Tänään herätys oli melkoisen aikaisin, nimittäin puoli neljältä. Söimme aamupalan ja lähdimme puoli viideltä bussilla kohti Keflavikin lentoasemaa.

leirikoulu islantiin 26

Komeat olivat näkymät lentokoneen ikkunasta.

 

Kentällä oli itsepalvelusisäänkirjautuminen, jossa minulla oli vähän ongelmia ehkä siksi, että se oli englanniksi. Laite kun väitti, että minulle ei ole varattu lentoa. Oli vähän sellainen tunne, että nyt varmaan joudun jäämään tänne Islantiin. Onneksi laite saatiin toimimaan.

Kun laukut oli saatu hihnalle, lähdimme turvatarkastukseen, jossa siinäkin tuli ongelmia. Reppuni jouduttiin penkomaan kokonaan läpi, mutta ei siellä mitään ylimääräistä ollut, pelkkiä tuliaisia kotiin ainoastaan, ostin muun muassa islantilaista ruisleipää, joka tuoksui hurmaavalle. Turvatarkastuksessa kysyttiinkin leivästä, onko se minun lempileipääni, kun sitä täytyy Suomeen asti rahdata!

Menimme ostamaan vielä viimeiset tuliaiset lentokentän taxfreestä ennen kuin oli aika nousta koneeseen. Kun lentokone nousi, vähäisten pilvien ansiosta oli huimat näkymät. Alhaalla näkyi lumihuippuisia vuoria ja kimmeltävää vettä.

Matka meni hyvin lukuun ottamatta paria ilmakuoppaa. Oikeastaan matka meni jopa liiankin nopeasti. Kun oli saanut laukkunsa noudettua, saikin jo lähteä kohti kotia.

 

Leirikoulun jälkeen

Nyt leirikoulun jälkeen täytyy sanoa, että tulen kaipaamaan Islantiin. Siellä oli niin kivaa ja maisemat olivat hienoja. Ei voi muuta kuin miettiä, miltä maisemat näyttävät talvisin. Nyt hassuinta oli ehkä se, että Suomessa kevät oli jo alkanut, mutta Islannissa ei ollut edes niissä harvoissa puissa lehtiä.

Ainut huono puoli oli Islannin kalleus. Matkaan hujahti rahaa ihan tuosta noin vain, vaikka olisi sitä voinut halvemmallakin päästä.

Parasta leirikoulussa oli yhdessäolo luokan kanssa. Matkalla opin ehkä paremmin tuntemaan luokkakaverini. Lisäksi ohjelma oli jotain sellaista, mitä en toivottavasti tule koskaan unohtamaan.

 

Kuva: Pinja Ylhävuori

Tänään lähdimme heti aamusta paikalliseen islantilaiseen kouluun tutustumaan.

leirikoulu islantiin 21

Keräännyimme kaikki samaan luokkaan esittelemään koulujamme ja asuinmaitamme. Kuvassa näkyvät myös ne suklaat, jotka veimme tuliaisiksi islantilaisille ja niin kuin näkyy, niitä oli melkein joka sorttia. 

 

Koululla kiertelimme parin islantilaisen oppilaan johdolla ja he esittelivät meille myös Islantia. Oppilaiden englannin kielen taito oli erittäin hyvä ja he lausuivat kieltä tosi hyvin, vaikka olivat meitä vuoden nuorempia, eli noin 14-vuotiaita. Sitten oli meidän vuoromme kertoa Suomesta. Meillä oli mukana luokalle pieniä tuliaisia: ainakin kymmenen suklaalevyä sekä ruissipsejä ja salmiakkia. Hyvältä kuulemma maistuivat.

Välitunnilla pelasimme jalkapalloa pikkuisella asfalttikentällä, joka oli aika vaatimaton verrattuna oman koulumme tekonurmikenttään. Pelailtuamme paria muutakin peliä lähdimme syömään koululounasta. Ennen ruokaa jokaisen täytyi hieroa käsiinsä desinfiointiainetta, mitä emme todellakaan Suomessa tee.

 

leirikoulu islantiin 22

Pääsimme syömään aidon islantilaisen koululounaan kouluruokalassa. 

 

Ruokaan kuului kalaa, perunaa, keitettyjä kasviksia ja maitoa tai vettä. Mitään salaattipöytää ei ollut ja mikä kummallisinta: ruokaa ei saanut ottaa itse, vaan keittäjät jakoivat sen. Meitä huvitti kun osa oppilaista totesi inhoavansa kalaa eivätkä juurikaan koskeneet lautaseensa. Miten voi asua Islannissa ja inhota kalaa?

