Banaanileipä tai pikemminkin banaanikakku on yllättävän helppo ja maukas leivonnainen. Banaani tuo siihen niin makean maun, että se käy melkeinpä kuivakakusta.

herkkuja hiihtolomaksi banaanileipa 1

 

Mitä kauemmin banaaneja jaksaa kypsytellä, sitä makeampaa leivästä tulee. Jos siis keittiöstä löytyy pari melkein mustaa banaania, ne ovat juuri täydellisiä banaanileipään. Lisäksi jos tykkää pähkinöistä, ne sopivat loistavasti leipätaikinaan rouhittuna ja mikä ettei suklaahippusetkin.

 

Banaanileipä

Tarvitset:

  • 5 desilitraa vehnäjauhoja
  • ¾ teelusikallista ruokasoodaa
  • ½ teelusikallista suolaa
  • 1 teelusikallinen kanelia
  • 1 teelusikallinen kardemummaa
  • 3 isoa banaania
  • 60 grammaa pehmennettyä voita
  • 2 ½ desilitraa sokeria
  • 2 kananmunaa
  • ¾ desilitraa piimää
  • 1 teelusikallinen vaniljasokeria

Valmistus:

1. Sekoita vehnäjauhot, ruokasooda, suola ja mausteet pienessä kulhossa. Kuori ja soseuta banaanit haarukalla.

2. Vaahdota voi ja sokeri ja lisää kananmunat yksi kerrallaan samalla hyvin vatkaten. Lisää vielä banaanit, piimä ja vaniljasokeri ja sekoita tasaiseksi. Sekoita sitten jauhoseos taikinaan varovasti.

3. Voitele ja korppujauhota leipävuoka ja kaada taikina vuokaan.

4. Paista leipää 175-asteisen uunin keskitasolla noin 50-60 minuuttia, kunnes taikinaa ei enää tartu siihen upotettuun tikkuun.

5. Anna leivän jäähtyä hetki, ennen kuin otat sen pois vuoasta. Säilytä leipä pussissa, ettei se kuiva. Banaanileipää voi nauttia vaikkapa sellaisenaan kuivakakun tapaan.

 

Kuva: Pinja Ylhävuori

Kun maa jäätyy tai saa lumipeitteen, on sopiva aika aloittaa lintujen talviruokinta. Ruokintaa tulee jatkaa yhtäjaksoisesti kevääseen aina siihen saakka, kunnes maa on paljas ja sula.

talviruokinta automaatti 2

 

Tarvikkeet ja materiaalit:

A. Höylättyä mäntylautaa (1,5x7x20 cm) (Poraa reiät kiinnitystarpeen mukaan.)
B. Höylättyä mäntylautaa (1,5X7x17 cm)
C. Kosteutta kestävää limaa
D ja E. Koivukeppiä (1,5x11 cm) (Vuole puukolla toinen pää sileäksi noin 7 cm:n pituudelta ja poraa 3 mm:n poralla kiinnitysruuvien reiät vuoltuun päähän n. 3 cm:n etäisyydelle toisistaan.) Mukana puuruuvit 2 kpl (3x25).
F. Haaraniittejä, joilla kiinnität pohjaosan säiliöosaan.
G. Koivukeppiä (1,5 x22 mm) (Koverra puukolla kolot 2,5 cm:n etäisyydelle päistä ja poraa 3 mm poralla reiät kolon pohjasta läpi. Tärkeää on, että pohjaosa puristuu tiukasti osien D,E ja G väliin. Sovita ennen kolojen kovertamista. Mukana puuruuvit 2 kpl (3x25)

 

Työvälineet:

1. Kynä
2. Mittaviivain
3. Pihdit (joilla puristaa nitojan niitit tiukkaan nitomisen jälkeen)
4. Vuolupuukko
5. Porat (3 ja 5 mm)
6. Piirtopuikko (haaraniitinreikien ja pohjan vesireikien tekoon)
7. Sakset
8. Mattoveitsi
9. Porakone
10. Ristipääruuvitaltta 

 

Perinteisissä lintulaudoissa on se huono puoli, että linnut istuvat ruoan päällä ja ulostavat sen sekaan. Näin ruoka saastuu ja erilaiset taudit leviävät ruokaileviin lintuihin. Tämän estämiseksi tulisi käyttää ruokinta-automaattia, jonka säiliöstä ruoka valuu kapeisiin kouruihin ruoan kulutuksen mukaan.

