sun maid rusinatTiesitkö, että Sun-Maid -rusinoita tekevä firma perustettiin sata vuotta sitten eli vuonna 1912? Sun-Maid tuotenimi otettiin käyttöön kolme vuotta myöhemmin vuonna 1915.

Vuonna 1918 firman tilat alkoivat käydä pieniksi tarvittaville suuremmille istutuksille, jolloin firma avasi uuden laitoksen lähelle Downtown Fresnoa. Sen jälkeen Sun-Maid -firma avasi monia laitoksia. Ennen Sun-Maid -rasia oli ulkoasultaan hieman erilainen kuin tänä päivänä.

Sun-Maid -rusinapaketin kannessa oleva kuva on Lorraine Collett Petersen -nimisestä tytöstä, joka oli sadon kerääjä. Nykyään Sun-Maid -rusinoita myydään yli 60 maassa. Yritys myy muitakin kuivattuja tuotteita kuten kuivattuja karpaloita, omenia, taateleita, viikunoita, luumuja, aprikooseja ja muita trooppisia hedelmiä.

Mikä tekee rusinasta herkun?

Rusinat ovat monen suomalaislapsen herkkua. Ilpo Kempas on syönyt rusinoita pienestä lapsesta saakka.

- Maku on säilynyt samana, mutta koko on muuttunut, hän kertoo.

- Ennen paketti oli leveämpi ja siinä oli enemmän syötävää, sanoo Ilpo.

Hänen mielestään rusina on herkku, sillä se maistuu makealta, maukkaalta ja kuohkealta. 

Emmi-Ida Kempaksen mukaan viinirypäleen kuivattu maku on se, mikä tekee rusinasta herkun.

Rasioita saa eri kokoisina ja monen mummin kätköistä löytynee pikkurasioita monenlaisiin palkitsemis- tai herkkuhetkiin. – Onhan rusina terveellisempi herkku kuin namit.

Kuva: Lejos Finland

aarne ormio mkaLapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula (oik.) vastasi Jiipeenetin kysymyksiin.

Mitä kirkolliskokous tekee?

- Kirkolliskokous päättää kaikkein tärkeimmistä kirkon yhteisistä asioista: mihin kirkon rahoja käytetään ja millaisia ohjeita annetaan seurakunnille esimerkiksi lapsi- ja nuorisotyöstä. Iso asia on tulevina vuosina se, kun kunnat saattavat yhdistyä suuremmiksi, niin miten käy seurakunnille. Säilyvätkö ne pienempinä yksikköinä? Tähän tullaan ottamaan kantaa. Kirkolliskokous päättää myös virsikirjasta, raamatunkäännöksestä ja kirkollisista toimituksista.

Mille tuntuu eka kertaa olla kirkolliskokouksessa?

- Arvokkaalta ja uteliaalta. Täällä on paljon samoja käytäntöjä kuin eduskunnassa, jossa olin kansanedustajana aiemmin 12 vuotta. Täällä on leppoisaa ja ystävällistä väkeä.

Miten Sinut valittiin edustajaksi?

- Sain tarpeeksi ääniä Lapuan hiippakunnan alueelta. Eri seurakuntien kirkkovaltuustojen jäsenet saivat äänestää kirkolliskokousvaalissa. Olen Viitasaarella kirkkovaltuuston puheenjohtaja.

Millä tavalla valtuutettu voi hoitaa lasten asioita kirkolliskokouksessa?

- Olemalla valpas ja ajattelemalla esillä olevia asioita lasten ja nuorten näkökulmasta. Ehdottamalla sopiviin asioihin lasten ja nuorten mielipiteiden selvittämistä. Tekemällä tarpeen mukaan aloitteita. Keskustelemalla lasten ja nuorten oikeuksien kannalta tärkeistä asioista muiden kirkolliskokousedustajien kanssa. Yhteistyö on tärkeää.

Mitä aiot tehdä lapsiasiavaltuutettuna kirkolliskokouksessa lasten asioiden eteen?

- Kannustan kirkkohallitusta ja kirkolliskokousta lasten ja nuorten mielipiteiden kuuntelemiseen. Juuri äsken pidin siitä puheenvuoron, kun esillä oli rippikoulun uudistamista koskenut aloite. Lasten ja nuorten mielipiteiden selvittämiseen tarvittaisiin kirkon toimintaan ja seurakuntiin ihan pysyviä rakenteita. Tein tulevaisuusvaliokunnassa ehdotuksen siitä, että ensi syksynä tai seuraavana keväänä olisi kirkolliskokouksen yhteydessä ensimmäinen lasten ja nuorten kuulemistilaisuus. Se näyttää nyt etenevän.

- Varmistan että edellisessä kirkolliskokouksessa tehty aloite kirkon päätösten lapsivaikutusten arvioimisesta menisi eteenpäin. Tein siitä tässä kokouksessa kysymyksen kirkkohallitukselle.

- Moniin seurakuntiin on nimetty lapsiasiahenkilö. Kirkkohallituksen pitäisi antaa heille ohjeita ja neuvoja, miten lasten ja nuorten asioita paikallisesti edistetään.

- Seuraan että kirkon talousarviossa suunnataan tarpeeksi rahoja lasten ja nuorten toimintaan. Kirkolliskokouksessa en toimi varsinaisesti työroolissa vaan se on minun harrastukseni enemmänkin. Toki työstä saan tänne paljon ideoita.

Terveisin Maria Kaisa Aula

Kuva: Aarne Ormio

Alakategoriat

Leireillään

Partaharjulla järjestetään joka neljäs vuosi seurakuntien kouluikäisten suurleiri. Eri hiippakunnat muodostavat omat kylänsä. Ohjelmaa on jos jonkinlaista, puhumattakaan suurista iltanuotioista ja yhteisistä tapahtumista.

Partaharjun suurleirit:

  • 1951 Sytytä valo pyhä
  • 1955 Sytytä taas liekkisi
  • 1959 Partaharjun III juhlaleiri
  • 1963 Yhdessä eteenpäin
  • 1967 Poika 67
  • 1971 Ristikiven leiri
  • 1975 Parta 75
  • 1979 Isästä poikaan
  • 1983 Parta-Salvos 83
  • 1987 Jep!
  • 1991 Harju 91
  • 1995 Seikkailu 95
  • 1999 Suunta 99
  • 2003 Salasana
  • 2007 Sankarit
  • 2011 Syke
  • 2015 Kipinä
  • 2019 ?

Nuori kirkko järjestää Partaharjulla suurleirien välissä monipuolisia harrasteleirejä.

Joka neljäs vuosi järjestetään eri puolilla Suomea kouluikäisten hiippakuntaleirejä. Niille kokoontuvat saman hiippakunnan seurakuntien kouluikäisten ryhmät.

askartelu

pelitjaleikit

pyhatjuhlat

moniakulttuureja