 

leirikoulu islantiin 23

Koululounas oli vaatimattomampi kuin Suomessa. Leipää ja salaattipöytää ei näkynyt. 

 

Juteltuamme vielä tovin mukavien oppilaiden kanssa lähdimme shoppailemaan paikalliseen kauppakeskukseen. Kiertelimme kaupoissa ja ostelimme kaikenlaista tuliaisiksi. Meillä oli reilusti aikaa shoppailla, mutta kukaan ei jaksanut viettää kauppakeskuksessa aikaa päivälliseen asti. Kävimme välillä hotellilla lepäämässä ennen kuin palasimme taas kauppakeskukseen syömään.

 

leirikoulu islantiin 24

Koulu näytti ulkoapäin melko samantyyliseltä kuin Suomessakin. Näkyy kuitenkin, että koulu on aika pieni. 

 

Söimme päivällisen samassa paikassa kuin sunnuntaina eli taas hampurilaisia. Nyt otin paikan pienimmän hampurilaisen, jonka ihme kyllä jaksoin syödä kokonaan. Paluumatkalla hotellille päätin ostaa ja kokeilla juotavaa Skyriä, joka oli kyllä ihan älyttömän hyvää. Sellaisia ei harmi vain taideta myydä Suomessa.

 

leirikoulu islantiin 25

Islantilaiset Skyr-purkit olivat vähän erinäköisiä kuin Suomessa. Kuvassa vadelma-banaani-Skyr-juoma. 

 

Illalla pelasimme taas korttia ja pakkailimme. Veikkaan, että osa ei edes nukkunut koko yönä, vaikka opettajat luulivat kaikkien nukkuvan.

 

Kuvat: Pinja Ylhävuori

Heräsimme taas seitsemältä ja söimme aamupalan. Lähdimme bussilla kohti Hellisheiðarvirkjunia, joka on voimalaitos. Siellä opimme, miten islantilaiset hyödyntävät maansa kuumia lähteitä lämmityksessä.

leirikoulu islantiin 15

Hellisheiðarvirkjunin voimalassa esiteltiin erilaisia laavakiviä. Kivet olivat yllättävän kevyitä. 

 

Pitkän selityksen jälkeen geotermisestä voimasta lähdimme katsomaan geysireitä. Niitä oli kaksi, joista toinen eli Geysir oli kuulemma niin vanha, että se ei toimi enää kuin ehkä kerran vuodessa. Olisi ollut jo liian hyvää tuuria nähdä sen purkautuvan. Nuorempi geysir eli Strokkur toimi sen sijaan 5-7 minuutin välein. Siitä tuli niin pieni olo, kun Strokkurin vesipatsas kohosi jopa 25 metrin korkeuteen.

 

leirikoulu islantiin 16

Strokkur on yksi Islannin lukuisista geysireistä. Kaikki geysirit ovat saaneet nimensä Strokkurin viereisestä Geysiristä.

 

Ihailtuamme geysireitä lähdimme Gullfoss-vesiputoukselle. Se oli valtavan kokoinen ja niin upea. Kun olimme sitä hetken katselleet ja kuvanneet, lähdimme lounaalle koskenlaskupaikkaan. Täytyy kyllä sanoa, että se ei ollut todellakaan parasta kasviskeittoa, mitä olen syönyt.

Pian lounaan jälkeen pukeuduimme märkäpukuihin, pelastusliiveihin ja kypäriin ja hyppäsimme kumiveneisiin. Kosket eivät olleet onneksi kovin rajuja, mutta silti kukaan ei selvinnyt seikkailusta kuivana. Varsinkaan silloin, kun osa innostui tönimään muita veteen. Siinä rytäkässä jopa opettajat lilluivat vuorotellen vedessä.

 

leirikoulu islantiin 17

Gullfoss on yksi Euroopan suurimmista vesiputouksista. Valtaisat vesimassat kohisevat pauhuten alas rotkoon.

 

Koskenlaskun puolivälissä olisi saanut hypätä kallionkielekkeeltä veteen, mutta vesi oli tosi kylmää, joten en itse hypännyt. Nyt ehkä vähän harmittaa, miksi ei tullut hypättyä...