Voit itse valmistaa helposti ruokinta-automaatin esimerkiksi kahdesta maito- tai mehutölkistä seuraavien ohjeiden mukaan:

 

talviruokinta automaatti 1

 

talviruokinta automaatti 3

Jos haluat maalata ruokinta-automaatin, tee se ennen työn aloittamista. Sopiva maali on esimerkiksi ulkokäyttöön tarkoitettu rautamaali kuten Miranol. Voit myös valmistaa muovipullosta (esim. 1,5 l:n kivennäisvesipullo) ruokinta-automaatin täyttöä helpottavan suppilon.

 

talviruokinta automaatti 4

A. Voit halutessasi maalata syöttölaitteen.
B. Tee paljon reikiä pohjaosan pohjaan, ettei sinne kerry vettä.
C. Jos haluat valmistaa pohjaosan suojaksi katoksen, syntyy se helposti 1,5 l:n maito- tai mehutölkistä. Lisäksi tarvitset vain kaksi ohutta tikkua, joilla tuet katon lappeet viistoon asentoon (kuva 6). Katto-osan kapeisiin sivuihin puhkaistaan reiät haaraniiteille ja pujotetaan sivut laitteen alaosan ja säiliöosan väliin. Kaikki kolme osaa lukitaan paikoilleen neljällä haaraniitillä. Näin koko laite tukevoituu.

 

 

talviruokinta automaatti 5

Kokoa syöttölaiteen teline pohjaosan ympärille siten, että pohjaosa puristuu tiukasti alustan kehikkoon.

 

talviruokinta automaatti 6

Kokoa laite.

 

talviruokinta automaatti 7

Syöttölaite on hyvä sijoittaa paikkaan, jossa on lähellä havupuu tai pensaita antamassa suojaa ruokaileville linnuille. 

 

Mitä ruokaa automaattiin?

Halutuinta "herkkua" ovat murskatut pähkinät. Hyvä vaihtoehto on myös auringonkukan siemenet. Niistä sopivimpia ovat kuoritut siemenet. (Linnuilta ei kulu energiaa kuorimiseen ja ruokintapaikka pysyy siistinä.) Varpusille kelpaavat myös kauranjyvät. Mitään suolaista ruokaa ei linnuille saa antaa.

 

Automaatin sijoitus

Sijoita ruokinta-automaatti vähintään kymmenen metrin päähän päärakennuksesta. Näin linnut eivät lennä säikähtäessään päin ikkunoita, erehtyessään luulemaan ikkunalasin pinnasta heijastuvaa näkymää metsäksi. Ruokinta-automaatin lähellä on hyvä olla havupuita, pensaita tai pensasaitaa, jotka antavat ruokailijoille suojaa pedoilta ja talven hyisiltä viimoilta. Huolla automaattia säännöllisesti ja etenkin lumituiskujen jälkeen on hyvä puhdistaa syöttökaukaloon kertynyt lumi ja avata siementen tuloaukot.

 

Muista!

Kun huollat ruokinta-automaattia, tee se aina ulkona ja käsineet kädessä. Pese kädet huoltotyön jälkeen.

 

Kuvat: Pauli Kirkinen

Täällä asuvat Suomen terveimmät, pitkäikäisimmät ja onnellisimmat ihmiset. Täällä on myös ehkä Suomen erikoisin kirkko. Paikka ei voi olla mikään muu kuin Ahvenanmaa.

pyhan yrjon kirkko 1

Maarianhaminan Pyhän Yrjön kirkko on pieni ja vaatimaton. Kirkkoon mahtuu reilut 300 kävijää. 

