Notice: Undefined property: JCategoryNode::$rating_count in /home/jiipeele/public_html/plugins/content/vote/vote.php on line 69

Käyttäjän arvio: 0 / 5

HuonoHuonoHuonoHuonoHuono

Kavereiden kanssa

Kavereiden kanssa -palstalta löydät ihmissuhteisiin liittyviä juttuja. Miten tullaan toimeen kaverin kanssa? Miten löytää kavereita? Kuinka tulla toimeen vanhempien kanssa? Kysymyksiin on vastannut kokenut nuorisotyöntekijä Kimmo Virtanen.

Moi!
Me ollaan kaks 10-w. likkaa. Me tykätään kahesta poijasta. Ollaanko me liian nuoria seukkaa? Me ajatellaan pyytää niitä ens disessä tanssiin, mut me ei uskalleta. Pliis vastaa!!!
Epätoivoiset


Sanon heti kättelyssä, että ei ole minkäänlaista aihetta epätoivoon! Teillä on koko elämä edessä, ja sitä on kulunut vasta 10 vuotta! Diskossa käyminen on asia, josta on neuvoteltava omien vanhempien kanssa. Jos he ovat sitä mieltä, että kyllä se sopii, niin sitten vain ok ja hyvää diskoiltaa!

Mitä seurusteluun tulee, niin siihen kyllä olette liian nuoria. Ja miksi niin? Seurustelu on kyllä tosi hieno kokemus, jonka luonto on meille varannut, mutta sillä on oma aikansa, ja teillä se aika ei vielä ole ainakaan muutamaan vuoteen. Olette varsin kiihkeässä kasvuiässä, ja silloin tarvitaan kaikki energia tasapuoliseen ja onnelliseen kasvamiseen kohti tulevaa aikuisuutta. Seurustelu vaatisi siitä aivan liian suuren osuuden. Jos annatte asian nyt olla, niin muutaman vuoden kuluttua huomaatte itsekin, että oli viisasta tehdä niin. Kun sitten tulee oikea seurustelun aloittamisen aika, se ei enää pelota, vaan tuntuu ihan luonnolliselta – ja ihanalta!

Olen myös jokseenkin varma, että pojat (jos he ovat samanikäisiä kuin te) olisivat enemmän valmiita kuin te tytöt aloittamaan seurustelun. Mutta muuten kyllä on syytä olla riittävästi toisten ikäistenne seurassa – myös poikien! Disko varmaan tarjoaa siihen hyvin luontevia tilaisuuksia ja tietenkin myös koulu.

Kiva kun kirjoititte ja kysyitte – ja unohdetaan se ”epätoivo”. Kaivakaapa esille JiiPeen numero 4/2004 ja siitä vastaukseni nimimerkille Toivottaman rakastunut ja siihen jatkoa JiiPee 7/2004 keskustelumme nimimerkki Ei enää niin toivottoman rakastunut kanssa!

Ei enää niin toivottoman rakastunut. Oli tosi kiva kuulla ratkaisustasi! On erittäin hyödyllistä, jos alusta alkaen oppii tasapainoituksen tunteen ja elämän realiteettien kesken. Juuri tässä otit nyt ratkaisevan tärkeän askeleen. Siitä tulet paljon hyötymään edessä olevassa elämässäsi! Olen hyvin iloinen puolestasi!

 

JiiPee 9/2004

Nykyisin on hyvin tavallista, että perhe joutuu muuttamaan asuinpaikkakuntaa vanhempien työn takia. Luonnollisesti se koskettaa monella tavalla myös perheen lapsia. Millaista on uudella paikkakunnalla, millainen  on asuinympäristö, entä millaiset naapurit, millainen koulu ja uudet luokkatoverit? Miten saan kavereita? Monia kysymyksiä. Ei ihme, jos vähän pelottaakin! Ja entä luopuminen nykyisistä kavereista ja varsinkin siitä bestiksestä!

Kesäaika ei ole muutolle paras aika. Koulu alkaa vasta syksyllä. Koulussahan tutustuu uusiin ikätovereihin. Myös monet harrastuspiirit pitävät kesätaukoa. Niinpä älä pelästy, jos alussa tunnut jääväsi aivan yksin! Se kyllä korjautuu viimeistään syksyllä.

