Notice: Undefined property: JCategoryNode::$rating_count in /home/jiipeele/public_html/plugins/content/vote/vote.php on line 69

Käyttäjän arvio: 0 / 5

HuonoHuonoHuonoHuonoHuono

Elokuun alussa Partaharjulla koettiin jälleen musiikillista leirielämää, konsertteja sekä ohjattua vapaa-ajan toimintaa luonnonkauniissa järvimaisemissa, kun Partaharjun 61. puhallinmusiikkikurssi järjestettiin 3. - 9.8.2015.

Ensi vuonna Partaharjulle kokoonnutaan jo heinäkuun puolivälissä, kun vuoden 2016 kurssi järjestetään 11. - 17.7.2016.

partis 5

partis 4

partis 6

partis 1

partis 3

partis 2

partis 7

partis 8

partis 9

partis 10

partis 11

partis 12

partis 14

partis 15

partis 13

Noin viikon mittainen Partaharjun puhallinmusiikkileiri, joka myös Partiksena tunnetaan, järjestetään vuosittain heinä-elokuun vaihteessa. Vuonna 2015 Partiksia järjestetään kaksin kappalein, kun 2000-luvun ensimmäisen Talvipartiksen soittajat kokoontuivat Partaharjulle 9. - 11.1.2015.

talvipartis 1

Suunnitelmasta poiketen sunnuntainen päätöskonsertti jouduttiin siirtämään Hotelli Savonsolmun alakertaan.

 

Tammikuisena viikonloppuna järjestettävä Talvipartis on nuorille tarkoitettu orkesterikurssi, johon osallistuvilta soittajilta edellytetään vähintään pt1-tutkinnon suorittamista. Talvisia soittokursseja ei ole Partaharjulla järjestetty sitten 1990-luvun, joten kyseessä on käytännössä aivan uusi tapahtuma.

Viikonloppuleirille saapui kaiken kaikkiaan 42 soittajaa eri puolilta Suomea. Soittajien ikähaarukka oli laaja, aina 10-vuotiaista 70-vuotiaisiin asti. Laajimmin edustettuina olivat kuitenkin nuoret, 11 - 18-vuotiaat, soittajat. Leirin orkesterinjohtajana toimi Juuso Wallin ja toisena opettajana ja leirinjohtajana Tanja Karjalainen.

 

talvipartis 2

Yleisölle avoimessa päätöskonsertissa soivat musikaalien ja elokuvien sävelet. Kappaleina kuultiin muun muassa Harry Potter -elokuviinkin musiikin säveltäneen John Williamsin sävellyksiä.

 

Ensimmäisestä Talvipartis-leiristä tuli varsinainen seikkailu toimintakeskuksen sähköjen katkeamisen takia. Raskaan lumen painamien puunoksien aiheuttama sähkökatko kattoi lähes koko viikonlopun. Katko alkoi perjantai-iltana 22.30 ja kesti aina sunnuntai-iltapäivään saakka.

Leiriläiset joutuivatkin siirtymään Partaharjulta Hotelli Savonsolmuun Pieksämäen keskustaan lauantai-iltapäivällä sähkökatkon pitkittyessä. Hankaluudet eivät kuitenkaan liiemmin päässeet vaikuttamaan soittotunnelmaan ja  päätöskonsertti soikin hyväntuulisena hotellin alakerrassa sijaitsevan discon tiloissa.

Alla on kuunneltavissa lyhyt katkelma päätöskonsertin soitosta:

 

 

Kuvat: Tommi Heinäjärvi

Partaharjun 60. puhallinmusiikkikurssi pidettiin 29.7. - 5.8.2014. Luonnonkauniille Partaharjulle saapui 150 musiikkileiriläistä, opettajaa ja vetäjäporukkaan kuuluvaa. Kurssi on muuten maamme vanhin musiikkikurssi!

hyvaa mielta soittamisesta

Partaharjun 60. puhallinmusiikkikurssilaiset pienen iltanuotiopaikan rinteessä. 

 

- Leiriviikko oli helteinen sään puolesta, mutta kurssina se oli virkistävä ja innostava ja paljon uutta antava, todettiin ruokajonossa.

 

Meistä tuli best friends

hyvaa mielta soittamisesta 1

 

Kaksi reipasta ja pirteää, kurssin nuorimpia soittajia ovat Heljä Ampuja (9) Järvenpäästä ja Ruska Rekola (8) Turusta.

