Kirjat

velho ja leijonaKirjassa Lusi löytää vaatekaapin, jonka seinää ei voi koskettaa. Sillä Herra Tunnus salaisessa maassa on velhon palveluksessa. Kun muut lapset uskovat Lusin puheen, he lähtevät Narniaan. Siellä ei ole koskaan joulua, vaan pahan velhon takia aina talvi. Edmund Lusin veli lähtee velhon matkaan. Entä jos neljän valtaistuimen ennustus käy toteen?

Minun mielestä todella hyvä juoni. Kannattaa lukea! Se on aika pitkä kirja. Suosittelisin noin 9 - 12-vuotiaille.

C.S. Lewis
Otava 2015
238 sivua

girl online kiertueella16-vuotias Penny tuskin malttaa odottaa, että loppukokeet ovat ohi ja kesäloma alkaa. Hänen rocktähtipoikaystävänsä Noah on nimittäin kutsunut hänet kanssaan Euroopan kiertueelle. Kun kauan odotettu kiertue sitten koittaa, se onkin kaikkea muuta kuin rentoa yhdessäoloa. Miten Penny selviää kaikesta hässäkästä, kun Noahin kaikki ylimääräinen aika kuluu joko nukkumassa tai toimittajia tapaamassa? Onneksi ystävät ovat olemassa.

Jännityksellä odotettu Girl Onlinen jatko-osa on täällä! Tuttu bloggarityttö Penny on kuvioissa mukana paitsi ettei hän enää bloggaa julkisesti, vaan nimellä ”Girl Offline… ei enää koskaan menossa online”. Onneksi hauskat blogikirjoitukset lukujen välissä silti jatkuvat, ja ne antavat vinkkejä ja ajattelemisen aihetta.

Pennyn pettymys kiertue-elämään on surullista ja Noahin käytös välillä outoa. Kirja saakin lukijan välillä melkein jopa itkun partaalle, mutta se ei haittaa, sillä kohta vastoinkäymiset kuitataan jo huumorilla. Penny selviää kaikesta ystävien avulla, mikä on ihanaa. Miten jollain voi olla noin mahtavia ystäviä kuin Pennyllä? Penny myös löytää ystävyyttä sellaisista paikoista, joista ei heti arvaisi hänen löytävän. Myöskään aluksi ystävällisiltä vaikuttaneet ihmiset eivät aina loppupeleissä olekaan kovin mukavia. Kaikki ei ole aina ihan sitä miltä näyttää!

Kaikesta huolimatta Pennyn Euroopan kiertomatka on huiman inspiroiva, kun Penny tutustuu paikallisiin nähtävyyksiin. Itsellekin tulee sellainen olo kuin olisi mukana syömässä italialaista gelatoa ja ihailemassa Eiffel-tornia Pariisissa. Pennyn valokuvaharrastus saa uuden suunnan, mutta siitä en paljasta enempää, sillä se on niin hieno hetki.

Kaiken kaikkiaan kirja opettaa tavoittelemaan omia unelmia, ei jonkun toisen, sekä auttamaan ystäviä ja ottamaan heiltäkin välillä apua vastaan. Unelmat ja ystävät ovat tärkeitä!

Suosittelen kirjaa kaikille, jotka ovat lukeneet edellisenkin osan. Jos et ole vielä lukenut sitä, nyt on oiva tilaisuus lukea molemmat. Kirjan pituutta ei kannata pelästyä, sillä kun siihen tarttuu, kaikki se matkustusinto ja musiikin viehätys nappaa heti mukaansa. Kirjan lopussa oikeastaan tuntuu, että voisi lukea vielä, jos kirja vain jatkuisi.

Annan kirjalle täydet 5/5 tähteä, sillä se on niin ihanan koukuttava. Kirja on myös opettavainen: kaikista tunnemyrskyistä ja epätoivon alhoista selvitään bloggaamalla, ystävien avulla tai sitten ihan sokerilla.