Pääsimme onneksi koskenlaskun jälkeen saunaan lämmittelemään. Tosin saunassa oli melko kylmä verrattuna Suomen saunoihin. Minua jäi naurattamaan parin ulkomaalaisen miehen ilmeet, kun nuoret näyttivät, kuinka Suomessa saunotaan. Taisi olla heidän mielestään liian kuuma.

 

leirikoulu islantiin 18

Þingvellirin kansallispuiston maisemat ovat karut, mutta henkeäsalpaavan kauniit.

 

Matkalla hotellille pysähdyimme vielä Islannin suurimman järven Þingvallavtnin luona Þingvellirin kansallispuistossa. Näkymät järvelle olivat huimat. Islannissa on kaunista, mutta aika karun näköistä kun metsät puuttuvat.

 

leirikoulu islantiin 19

Tällä kertaa hampurilainen näytti vähän perinteisemmältä.

 

Päivällisellä söimme hampurilaisia. Tällä kertaa ne olivat melko samantyylisiä kuin Suomessa. Ruoan jälkeen muiden mennessä kauppaan halusin olla ensimmäinen, joka pesee hiuksensa. Hotellin suihku oli kyllä pelottava: Siitä tuli ensin vain tulikuumaa vettä, joka haisi kananmunalta. Lisäksi suihkuverho oli muutaman mielestä pelottava, kun se liimaantui ihoon kiinni.

 

leirikoulu islantiin 20

Meidän hotellimme Artic Comfort Hotel oli ulkoapäin pieni ja karu.

 

Illalla ennen nukkumaanmenoa pelasimme porukalla korttia. Rutiinilla osasimme jo valvoa ja mennä aitoon Islannin aikaan nukkumaan kellon ollessa Suomessa jo pitkälti torstain puolella.

 

Kuvat: Pinja Ylhävuori

Tänään herätys oli jo kello 7.00, jonka jälkeen oli aamupala. Sitten lähdimme Reykjavikin satamaan, jossa meitä odotti valassafari.

leirikoulu islantiin 11

Kuva-arvoitus: etsi kuvasta valaan selkäevä! Tämän enempää valaista ei safarilla näkynyt. 

 

Menimme siis keskelle merta etsimään ja valokuvaamaan valaita. Valaista näkyi oikeastaan vain selkäevä, joka meni nopeasti takaisin pinnan alle. Valaiden valokuvaaminen oli aika vaikeaa, piti olla tosi nopea kuvaaja. Näimme myös yhden, joka ruiskutti vettä.

Merellä tuli niin kylmä, että osa puki päälleen hassunnäköiset ylisuuret haalarit. Toinen vaihtoehto olisi ollut mennä laivan sisätiloihin, mutta sieltä ei nähnyt valaita.

 

leirikoulu islantiin 12

Laugavegurilla eli Reykjavikin suurella shoppailukadulla oli tällaiset hauskat portit.

 

Lounaalla söimme paistettua kanaa tosi herkullisen dipin kanssa sataman ravintolassa, minkä jälkeen saimme kierrellä vapaasti keskustassa. Ostin muun muassa postikortteja ja -merkkejä. Kävimme ihan oikeassa postissa, mikä sekin oli ihan oma haasteensa. Postissa oli näet vuoronumerosysteemi, jossa hankalinta oli, mitä nappia pitäisi painaa. Onneksi englannin kielellä pärjäsi tosi hyvin joka paikassa.

 

leirikoulu islantiin 13

Talojen välistä löytyi Suomi PRKL-kauppa. Siellä myytiin kaikenlaista suomalaista tavaraa.

 

Viideltä olisi lähtenyt bussikuljetus hotellille, mutta kukaan ei jaksanut odottaa siihen asti. Loppujen lopuksi vain molemmat opettajamme tulivat kahdestaan bussilla, kun muut olivat jo kävelleet hotellille.

Illalla söimme vielä pizzaa ja riehuimme hotellilla. Opettajatkin taisivat pari kertaa ilmoittaa, että pidämme liian kovaa meteliä. Nukkumaan meno sujui jo ihan sujuvasti keskiviikon puolella.

 

leirikoulu islantiin 14

Tämä vaatimaton pizza oli pizzerian halvin, mutta silti se maksoi tuhansia kruunuja. 

 

Kuvat: Pinja Ylhävuori

askartelu

pelitjaleikit

pyhatjuhlat

moniakulttuureja