- Ollaan eka kertaa Partaharjulla molemmat. Meistä tuli hyviä kavereita toisena päivänä ja kolmantena jo best friends, sanovat tytöt kuin yhdestä suusta.

Molemmat soittavat klarinettia ensimmäistä vuottaan. Heljä pitää pop-musiikista, Ruska taas hauskasta ja jännittävästä musiikista.

- Esimerkiksi Lohikäärmeratsastaja-kappale on kiva, tarkentaa Ruska.

Heljä käy sekä klarinettitunnilla että musiikinvalmennuksessa kerran viikossa.

- Kun on surullinen kappale, tulee itsekin vähän surulliseksi. Mieluummin soitan "vaakalaudalla" olevia tai iloisia kappaleita, kertoo Heljä musiikkimaustaan.

Ruska soittaa joka päivä kotona ja käy kerran viikossa Turun konservatoriossa.

- Jos on kurja päivä ja soittaa, tulee hyvä mieli. Orkesterissa soittaminen on hauskaa!

Heljän ja Ruskan mielestä on kivaa, kun on hauskaa tekemistä myös vapaa-ajalla.

- Varsinkin iltanuotiot kaikkine matojuttuineen, nauravat tytöt.

 

Soitosta tulee hyvä mieli

hyvaa mielta soittamisesta 2

 

- Soitosta tulee hyvää mieli, jos sattuu olemaan paha mieli. Soittaminen vie ajatukset muualle,
sanoo kuopiolainen Keea Virtanen (12) heti, kun tulee puhe soittamisesta.

Keea käy orkesteriharjoituksissa ja sellon soittotunnilla kerran viikossa. Keea harrastaa myös nykytanssia.

- Alun perin halusin soittaa saksofonia, mutta äiti ehdotti fagottia. Olin soittanut myös selloa, ja sekin on f-avaimella toimiva, kuten fagotti, kertoo Keea, jonka perheessä myös vanhemmat soittavat.

B-orkesterissa fagottia soittanut Keea oli ensi kertaa Partaharjulla. Talvella hän soittaa Haapaniemen koulun puhallinorkesterissa ja nuorisopuhallinorkesterissa.

- Luokkakaverit kehuivat paikkaa ja niinpä ilmoittauduin. Ensi kesänä aion tulla uudestaan!

 

Soittaminen on tapa ilmaista itseään

hyvaa mielta soittamisesta 3

 

"Partaharjun vanha konkari" kouvolalainen Samu Portaankorva (17) on jo kahdeksatta kertaa Partaharjulla.

- Aloitin 6-vuotiaana klarinetilla, mutta suukappale oli liian iso ja vaihdoin trumpettiin, kertoo Samu soittimen valinnastaan.

A-orkesterissa Partaharjulla soittanut Samu sanoo musiikin tärkeimmäksi asiaksi sen, että soittaminen antaa tavan ilmaista itseään.

Eniten hän pitää klassisesta musiikista, mutta soittaa eri projekteissa myös gospelia. Samu soittaa Kymi Wind Bandissa ja harjoitukset on pari kertaa viikossa. Lisäksi Samu harrastaa myös salibandyä, joka vie kolme-neljä iltaa viikosta, joten vapaa-ajan ongelmia ei lukion kolmatta luokkaa käyvällä Samulla ole.

- Kaikki on vain ajankäytöstä kiinni, tuumaa Samu rauhallisesti. - Lisäksi harrastuksista ja leireiltä saa tosi paljon hyviä kavereita.

 

Kiehtovaa seurata nuorten soittamista

hyvaa mielta soittamisesta 4

Asko Aartamaa edessä koko leirin fagottiporukan kanssa.

 

- Tulee soitettua, kun lähtee leirille, sanoo Asko Artamaa (66), joka on harrastanut soittamista lähes 40 vuotta.

- Tämä on ollut hieno viikko, olen ensimmäistä kertaa Partaharjulla. On ollut hauska jutella ruokapöydässä leirin nuorimpien lasten kanssa, soittaa yhdessä ja irrottaa itsensä arjesta, sanoo Artamaa ja jatkaa: - Soittaessa muu maailma jää taka-alalle.

