Ystävät ovat ehkä parhaimpia asioita mitä elämässä voi olla! Siksi ystäville on tehty oma päivä.

tee oma ystavanpaivakortti 

 

Ajattelin tänä vuonna tehdä erilaisen kortin kuin edellisenä vuonna. Teen sen Paint-sovelluksessa, jonka pitäisi löytyä jokaisesta koneesta (Mac-koneissa Esikatselu-sovellus tarjoaa perustyökalut kuvien muokkaamiseen). Tee kortti näin:

1.Etsi Googlen kuvahausta kuva, joka voisi ilahduttaa ystävääsi. Esimerkiksi jos hän on koiraihminen, etsi hänelle pienen koiranpennun kuva! (Huom! Käytä Googlen laajennettua hakua löytyääksesi kuvia, jotka ovat käyttöoikeuksiltaan vapaasti käytettävissä, jaettavissa ja muokattavissa.)

2. Tallenna valitsemasi kuva nimellä.

3. Mene Paint-sovellukseen ja liitä se haluamaasi kohtaan!

4. Laita taustalle ystäväsi lempiväri.

5.Kirjoita haluamaasi kohtaan ”HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ”

6. Kopioi kuva ja anna se ystävällesi ystävänpäivänä.

Katso laatikkosi ja kaappisi "tiimarikätköt". Mielikuvitus liikkeelle ja vielä ehdit ilahduttaa ystäviä omatekoisella kortilla.

ystavanpaivakortti

 

Alimman kuvan pinkkipohjaisten korttien tekoon löytyi "tiimarihyllystä" nämä välineet:

  • pinkkiä kartonkia
  • hopean ja vaaleanpunaisen värisiä aaltopahvin palasia
  • pinkkiä mulperipaperia
  • niininauhaa
  • lahjapaperia
  • kullanväristä kehysnauhaa
  • pikku kortti tai vanhasta onnittelukortista leikattu pikku kuva

 

ystavanpaivakortit tarvikkeet

 

Lisäksi tarvitset:

  • liimaa
  • sakset
  • tusseja tai värikyniä (kuvassa tekstaukseen käytetyt Calligraphy-tussit ja ArtPen-kynä)

 

ystavanpaivakortit

Vasemmalla: Pieni ruusukortti, jonka reikään on pujotettu niinestä tehty rusetti, on liimattu korttipohjaan, kirjoitus hopeatussilla.

2. vasemmalta: Mulperipaperista revitty varovasti hiukan korttipohjaa pienempi suorakaidetta muistuttava palanen, päälle liimattu aaltopahvista leikattu sydän.

Keskellä: Sinisävyinen korttipohja tehty sinisellä akvarellivärillä. Sitä on levitetty pienellä telalla eri suuntiin valkoiselle kartongille, ja työn annettu kuivua. Sen jälkeen päälle on liimattu pinkkisydän ja lisätty tekstaus. Valkoisen kartongin voit maalata esimerkiksi vesiväreillä.

2. oikealta: Pinkille kartongille liimattu aaltopahvia ja sen päälle sydämet tekstauksineen.

Oikealla: Korttikartongille on liimattu lahjapaperinpala, joka on kehystetty kullanvärisellä kehysnauhalla. Keskelle on liimattu kartongista leikattu sydän tekstin kera.

 

Millaisia kortteja sinä teit, lähetä kuvia osoitteella: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 

Kuvat: Pirjo Riipinen

Ystävänpäivän ei tarvitse olla pelkkää suklaata, sydämiä ja vaaleanpunaista. Tärkeintä on nauttia ystävänpäivän olennaisimmasta asiasta eli ystävistä.

ystavanpaivasampylat 2

Nämä sämpylät ovat täydelliset hieman terveellisempään herkutteluun hyvässä seurassa. Sämpylät kohoavat yhteen ja muodostavat ikään kuin leivän, josta voi murtaa paloja.

