Moni muistaa Hayao Miyazakin sellaisista hittianimaatioista kuin Naapurini Totoro, Kikin lähettipalvelu ja Henkien kätkemä. 73-vuotias animaatio-ohjaaja on päättänyt jäädä eläkkeelle tehtyään reilut 10 kokoillan animaatioelokuvaa. Hänen viimeiseksi elokuvakseen jää Tuuli nousee, joka sai Suomen ensi-iltansa 4.4.
Tuuli nousee on tarina lentokoneinsinööri Jirosta. Jiro on ihaillut aivan lapsesta asti lentämistä ja lentokoneita. Silmälasiensa vuoksi hän ei kuitenkaan voi koskaan päästä lentäjäksi. Hänen on sen sijaan mahdollista päästä suunnittelemaan lentokoneita.
Elokuva seuraa Jiron matkaa yliopistosta työelämään ja hänen työreissuilleen maailmalle. Jiro kohtaa sattumalta Nahoko-tytön junamatkalla yliopistolle. Juna joutuu keskelle maanjäristystä. Nahoko nyrjäyttää nilkkansa junan pysähtyessä ja matkustajien pyrkiessä junasta ulos. Paikalle sattunut Jiro kantaa Nahokon turvallisempaan paikkaan ja lähtee hakemaan apua tytön kotoa.
Kohtaaminen jää kummankin nuoren mieleen, mutta kumpikin heistä jatkaa elämäänsä omilla tahoillaan. He kohtaavat vasta vuosien päästä eräässä hotellissa Japanin maaseudulla. Kohtaaminen on riemukas ja aikuisiksi kasvaneet Jiro ja Nahoko päättävät yhdessäolon jälkeen mennä kihloihin. Samalla Nahoko kuitenkin tunnustaa, että hän sairastaa tuberkuloosia, joka voi johtaa hänen kuolemaansa. Esteistä huolimatta he päättävät yrittää elää yhdessä ja elää vain hetkessä.
Tuuli nousee on tunteikas elokuva, jota katsoessa paatuneellakin katsojalla vierähtää kyynel silmäkulmaan. Miyazaki tarjoilee viimeisessä elokuvassaan kaikkea sitä, missä hän on mestari: tunteita herättävän tarinan, upeita maisemia ja paljon erilaisia kulkuvälineitä. Miyazakin jokaisessa elokuvassa erityisesti maisemiin on panostettu. Tässäkin elokuvassa erilaisia maisemia esitellään Japanin maaseudulta Saksan suurkaupunkeihin. Erityisesti lentokohtauksissa lentokoneen alla levittäytyy välillä todella upeita maisemia.
Erilaisia kulkuneuvoja on elokuvassa runsaasti: autoista juniin ja lentokoneista laivoihin. Tietysti tässä elokuvassa etenkin erilaiset mielikuvitukselliset lentokoneet ovat pääosassa, mutta myös muita kulkupelejä esitellään runsaasti. Kulkuneuvot on kuvattu tarkasti viimeistä yksityiskohtaa myöten, sillä ainakin aiempien Miyazakin elokuvien perusteella niiden kuvaaminen on hänen intohimonsa.
Tuuli nousee ei yllä aivan Miyazakin parhaimpiin ohjaustöihin, mutta hänen viimeiseksi työkseen se on loistava. Kuolemansairaan tytön ja lentokoneinsinöörin rakkaustarinassa on jotakin sellaista sykähdyttävän kaunista, jota ei voi sanoilla selittää. Parempia jäähyväisiä ei Miyazaki olisi voinut katsojilleen jättää.
Tuuli nousee ei ole Naapurini Totoron kaltainen lapsille suunnattu elokuva. Sen sanoma on huomattavasti vakavampi ja se ei pyri edes naurattamaan. Tämä kannattaa ottaa huomioon mennessään katsomaan Miyazakin viimeistä työtä.
Hayao Miyazaki
Studio Chibli 2013
Kesto 2 h 6 min