Eikä tällaisen yksinäisyyden tarvitse olla pelkästään ikävää. Silloin on paremmin tilaisuus oppia tuntemaan omaa itseään ja myös löytämään uusia kivoja asioita ympäristöstään. Retkeile lähiympäristöä edemmäksi. Opi havainnoimaan uusia asioita! Monella paikkakunnalla erilaiset seurat järjestävät kaikille avoimia patikkaretkiä. Kävellessä voi tutustua vierelläsi vaeltaviin. Vauhdissa ei ehdi ujostuttaakaan. Jos tunnet vetoa ratsastukseen, hevosten hoito ja tallilla kokoontuva porukka tarjoavat uusia tuttavuuksia. Jos sinulla on mahdollisuus hankkia oma lemmikkieläin, sen hoitaminen on hyvä velvoite ja seurustelu sen kanssa hieno kokemus. Kesälläkin on jonkin verran diskoja, nuorten iltoja ja leirejä. Mukaan vain! Niissä voi saada tuttavia ja ehkä kavereitakin. Aivan erityisesti suosittelen paikkakunnan kirjastoa. Lainaa kirjoja, kasetteja, äänilevyjä! Kirjastoissa saat myös maksutta käyttää tietokonetta ja internettiä.

Varaudu myös siihen, että ikäisesi nuoret ovat jo valmiiksi kiinteissä jengeissään. He ovat arkoja ottamaan vastaan uusia tulokkaita. Vähitellen tämä este kyllä hälvenee, mutta ei aivan heti.

Sinun lisäksesi on toki muitakin outoja ja yksinäisiä. Kerrostalon pihalla, ostarin luona, kirjaston aulassa ja muissa nuorten oleskelupaikoissa voit nähdä nuoria, jotka näyttävät yhtä epätietoisilta kuin sinä. Hekin ehkä ovat juuri muuttaneet uudelle paikkakunnalla. Ehkäpä saat tunnun, että voit sanoa jotakin tällaiselle kohtalotoverille. Aluksi muutaman kerran Moi! ja vähitellen voit jopa kutsua tällaisen nuoren käymään teillä kotona. Esittelet kirjasi, levysi ja muun sinulle tärkeän ja kysyt vastaavasti, mikä on hänelle tärkeää. Tietenkin tällaisesta vierailusta täytyy ensin sopia kotiväen kanssa.
Mitä kaikkea paikkakunnalla on tarjolla sinun ikäisellesi, siitä saat sekä tietoa että neuvoja kunnan ja seurakunnan nuorisotyöntekijöiltä. Ota heihin yhteyttä ja sovi tapaamisesta! Tämä on hyvin tärkeää. Älä jätä mahdollisuutta käyttämättä!

Jos muutat vain kesän ajaksi, on tietenkin huoli kavereista, joita tapaat vasta syksyllä. Vieläkö kaveruus jatkuu, vai onko kamu tällä välin löytänyt uuden kaverin. Niinhän voi kyllä käydä teidän ikäisille. Siispä pidä heihin yhteyttä kesän aikana kirjeillä, sähköpostilla, puhelimella. Varsinkin kirjoittaminen voi avata itsellesikin yllättävän kivan tehtävän. Yhteydenpito on myös tervetullutta toimintaa, jos yksinäisyys rupeaa ahdistamaan.

Muutto kuuluu nykyperheen normaaliin elämään. Valmistaudu rauhallisesti kohtaamaan sen tuomat uudet ja oudot asiat. Erityisesti pyri heti alussa hyödyntämään uuden asuinpaikan tarjoamat uudet mahdollisuudet!

 

JiiPee 5-6/2004

Apua!
Voitko auttaa mua?!? Mä oon ihan toivottoman rakastunu yhteen mun luokan poikaan. Mä oon 11 v. ja se 10 v. Huomattavasti se poika on myös ihastunu muhu! Mä haluaisin kysyy siltä, että voisko se alkaa oleen mun kanssa, mut kun en uskalla! Mä ajattelin odottaa, että oisin kutosella tai yläasteella. Mut entäs, jos en enää tykkää siitä tai jos se poika alkais olee mun kaa ny, nii oltaisko me liian nuoria siihen? Vai pitäskö kattoo, miten asia kehittyy? Mä ajattelen sitä poikaa ihan koko ajan! Auta! Pliis!
~Toivottoman rakastunut~


Kiitos kivasta leopardiaiheisesta paperista ja kuoresta! Teet viisaita kysymyksiä ja oikeastaan olet jo melkein ratkaissutkin ne.