 

Tarvitset:

  • 5 dl vettä
  • 1 ps kuivahiivaa
  • 1 tl suolaa
  • 1 rkl siirappia
  • 0,5 dl oliiviöljyä
  • 150 g juustoraastetta (jätä osa koristeluun)
  • 1,5 dl siemensekoitusta tai omia lempisiemeniä (lisäksi koristeluun)
  • 10 dl sämpyläjauhoja
  • 0,5 dl maitoa voiteluun

 

ystavanpaivasampylat 1

 

Ohje:

Liuota hiiva kädenlämpöistä hieman lämpimämpään veteen. Lisää suola, juustoraaste, siirappi, siemenet ja öljy. Lisää jauhot pikkuhiljaa taikinaan. Taikina tarttuu valmiina sormiin ja on melko löysää.

Kohota taikina peitettynä kaksinkertaiseksi lämpimässä paikassa (esim. lämpimässä vesialtaassa).
Leivo kohonnut taikina tangoksi ja ota siitä palasia uunipellille.

Asettele sämpylät lähes kiinni toisiinsa haluamaasi muotoon. Kohota sämpylät kaksinkertaisiksi peitettynä. Voitele sämpylät maidolla ja ripottele päälle loput siemenistä ja juustoraasteesta. Paista 225-asteisessa uunissa 20 min.

 

ystavanpaivasampylat 3

 

Kuvat: Elina Inkinen

Tiedät varmaan, että 14. helmikuuta, eli ihan lähipäivinä, on ystävänpäivä. Mutta mikä tämän päivä merkitys on oikeasti ja mistä se on tullut? Miten sitä voi viettää?

ihanaa ystavanpaivaa

 

Historia

ystavanpaivakorttiYstävänpäivän perinne ulottuu jo 200-luvulle. Tänä päivänä juhla tunnetaan erityisesti amerikkalaisten suosimana rakastavaisten päivänä, mutta sillä on alun perin kristilliset juuret.

Kristityillä juhla oli kahden Valentinus-nimisen kristityn pyhimyksen päivä, mutta ei ole varmaa tietoa kumman. Toinen näistä oli roomalainen pappi ja toinen Ternin piispa. Päivä omistettiin Valentinukselle vuonna 350, ja nykyään se on myös Valentinin nimipäivä.

Valentinuksen päivän rakkauteen liittyvillä tavoilla ja uskomuksilla on pitkä historia Englannissa ja Ranskassa.

1800-luvun alussa Valentinuksen perinne siirtyi Yhdysvaltoihin. Siitä kasvoi nopeasti suuri kansanjuhla lahjoineen ja kortteineen.

Ystävänpäivää on vietetty Suomessa 1980-luvulta lähtien. Suomen kalenteriin ystävänpäivä merkittiin vuonna 1987. Se on toiseksi suurin korttipäivä joulun jälkeen. Suomalaiset lähettävät 5 miljoonaa ystävänpäiväkorttia joka vuosi. Päivän tunnuksena tunnetaan punainen sydän.

 

Nykypäivänä

Nykyään Suomessa ystävänpäivänä juhlitaan enemmän ystävyyttä kuin rakkautta. Kaukana asuville kavereille lähetetään kortteja ja parhaille kavereille annetaan jopa lahjoja muistuttamaan ihanasta ystävyydestä.

Useissa kouluissa on "halisydämiä", jollainen voi olla esimerkiksi vaaleanpunaisesta pahvista leikattu sydän, jota kannetaan ystävänpäivänä mukana koulussa. Ideana on halata vastaan tulevia ihmisiä ja toivottaa hyvää ystävänpäivää myös tuntemattomille. Kun halaukset on vaihdettu, kirjoitetaan toisen pahvisydämeen oma nimi. Päivän loputtua sinulla on sydän täynnä nimiä ja voit säästää sen muistona kyseisestä päivästä.

 

halisydan

Viime vuoden halisydän.

 

Ystävänpäivä on ihana päivä viettää aikaa ystävien kanssa. Voit pitää ystävillesi vaikka juhlat. Mutta mielestäni ystävänpäivä voisi olla vaikka joka päivä... Kun muistuttaa ystävälle, kuinka tärkeä hän on, hänen päivästään tulee paljon iloisempi!

 

Lähteet: Wikipedia ja Ylen Elävä Arkisto

Kuvat: Pinja Lampinen

askartelu

pelitjaleikit

pyhatjuhlat

moniakulttuureja