 

Soiton voi aloittaa aikuisenakin

Aartamaa aloitti 27-vuotiaana soittamisen. Aluksi hän soitti klarinettia, mutta tykkättyään enemmän fagotin äänestä hän pääsi vaihtamaan soitinta. Eniten hän opiskeli Hyvinkään musiikkiopistossa.

- Hyvä puoli vanhempana aloittamisessa oli se, että ymmärsi harjoittelun merkityksen, mutta nuorena oppisi tekniikan paremmin, eikä niveletkään ole vielä kankeita. Virtuositeettia ei enää pysty vanhempana hankkimaan samalla tavalla, kertoo Aartamaa.

 

Päivystävä fagotisti

Aartamaa on soittanut erilaisissa kokoonpanoissa ja viidessä oopperassakin harrastelijapiireissä, mutta kamarimusiikki on eniten hänen sydäntään lähellä.

- Musiikki ottaa aikaa ja sitoo, mutta se on hyvä harrastus, eikä jätä tyhjäksi.

- Työkaverit pääkaupunkiseudulla sanoivatkin minua "ratavarrren päivystäväksi fagotistiksi", nauraa nykyisin Lahdessa asuva Aartomaa.

 

Vilpitön innostus vie eteenpäin

- Leirillä on ollut kiehtovaa seurata, kuinka nuoret kehittyvät soittamisessa, kun heillä on vilpitön innostus soittamiseen. Innostus näkyy kaikessa.

- Opinpa erään leirin nuorimman tytön uuden "määritelmän" kontrafagotin äänestä: Siinä on hauska pieni pörinä.

 

Teemme työtä tulevaisuuden eteen

hyvaa mielta soittamisesta 5

 

Kaartin soittokunnan päällikkö emeritus Raine Ampuja on ollut yksi Partaharjun puhallinmusiikkien kantavista voimista jo kolme vuosikymmentä.

- Partaharjun puhallinmusiikkikursseilla oli hyvä maine ja niinpä suostuin, kun 1980-luvun puolivälissä pyydettiin opettajaksi, kertoo Raine Ampuja.

- Olen tehnyt paljon leirejä. Partaharjun leireillä on ikärakenne nuorempi, ja se tekee puhallinmusiikkileiristä kiehtovan, se antaa itselle paljon ja pysyn myös itse ajan tasalla. Samalla tietysti toivon, että voin antaa nuorille paljon omastani.

 

Vaihtelua, yhteisöllisyyttä, haasteita

A-orkesteri ja kapellimestarikurssi ovat puhallinmusiikkikkurssin taiteellisen johtajan, Raine Ampujan kokeneissa "opetuspuikoissa".

- Leirimuotoisella kurssilla opetetaan esimerkiksi äänen kvaliteettia ja erilaisia musiikin ilmiöitä. Näin saadaan vaihtelua talviajan musiikin harrastuksen arkeen. Lisäksi leirillä sosiaalisella osalla on tärkeä merkitys: kaikki saavat elämyksiä yhteissoitosta ja leirielämästä. Yhteisöllisyydellä on suuri merkitys, koska soittotuntien jälkeenkin ollaan yhdessä koko leiriaika, sanoo Ampuja.

Nykyään on paljon ohjelmistoja ja niistä opettajat valitsevat sopivat kappaleet soitettaviksi.

- Haasteita pitää olla, ei saa olla liian helppoja eikä toisaalta liian vaikeita, sanoo Ampuja.

 

Soittajan hyveet ja paheet

Soittajan hyveistä tärkeimmäksi Raine Ampuja nostaa ennenkaikkea pitkäjänteisyyden ja monialaisuuden.

- Lisäksi tietysti pitää harjoitella, kuunnella ja seurata erilaista musiikkia. Musiikki peilaa aina omaa aikaansa!

Soittajan "paheeksi" hän mainitsee nykyisen kiireen: - Tuloksia pitää malttaa odottaa.

 

Osana pitkää jatkumoa

Raine Ampuja sanoo, että Partaharjun musiikkikurssilta saa voimaa nuorista ja yhdessäolosta. Leiri on ekspansiivista, ulospäin suuntautuvaa ja vuorovaikutteista.