Ensiksi siitä pojasta. Minähän en tiedä hänestä muuta kuin iän 10 v. Siinä iässä pojat eivät vielä yleensä kiinnostu tytöistä muuten kuin mahdollisesti kivana kaverina. Tosin on eroja yksilöiden välillä. Rakastunut kuvittelee helposti minkä tahansa toisen eleen tai käytöksen ilmentävän ihastuneisuutta, vaikka tosiasiassa siitä ei ole ollenkaan kysymys. Voisiko näin olla siinä, että sinusta ”huomattavasti se poika on ihastunut sinuun”?

Minusta ajatuksesi odottamisesta ainakin tällä hetkellä on hyvinkin oikea. On kyllä totta – jopa ihan todennäköistä – että tunteesi muuttuisi odottamisen aikana. Niin myös pojan mahdolliset tunteet, mutta sellaisista ei nyt tarvitse huolehtia. On myös ihan luonnollista, että et ”uskalla” kysyä pojalta, alkaisiko hän seurustelemaan kanssasi. Siihenkin tulee uskallus sitten, kun on sen aika.

Viisaasti kysyt, oletteko ehkä liian nuoria aloittamaan seurustelun. Eihän se toki kiellettyä olisi, mutta hyvin suotavaa olisi vielä odottaa. Tämä siitä yksinkertaisesta syystä, että teidän iässänne ihminen tarvitsee kaikki voimavarat omaan kehitykseensä, eikä niitä pidä satsata seurusteluun. Sen aika tulee kyllä myöhemmin.

Jos päädyt odottamaan, mikä todella olisi hyvin suotavaa, sinun on lakattava ajattelemasta poikaa ”ihan koko ajan”. Nyt on keskityttävä muihin asioihin. Sellaisia ovat koulu ja mahdolliset harrastukset. Erityisen arvokkaita olisivat hyvät ystävät.

Joka tapauksessa kysymys suhteesta poikiin tulee sinulle lähivuosina ajankohtaiseksi. Erittäin hyödyllistä olisi nyt jo etukäteen perehtyä tämän valtavan asian vaatimuksiin. Haepa kirjastosta Saara Kinnusen kirja Tytöt, pojat ja seksi! Lukemisen voisit aloittaa sivulta 110 kappaleesta Ihanat tytöt, kiinnostavat pojat.

Minusta olisi kiva kuulla, mitä pidit tästä vastauksestani. Voisit kirjoittaa siitä minulle JiiPeen toimitukseen.

JiiPee 4/2004

Moikka!
Oon 12-wee tyttö ja oon tykänny yhestä pojasta jo vuoden. Joskus se kattoo mua, mut en mä kuitenkaan kehtaa mennä kysyyn siltä, et voisko se tulla joskus mun kans ulos, ja en tiedä, onko sillä kännykkää, joten en voi soittaa tai lähettää textaria sille. Aina ku se tulee mua vastaan, tuntuu siltä, et se tietäs, et mä tykkään siitä. Ja jos teen jotain ja se tulee lähettyville, niin tietysti mä toheloin. Kerro mitä mun pitäs tehä! Vastaa!
– Apua kaipaava –


Taitaapa olla niin, että juuri nyt ei ole mitään tehtävissä. Todennäköisesti poika ei vielä ole ikäkauden mukaisessa kehityksessään ehtinyt ”tyttöikään”. Hän vasta alkaa aavistella, että tytöt ovat jotakin aivan muuta kuin kivoja kavereita! Mutta ehkä tämä tunne ei vielä ole ehtinyt aavistelua pitemmälle. Kehitystä ei liioin voi kiirehtiä. Se tapahtuu omalla painollaan. Niinpä luulen, että poika kyllä huomaa sinun käytöksestäsi jotakin, mutta ei vielä ymmärrä, mitä se on. Jos rohkeutesi riittää, voit kyllä ottaa yhteyttä poikaan vaikkapa toimittamalla hänelle kirjelappusen ja kysyä, tulisiko hän kanssasi ulos tai diskoon tai musatapahtumaan tai johonkin muuhun vastaavaan. Se kylläkään tässä vaiheessa tuskin johtaa sen enempään.

Mutta sinussa itsessäsi on jo tapahtunut tuo ihmeellinen asia, että kykenet ihastumaan! Se on samalla kertaa sekä ihana että melkein tuskaa tuottava tunne. Voit kokea aivan ihmeellistä sykettä rinnassasi, kun poika vain vilkaiseekin sinua! Se on hieno elämys. Iloitse siitä! Ja ehkä jo piankin tapahtuu, että joku poika, tämä tai joku muu ihastuu sinuun ja vastaa tunteeseesi!

 

JiiPee 2/2004

askartelu

pelitjaleikit

pyhatjuhlat

moniakulttuureja