Joko olet päässyt snoukkaamaan?

Loka-marraskuun palkintoristikko 2017

Muodosta ratkaisusana punaisella ympäröidyistä kirjaimista. Lataa ja tulosta ristikko A4 kokoon...

Kirjastoautossa töissä

Jiipeenetin reportteri Pilvi haastatteli kirjastoauton kuljettajaa hänen työpaikallaan. Mikä on...

Thaimaassa uusi lukuvuosi on pitkällä!

Meillä Suomessa koulu ja uusi lukuvuosi alkaa näinä päivinä. Thaimaassa sen sijaan ollaan jo...

Viisi vinkkiä kokeisiin lukuun

Monelle kokeisiin luku voi olla hankalaa. Asiat eivät tunnu menevän päähän millään tai ei löydä aikaa harrastusten seasta...

Energiaa treenin jälkeen

Oheisella reseptillä saat maukkaita energiapatukoita, joissa on huuuuuurjaaan paljon energiaa....

Satavuotias Suomi – 1970-luku: Nuorisokulttuuri muuttuu

Satavuotias Suomi -juttusarjassa käydään läpi itsenäisen Suomen historiaa 1910-luvulta tähän...

Kiukuttaa ja harmittaa! Tekisi mieli sanoa jokaiselle, miten pahalta tuntuu. Kuulostaa tutulta? Ehkä. Jokainen kun on joskus joutunut kiukun ja suuttumuksen valtaan.

Aina ärtyisyyteen ei löydy sen kummempaa syytä. Erityisesti murrosikään kuuluu se, että joskus vain on ärtynyt ja kiukkuinen. Itsekään ei tiedä, mikä oikein harmittaa. Jokin vain ottaa päähän. Tällaista tunnetta kutsutaan murkkukiukuksi.

Myös aikuisille tulee kiukkuhetkiä ja kiukkupäiviä. Joskus sanotaan, että ihminen on noussut väärällä jalalla sängystä ja siksi hän on pahalla päällä koko päivän. Sanonta kuvaa sitä, että aina ei pahalle ololle löydy järkevää selitystä.

Joskus kiukun tunne saattaa olla viesti siitä, että jokin on pielessä ja asialle täytyy tehdä jotakin.

Kiukku on vihaa ja suuttumusta, jota ei suunnata tarkasti mihinkään. Jos olen vihainen jostakin asiasta, tiedän mihin vihani suuntautuu. Kiukku taas vain kihisee ihmisen sisällä ilman selvää osoitelappua.

Minua harmittaa, mutta en tiedä, mikä minua harmittaa. Silloin on hyvä kuunnella tarkemmin, mitä kiukun tunne haluaa kertoa minulle.

 

Liian kiltit ihmiset

Jotkut ihmiset ovat liian kilttejä. Liian kiltti ihminen ottaa muita liikaa huomioon. Hän kuuntelee aina muiden toiveita ja toimii niiden mukaan. Liikakiltti on usein erittäin hyvä kaveri, koska hän on aina samaa mieltä ja hän suostuu kaikkeen.

Kiltteys on liiallista silloin, kun se tapahtuu omien tarpeiden kustannuksella. Liikakiltti ei lainkaan huomioi omia toiveitaan ja tahtoaan. Hän ei pidä puoliaan, vaan toimii aina niin kuin muut tahtovat.

Tällaisessa tilanteessa kiukun tunne saattaa sisältää tärkeän viestin. Se voi kertoa siitä, että minun toiveitani ja tarpeitani ei ole kuultu tarpeeksi. Haluan muutosta tilanteeseen!

Kiukkua voidaan kuvata väreillä, niin kuin kateuttakin. Vihreän kiukun valtaama jää paikoilleen kiukkuunsa. Hän harmittelee mielessään, mutta ei ryhdy mihinkään toimintaan.

Punainen kiukku saa ihmisen liikkeelle. Hän sanoo ajatuksensa julki tai vaatii muutosta omaan tai toisten toimintaan. Vihreä kiukku lamaa, punainen kiukku on voimaa.

Jos kiukuttaa, kannattaa pysähtyä kysymään hieman tarkemmin, mikä on pielessä. Viisas muuntaa vihreän kiukun punaiseksi ja ryhtyy muuttamaan maailmaa. Kiukku ei sittenkään ole paha asia. Päinvastoin, kiukku on voimaa.

 

Riita puhdistaa ilmaa

Joskus on vaikea tuoda omia ajatuksiaan esiin. Silloin kiukku saattaa tulla avuksi. Kiukun tunne auttaa sanomaan vaikeita asioita ääneen.

Tästä syystä ihmiset joskus nostattavat riidan melkein puolitahallaan. He tietävät, että riidan avulla he saavat sanottua, mitä he todella ajattelevat. Riita kuumentaa tunteita ja tekee varomattomaksi, niin että tulee ikään kuin vahingossa sanottua asioita, joita on vaikea sanoa suoraan. Näin riita puhdistaa ilmaa. Se auttaa sanomaan, mikä harmittaa.

Tosin riita puhdistaa ilmaa vain silloin, kun se voidaan käydä kunnolla loppuun. Riidan lopuksi erimielisyydet sovitaan ja pyydetään anteeksi se, missä ollaan loukattu toista.

Raamatussa sanotaan viisaasti: “Vaikka vihastuttekin, älkää tehkö syntiä. Sopikaa riitanne, ennen kuin aurinko laskee”. Riidassa ei siis ole mitään pahaa. Pahaksi asiaksi riita tulee vasta sitten, kun sitä ei sovita.

Erimielisyyksien sopiminen ei tarkoita sitä, että olisimme lopulta samaa mieltä. Ihmisethän eivät voi olla kaikista asioista samaa mieltä.

Sopiminen on sitä, että kumpikin tietää toisen mielipiteen ja kunnioittaa sitä, vaikka ei ajattelekaan samalla tavalla. Toisen kantaa ei yritetä muuttaa vaan hyväksytään se, että hän vain on sitä mieltä kuin on.

Riita siis loppuu siihen, että riitelu loppuu. Erimielisyys voi silti jäädä voimaan.

askartelu

pelitjaleikit

pyhatjuhlat

moniakulttuureja