- Kuuluisa Partaharjun henki syntyy opettajista, jotka tulevat tänne uudelleen ja uudelleen, ja onhan tämä Partaharju kuin seikkailujen saari, piristyy maisemasta, ja tuntee olevansa osa pitkää historiaa ja osa pitkää jatkumoa. Me tehdään töitä tulevaisuuden eteen, sanoo Raine Ampuja.

- Nyt pitää mennä, sillä opettajat on mukana huoneiden siisteyskilpailussa ja tarkastus alkaa juuri, sanoo Ampuja ja lähtee kohti Harjuhovia.


Johtajaakin "jänskätti" vähän

hyvaa mielta soittamisesta 6

 

- Olen onnellinen hyvin menneestä 60. puhallinmusiikkikurssista, sanoo leirinjohtaja Juuso Wallin leirin päättyessä.

Onnistuneesta kurssista kertoo myös opettajien antama "EkaStart-palkinto" kiitoksena ja kannustuksena hyvin ensimmäistä kertaa johdetusta kurssista - ja päälle raikuvat aplodit leiriläisiltä ja yleisöltä 60-vuotisjuhlakonsertissa.

60. puhallinmusiikkikurssi ei suinkaan ollut ensimmäinen Juuso Wallinille.

- Aloitin leiriläisenä kapellimestarikurssilla vuonna 2006, sitten seurasi leirin tiedotusvastaavan hommat ja viime leireillä olen ollut turvallisuusvastaavana Markku Ollilan ollessa johtajana.

- Soittamisen käyrätorvella aloitin jo kuusivuotiaana. Käyrätorvi on aina ollut pääinstrumenttini, mutta soitan myös muita vaskia, pianoa sekä lyömäsoittimia.

 

Kiitos opettajille, leiriläisille ja vetäjille

- Leiriläiset ovat pirteitä, mukavia, hyvinkäyttäytyviä ja ohjeita noudattavia, kehuu johtaja ja kiittelee edelleen: - Äärettömän hyvä on ollut myös 10 hengen tiimi, jossa on talkoolaiset, vapaa-ajan ohjaaja, info-pisteen väki, yövalvojat ja kurssikoordinaattori.

Opettajilta kurssi vaatii kärsivällisyyttä päivästä toiseen, ja leirihulinan keskellä on koottava ajatukset soittamiseen. Johtaja kiittää lämpimästi opettajia ja on hyvillään siitä, että nimellisestä korvauksesta huolimatta opettajat mielellään tulevat uudelleen Partaharjulle.

 

Partaharjun henki tallella

- Hiukan jänskätti ottaa vastaan johtajan pesti, koska kurssilla oli paljon opettajia, jotka ovat olleet jopa 30 vuotta puhallinmusiikkikurssilla opettamassa. Joku historiallinen tapa saattoi jäädä vahingossa pois. Ensi vuonna ainakin iltasoitto otetaan uudelleen perinteisiin, lupaa Juuso Wallin ja jatkaa arvoituksellisesti:

- Otetaanko uusia perinteitä tai muutetaanko jotakin, se jää nähtäväksi.

- Lämmitti mieltä, kun sain "siunauksen" monet monet kurssit mukana vetoporukoissa olleelta Mauri Moilaselta, että "meininki on säilynyt eikä johtajan vaihtaminen ole vienyt Partaharjun henkeä", huokaisee Juuso Wallin tyytyväisenä.

 

hyvaa mielta soittamisesta 7

Opettajat yhteiskuvassa

 

hyvaa mielta soittamisesta 8

Klarinetti ja opettaja Hanna Mustaniemi

 

hyvaa mielta soittamisesta 9

Kapellimestarikurssilaiset (vas.) Hanna Pahalahti, Taina Räsänen ja Marjut Rannankari sekä kapellimestarikurssin johtaja Raine Ampuja

 

hyvaa mielta soittamisesta 10

Trumpetistit

 

hyvaa mielta soittamisesta 11

Tuuban ja sellon soittajaryhmä

 

hyvaa mielta soittamisesta 12

Luovan musiikin ryhmä opettajanaan Erja Joukamo-Ampuja

 

hyvaa mielta soittamisesta 13

Oboe-ryhmä, opettajana Anna-Kaisa Pippuri (2. oik.)

 

Kuvat: Pirjo Riipinen

askartelu

pelitjaleikit

pyhatjuhlat

moniakulttuureja