5 starZoe Sugg
WSOY 2017
424 sivua

pikkukokin keittokirjaHeidi Paajalan kirjoittama Pikkukokin keittokirja on suunnattu aloitteleville pikkukokeille. Tästä kirjasta löytyvät koko perheen suosikkireseptit. Kirja sisältää ohjeita arkiruuista, jälkiruuista sekä suolaisista ja makeista leivonnaisista.

Mielestäni reseptit ovat selkeitä ja kuvat auttavat ymmärtämään työvaiheita. Valmistin kirjasta perheelleni jauhelihakeiton ja makaronilaatikon ja aion valmistaa currykanaa ja kanawokkia, koska olen kiinnostunut aasialaisista ruuista.

Kuvat valmiista annoksista houkuttelevat valmistamaan, koska ne ovat niin herkullisen näköisiä. Kattaukset ja asettelu ovat mielenkiintoisia.

Heidi Paajala
Gummerus 2015
125 sivua

 

pikkukokin keittokirja makaronilaatikko

 

Kuva: Laura Tiitinen

kuriton koiranpentuAllun suuri unelma on vihdoin totta: hän on saanut oman koiran. Pikkuinen kääpiöpinseripentu Kirppu on suloinen, mutta koiranomistajana oleminen ei aina ole helppoa. Sen lisäksi että Kirppu täytyy opettaa kulkemaan kunnolla remmissä, myös uusi koulukin odottaa.

Kesäloma saa yllättävän käänteen, kun Allu pelastaa valkean koiran autotieltä harhailemasta. Kenen koira se on?

Koulussa Allu tutustuu kahteen samanhenkiseen tyttöön, eläinrakkaisiin Christaan ja Erikaan. Christa on juuri menettänyt oman kissansa, mutta hän toivoo saavansa uuden. Erikan kotona taas on oikea eläintarha, niin monta kissaa ja koiraa hänellä on. Erilaisista perheistään huolimatta tytöt ovat hyvin samanlaisia. Onko tässä ystävyyden alku?

Uusi eläinystävien kirjasarja alkaa vauhdikkaasti. Koska kirja on hyvin todenmukainen, se kuvaa, millaista lemmikin omistaminen on ihan oikeasti. Kirpun koulutus tuntuu Allusta vaikealta, kun taas Erika tietää kaiken koirien koulutuksesta ja agilitystä. Christa puolestaan ei ymmärrä koirista mitään, vaan tulee hyvin toimeen kissojen kanssa.

Välillä Erika käyttää sellaisia agilityyn liittyviä termejä, että lukija itsekin voi mennä vähän ymmälleen, jos ei ole tutustunut asiaan. Onneksi termit selitetään aina lopulta niin, että kirjasta oppii jotain uuttakin. Toisaalta myös Allu käyttää välillä sellaisia sanoja, joita ei ihan heti ymmärrä, kuten valkkari eli valkoinenpaimenkoira.

Kirjassa hassua on se, kuinka tytöt ovat kukin vuorollaan kateellisia toisilleen. Allu haluaisi huolehtivamman perheen kuten Erikalla, kun taas Christa tahtoisi samanlaisen perheen kuin Allulla. Lukijalle tämä on välillä hassua: kuinka tytöt eivät huomaa hyviä puolia omissa perheissään?

Suosittelen kirjaa kaikenikäisille eläintenystäville. Kirja on todella nopeasti luettu, kun vain ensin pääsee juoneen mukaan.

Annan kirjalle 4/5 tähteä, sillä ainoa asia, joka siinä harmittaa, on sen lyhyys. Kirja ei vääristele lemmikin omistamista, vaan näyttää sen kaikki puolet, niin kouluttamisen ja hoitamisen kuin menettämisenkin. Lemmikin omistaminen on ihanaa, vaikkei aina olekaan mitään ruusuilla tanssimista.

4 starHelena Meripaasi
Otava 2017
157 sivua

askartelu

pelitjaleikit

pyhatjuhlat

moniakulttuureja