Siirry Ttilaan
Jiipeenettiä ei enää päivitetä vuoden 2019 alusta
 
 
  • Siirry Ttilaan

    Siirry Ttilaan

    Jiipeenettiä ei enää päivitetä. Sen materiaalit ovat edelleen kuitenkin käytettävissä. Tervetuloa...

  • Assyt 2018

    Assyt 2018

    Messukeskus Helsingissä täyttyi peli- ja tietokoneharrastajista 2.-5.8.2018. Jiipeenetti oli...

  • Taskulamppulla yöhön

    Taskulamppulla yöhön

    Elokuun ihanat lämpimät ja pimeät illat ovat täällä! Silloin voi seikkailla taskulampun valossa....

  • Pitkätähden kosto

    Pitkätähden kosto

    Pitkätähden kosto on opettavainen tarina kohtalon etsinnästä ja ystävyydestä. Ennen kuin luet arvostelun, on...

  • Petteri Kaniini

    Petteri Kaniini

    Petteri Kaniini on sisukas ja hieman itsepäinen jänis, joka asustaa suuren puun juurakossa...

  • Hän sanoi nimekseen Aleia

    Hän sanoi nimekseen Aleia

    Hän sanoi nimekseen Aleia on pääkaupunkiseudulla asuvan Erika Vikin esikoisteos. Teos ilmestyi...

risto rappaaja ja pullistelijaRäppääjien naapuriin muuttaa eräänä päivänä Riston ikäinen poika Sylvester isänsä Bill Pöntisen kanssa. Rauha ja Nelli ovat innokkaina tutustumassa Pöntisiin, mutta Risto ei pidä heistä. Hänen mielestään he pullistelevat liikaa.

Kun Risto ja Lennart kuulevat tulevasta kädenvääntökilpailusta, he päättävät näyttää Rauhalle ja Nellille olevansa parempia kuin Pöntiset. Miten vaikeaa kuntoilu voi olla? Mitä tapahtuu, kun Risto ja Lennart joutuvat turvautumaan Elvi-tädin apuun?

Jälleen uusi Risto Räppääjä -kirja! Kirjassa on kaikkien tuttujen hahmojen lisäksi Pöntisten perhe. Pöntisiin kuuluu urheiluun hurahtanut Bill-isä, Mynämäelle muuttanut perheeseensä kyllästynyt äiti ja isänsä kanssa urheileva Sylvester, joka ehkä mieluummin kirjoittaisi runoja kuin urheilisi. Bill Pöntisen puhetyyli kirjassa on hauska: aluksi Rauha ei ymmärrä, mitä esimerkiksi ”egu” tarkoittaa.

Risto ei pidä alun perinkään Pöntisistä ja hän ihmettelee, mikä heissä on niin ihmeellistä Rauhan ja Nellin mielestä. Rauha vieläpä haukkuu Ristoa ja Lennartia laiskoiksi ja veteliksi. Kirjasta oppii, ettei kaikkien tarvitse olla urheilullisia ja silti voi voittaa kädenvääntökisatkin. Kirjasta oppii myös sen, että ollakseen jonkun kaveri ei tarvitse olla aivan samanlainen ja ihmisistä oppii uutta, kun heihin tutustuu kunnolla.

Suosittelen kirjaa kaikille Risto Räppääjän faneille, jotka pitävät Räppääjien huumorista. Erityisesti kirjan lopussa oleva kädenvääntökilpailu oli vauhdikas ja hauska. Annan kirjalle 5/5 tähteä juuri sen humoristisen juonen takia. Myös kirjan kuvat toivat lisää huumoria.

5 starSinikka Nopola ja Tiina Nopola
Tammi 2016
116 sivua

askartelu

pelitjaleikit

pyhatjuhlat

moniakulttuureja