Notice: Undefined property: JCategoryNode::$rating_count in /home/jiipeele/public_html/plugins/content/vote/vote.php on line 69

Käyttäjän arvio: 0 / 5

HuonoHuonoHuonoHuonoHuono

Uutiset

Satavuotias Suomi -juttusarjassa käydään läpi itsenäisen Suomen historiaa 1910-luvulta tähän päivään saakka.

Sotaisa vuosikymmen aiheutti suomalaisille paljon kärsimystä. Monista asioista oli puutetta, mutta sotien jälkeen sisukkaat suomalaiset alkoivat työskennellä yhdessä paremman tulevaisuuden saamiseksi.

suomi 100 40 luku

Rakentajat naulasivat 8.9.1940 nurkkalautoja. Valmista piti saada ennen talven tuloa. Talo on rakennettu tavanomaisessa rintamiestyylissa. Talvisodan päätyttyä oli löydettävä uudet elämisen puitteet 440.000 evakolle. Pakolaisleirejä ei Suomessa koskaan ollut, vaan jo syksyllä 1940 alettiin muodostaa maatiloja siirtoväelle. Laki pika-asutuksesta käsiteltiin ripeästi eduskunnassa ja vahvistettiin jo 28.6. (Lähde: Wikipedia)

 

Suomessa käytiin Jatkosota vuosina 1941 - 1944, jonka jälkeen jouduttiin vielä Lapin sotaan. Miehet olivat rintamalla naisten ja lasten hoitaessa maataloustöitä. Isompia töitä tehtiin yhdessä talkoovoimin. Yhden tilan asiat hoidettiin kerralla kuntoon ennen seuraavalle tilalle siirtymistä. Maaseudulle turvaan lähetetyt kaupunkilaislapset työskentelivät hekin maatiloilla sekä puutarhoissa.

Elintarvikkeet jouduttiin laittamaan kortille. Ruokaa sai ostaa rajallisen määrän vain kuponkeja vastaan, joita jaettiin perheen koon mukaan. Näin turvattiin, että jokaisella suomalaisella oli mahdollisuus selvitä niukoista ajoista.

Kaupoista sai ostaa vain aivan välttämättömimmän, mutta ei aina sitäkään. Kun tavarat loppuivat, tilalle kehitettiin erilaisia korvikkeita. Kuivattua porkkanaraastetta syötiin makeisten sijaan.

Muut maat riensivät vaikeuksissa olevan Suomen avuksi. Sekä Ruotsi että muut Pohjoismaat antoivat Suomelle sekä taloudellista että materiaalista apua. Kymmeniätuhansia suomalaisia lapsia lähetettiin ilman vanhempiaan turvaan Pohjoismaihin. Suurin osa lapsista palasi sodan jälkeen takaisin, mutta osa jäi asumaan uuteen perheeseen.

Suomea yritettiin saada uudelleen jaloilleen Nuorten talkoiden avulla. Koululaiset keräsivät kierrätystä varten rautaa, tinaa, kuparia, messinkiä, lyijyä, alumiinia, sinkkiä, nikkeliä ja kumia. Nuorten talkoiden eräs tärkeä tiedotusväline oli Joka Poika -lehti. (Myöhemmin lehden nimeksi tuli JP, sittemmin Jiipee. Kun lehdestä luovuttiin, syntyi Jiipeenetti).

Isänmaata rakennettiin innokkaasti yhdessä, ja ihmiset elivät säästeliäästi. Maamme alkoi vähitellen vahvistua ja vaurastua. Sähkö levisi koko maahan, ja yhä useampaan kotiin ilmestyi myös radio.

Ulkoilevia, ahkeria ja töitä tekeviä lapsia ihailtiin. Poikien yleinen vaatetus oli hiihtohousut, pusero, villasukat ja monot.

Seuraavalle vuosikymmenelle siirryttiin toiveikkaina suurin odotuksin.

Juhlapuiden istuttamisella on pitkät perinteet. Niitä ovat istuttaneet niin tavalliset suomalaiset kuin merkkihenkilöt tärkeiden tapahtumisen kunniaksi ja muistoksi. Puun istuttaminen on aina merkittävä teko, jonka sanoma välittyy sukupolvelta toiselle puiden pitkän eliniän myötä.

juhlapuu

Porissa on pitkät perinteet juhlapuiden istuttamisessa. Tässä istutetaan joukolla kirsikkapuuta.

 

Vanhan kiinalaisen sanonnan mukaan jokaisen meistä tulisi istuttaa puu elinaikanamme. Oiva viisaus, sillä oman puun istuttamisella voimme parantaa sekä ilmastoa että tehdä ympäristöstämme viihtyisämmän. Puut tarjoavat suojaa ja elinympäristön myös linnuille ja lukuisille hyönteisille. Juhlapuun kasvun seuraaminen on aina mielenkiintoista ja sen juurelle on mukavaa kokoontua vuosienkin päästä.

