen

Pese lehdet keruun jälkeen kylmällä vedellä ja kuivaa talouspaperilla. Lehdet nuupahtavat nopeasti ja siksi nopeus on valttia keruun jälkeen. Älä jätä lehtiä huoneenlämpöön, vaan perkaa, kokkaa tai säilö ne heti.

 

maitohorsma 4

 

Säilöntä talven varalle

maitohorsma 5

Voit leikata saksilla verson latvaosia ja sitoa niitä kimpuiksi kuivumaan lämpimään ja pimeään paikkaan.

 

Lehtien tehovoimaa ja vitamiineja kannattaa säilöä myös talven varalle. Paras keino on pakastaminen. Myös kuivaamalla saa sadon säilymään.

Kuivaaminen

On useita tapoja kuivata lehdet. Tähän tarkoitukseen on saatavana kodinkoneliikkeissä myös omia kuivureita. (Kuva ). Nopea tapa kuivaamiseen on myös tavallinen sähköuuni, luukku raollaan. Lämpötila ei saa nousta yli 35 asteen. Säädä uuni alimpaan läpötilaan ( 50 asteeseen) ja aseta uunin lukku raolleen asettamalla tyhjä tulitikkulaatikko poikittain luukun väliin. Lehtiä voi kuivata myös mökkisaunan lauteilla jälkilöylyssä tai versokimppuina roikkumassa alaspäin pimeässä, lämpimässä ja kuivassa paikassa.

Lehdet ovat sopivan kuivat, kun ne murenevat helposti sormien välissä. Pakkaa kuivatut lehdet tiiviisiin lasi- tai peltipurkkeihin. Purkit säilytetään viileässä tai huoneenlämmössä valolta ja kosteudelta suojattuina. Näin maku, ravinteet ja aromit silyvät lehdissä 1 - 2 vuotta.

 

maitohorsma 6

Tavallisessa kodin sähköuunissa (suuluukku raollaan 50 astetta) kuivatettuja maitohorman lehtiä uunipellillä leivinpaperin päällä.

 

Käyttö

Kuivattuja lehtiä voi pakata pieniin minigrip- pusseihin, joissa niitä on helppo kuljettaa mukana retkillä ja matkoilla.Voit tehdä myös erilaisia sekoituksia muiden luonnonyrttien tai teelehtien kanssa. Kuivamurskalla voi maustaa aamupuuroa, väipaloja, retkiaterioita, arkiruokia.

Lehdistä saat terveellistä yrttiteetä käyttämällä teenhaudustuspusseja tai omaa teenhaudustussiivilää. Valmistus juomaksi samalla tavalla kuin tavallisen teen.

 

maitohorsma 8

Kuivatut lehdet säilötään tiiviisiin lasi- tai peltipurkkeihin ja säilytetään kuivassa, pimeässä paikassa.

 

Pakastaminen

Pakastettaessa lehtien maku, ravinteet, vitamiinit, väri ja rakenne säilyvät parhaiten. Lehtiä ei kannata silputa. Ennen pakastamista lehdet huuhdellaan hyvin. Tämän jälkeen ne kastellaan nopeasti kuumaan kiehuvaan veteen esim. metallisen siivilän avulla. Kuumakasteluaika n. 30 sekuntia.

Kuumakäsittelyn jälkeen lehdistä puristellaan nyrkissä pois ylimääräinen vesi. Tämän jälkeen ne pussitetaan. Littaa pussit sisältöineen ilmatiiviiksi ja laita pakastimeen. Käytä pieniä minigrip -pusseja, joihin kirjoitat sisällön nimen.

 

maitohorsma 9

Pakkaa lehdet kuumavesikastelun ja veden puristelun jälkeen minigrip-pusseihin ja laita pakastimeen.

 

Käyttö

Pakaste sulaa nopeasti huoneen lämmössä. Myös vesihauteessa voi sen sulattaa.
Pakastettuja lehtiä voi käyttää vokkeihin, munakkaisiin, muhennoksiin, keittoihin ja kastikkeisiin sekä ohukais- ja leipätaikinoihin. Se sopii myös suolaisten piiraiden täytteeksi.

 

maitohorsma 10

maitohorsma 11

Kukkia voit pakastaa myös jääpalakuutioihin, joita voit käyttää juomatarjoilussasi. Jääpalakuutiot voi säilyttää minigrip-pusseihin pakattuina pakastimessa.

 

Vinkkejä:

  • Pakastettu lehti sopii mainiosti aamusmoothieen. Se antaa terveyttä, virtaa ja hyvää oloa.
  • Kuivattu horsmatee on oiva lahja tai tuliainen. Pakkaa se koristeltuun paperipussiin reseptin kera.
  • Maitohorsman kukkia voit pakstaa jääpalamuotteihin veden kanssa. Kukkaisilla jääpalakuutioilla juhlistat kauniisti juomatarjoiluasi.

 

maitohorsma 12

Kaunista ”makuvettä” kesäjuomaksi saa tuoreista horsman kukista. Kerää kukkia raikkaan juomaveden sekaan. Näin saat näyttävännäköista janojuomaa.

 

Kuvat: Pauli Kirkinen

Tämä resepti on ihanan raikas ja kesäinen. Ei kannata pelästyä, että sitruunakiisseli olisi liian hapanta, sillä oikeasti se on tosi makeaa ja sopii hyvin marengin kanssa.

sitruunamarenkitorttu

Raikas ja herkullinen sitruunamarenkitorttu maistuu varmasti jokaiselle.

 

Kaiken lisäksi resepti on melko helppo. Sitruunamarenkitorttu kannattaa syödä heti, kun se on jäähtynyt, sillä silloin se on parhaimmillaan.

 

Sitruunakiisseli:

  • 4 desilitraa vettä
  • 1 ½ desilitraa sokeria
  • 4 ruokalusikallista maissitärkkelysjauhoa
  • 3 keltuaista
  • 1 luomusitruunan kuori
  • 1 desilitra sitruunamehua
  • 1 ruokalusikallinen margariinia tai voita

Pohja:

  • 2 ½ desilitraa vehnäjauhoja
  • 1 ruokalusikallinen sokeria
  • 100 grammaa margariinia tai voita
  • 1 keltuainen

Marenki:

  • 4 valkuaista
  • 1 desilitra sokeria

 

Valmistus:

1. Mittaa kaikki kiisselin aineet paitsi rasva kattilaan. Kuumenna koko ajan sekoittaen, kunnes kiisseli saostuu ja alkaa kuplia. Lisää joukkoon rasva ja sekoita. Anna jäähtyä.
2. Tee sitten pohja. Nypi jauhot, sokeri ja rasva sekaisin. Lisää keltuainen ja sekoita taikina tasaiseksi.
3. Painele taikina piirakkavuoan (halkaisija noin 26 cm) pohjalle ja reunoille. Kypsennä pohjaa 200 asteessa noin 12 minuuttia.
4. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Lisää sokeri vähän kerrallaan koko ajan vatkaten, kunnes vaahto on kiiltävää ja sileää.
5. Levitä jäähtynyt kiisseli torttupohjan päälle. Nostele sitten marenki kiisselin päälle ja levitä sitä lusikalla myös tortun reunoille asti.
6. Paista torttua 175 asteessa noin 12 minuuttia, kunnes marengin pinta on kauniin vaaleanruskea.

 

Kuva: Pinja Ylhävuori

askartelu

pelitjaleikit

pyhatjuhlat

moniakulttuureja