 

Rekisteröi juhlapuu

Puutarhaliitto haastaa kaikki suomalaiset istuttamaan juhlan kunniaksi oman puun ja rekisteröimään sen www.puutarhaliitto.fi-sivuille. Tavoitteena on 100 000 juhlapuuta. Juhlan aihe voi olla mikä tahansa 100-vuotiaan Suomen itsenäisyyden kunniaksi. Lakkiaiset, syntymäpäivät, häät tai hyvien ystävien kokoontuminen ansaitsevat kaikki pienen ohjelmanumeron, jossa kokoonnutaan yhdessä istuttamaan puu. Puu voi olla päivänsankarin valitsema suosikkipuu tai yllätyslahja. Kuva istutustapahtumasta kannattaa tallettaa esimerkiksi Instagramiin #juhlavuodenpuu-merkinnällä.

Puu kannattaa aina valita ympäristöönsä sopivaksi. Kotimaiset puulajit ovat kaikkein kestävimpiä ja usein myös istuvat parhaiten maisemaan. Pieneen pihaan ja rakennusten lähelle sopivat monet hienot pihlajalajikkeet. Havupuut puolestaan tarjoavat pitkäaikaisen ympärivuotisen suojan ja ne tuovat väriä maisemaan myös talvella.

 

Kuva: Heli Nukki

Kesällä 2017 järjestettävät hiippakuntaleirit kokoavat noin 1 500 lasta.

retket ja leirit

 

Hiippakuntaleirejä pidetään seuraavasti:

  • Espoon ja Helsingin hiippakuntaleiri 19.–22.6.2017 Partaharjulla, Pieksämäellä.
  • Oulun hiippakunnan hiippakuntaleiri 26.–29.6.2017 Tievatuvalla, Saariselällä.
  • Kuopion ja Mikkelin hiippakuntaleiri 28.6.–3.7.2017 Partaharjulla, Pieksämäellä.
  • Tampereen hiippakuntaleiri 24.–28.7.2017 Upilassa, Hollolassa.
  • Lapuan hiippakuntaleiri 25.–28.7.2017 Ähtärissä.
  • Turun arkkihiippakuntaleiri 1.–4.8.2017 Leiriahossa, Sastamalassa.

 

Oman hiippakunnan leirille voi ilmoittautua ottamalla yhteyttä omaan seurakuntaan.

Satavuotias Suomi -juttusarjassa käydään läpi itsenäisen Suomen historiaa 1910-luvulta tähän päivään saakka.

Yhä useampi lapsi pääsi kansakouluun ja kävi sen läpi jossain muodossa. Kouluruokailu alkoi yleistyä, ja noin kolmannes kansakoululaisista sai ilmaisen kouluaterian.

suomi 1930 luku

Mäntän keskustaa kesäkuussa 1935. (Lähde: Wikipedia)

 

Suomessa asuttiin todella ahtaasti. Omasta huoneesta tuskin kukaan osasi edes haaveilla. Suurin osa väestöstä asui huoneistossa, jossa oli vain yksi huone ja keittiö. Sähkö oli harvojen etuoikeus, ja hygieniataso oli yleisesti heikko.

Alueelliset erot saattoivat olla huomattavan suuria. Suomessa asui myös vauraampaa väestöä, joiden lapset leikkivät kiltisti ja hillitysti keinuhevosilla ja röyhelönukeilla. Köyhimmissä perheissä lapset saivat tyytyä rievuista tehtyihin nukkeihin, käpylehmiin ja kaarnalaivoihin, mutta meno oli riehakkaampaa.

Vaatteita ei ostettu kaupasta eikä postimyynnistä, sillä valmiita vaatteita ei juuri ollut. Vaatteet ommeltiin joko kotona, tai ne teetettiin kylissä olevilla ompelijoilla. Tytöt pukeutuivat ainoastaan mekkoihin, housut olivat poikien vaate.

Suomeen alkoi saapua pikkuhiljaa tavaroita myös ulkomailta. Tuoreet ja kuivatut hedelmät olivat tosin nekin vain rikkaiden herkkuja. Maaseudulla niitä päästiin harvoin maistelemaan.

Televisioita ei ollut, mutta radio yleistyi pikkuhiljaa myös kouluissa. Kouluradio aloitti toimintansa 1934. Pienimmät lapset kuuntelivat suosittua Markus-sedän lastentuntia.

Elokuviin tuli myös ääni, ja Suomessakin alettiin tehdä omia elokuvia. Ansa Ikonen ja Tauno Palo olivat tuolloin koko kansan ihailemia elokuvatähtiä.

Vuosikymmenen viimeinen vuosi oli Suomelle erityisen raskas. Vuonna 1939 Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen, mikä aloitti Talvisodan. Helsinki, Viipuri sekä muut pommituksia pelkäävät paikkakunnat sulkivat toistaiseksi koulunsa.

askartelu

pelitjaleikit

pyhatjuhlat

moniakulttuureja