 

Ahvenanmaata ei ole turhaan kehuttu Suomen parhaimmaksi paikaksi elää. Ahvenanmaalla ei ole käytännössä työttömyyttä. Sen asukkaat ovat onnellisia: tuoreen Eurobarometrin mukaan kaikki ahvenanmaalaiset vastaajat ilmoittivat olevansa tyytyväisiä elämäänsä.

Saarella tapahtuu rikoksia asukaslukuun suhteutettuna harvakseltaan. Poliisilaitoksia ei ole kuin pääsaarella Maarianhaminassa.

Ahvenanmaalaiset sairastavat muita suomalaisia vähemmän ja saavuttavat yhden maailman korkeimmista elinajoista. He elävät noin vuoden pidempään kuin keskimäärin muut suomalaiset.

Tällä erityislaatuisella saarella on myös 16 omalaatuista kirkkoa. Niistä uusin on Ahvenanmaan ainoan kaupungin, Maarianhaminan, kirkko.

 

Mestariarkkitehti vapaaehtoistyössä ja muita onnenpotkuja

pyhan yrjon kirkko 2

Kirkko on sisältä yllättävän värikäs ja valoisa. Useimmissa kirkoissa penkit ovat tummansävyisiä. Maarianhaminassa ne ovat kuitenkin kirkkaansinisiä. 

 

Ensimmäisenä rakennuksesta näkyy suippo ukkosenjohdatinta muistuttava, 30 metrin korkeuteen kohoava torni. Seuraavaksi näkyviin tulee pronssinen katto ja punatiiliset seinät.

Maarianhaminan Pyhälle Yrjölle nimetty kirkko on pieni ja vaatimaton, mutta sitäkin erikoisempi ulkoasultaan. Kirkon takana on kuuluisa suomalainen arkkitehti Lars Sonck. Samaisen arkkitehdin käsialaa ovat esimerkiksi myös Tampereen tuomiokirkko ja Helsingin Kallion kirkko.

Oli kuitenkin vähällä, että maarianhaminalaiset viettäisivät kirkonmenojaan yhä tänä päivänä vanhassa kansakoulussa. Ahvenanmaalaiset ovat kuitenkin onnekkaita ja tälläkin kertaa rouva Fortuna oli suotuisa kaupunkilaisille.

 

pyhan yrjon kirkko 3

Kirkon katto- ja lasimaalaukset ovat Bruno Tuukkasen käsialaa. Ne ovat niin sanottuja ornamentteja eli sama maalausaihe toistuu niissä useampaan kertaan. 

 

1900-luvun alussa kaupungin asukkaat alkoivat haaveilla omasta kirkosta. Sitä varten perustettiin rahasto, mutta se karttui hitaasti. Syynä oli etenkin ensimmäinen maailmansota, joka söi kansakunnan voimavaroja.

Heti sodan jälkeen kirkon rakentaminen tuli jälleen ajankohtaiseksi. Rahaa kirkkoon ei ollut edelleenkään, mutta valtakunnan merkittävin kirkkoarkkitehti Lars Sonck lupautui piirtämään kirkon ilmaiseksi.

Tuskin missään muualla Suomessa arkkitehti ryhtyy niin höveliksi kuin Maarianhaminassa. Toki oli Sonckillakin omat syynsä hyvään tekoon.

Ensinnäkin Sonck oli tavattoman ihastunut Ahvenanmaahan. Hän muutti lapsena perheensä kanssa saarelle ja piti saarta kotiseutunaan käytännössä lopun elämäänsä.

Toinen syy oli käytännöllisempi. Mestari oli piirtänyt vain suuria ja monumentaalisia kirkkoja. Hän haastoi itseään piirtämällä pienemmän ja vaatimattoman kirkon.

 

Anonyymi lahjoittaja vaatikin nimensä esille

pyhan yrjon kirkko 4

Pyhän Yrjön kirkon urut ovat Ahvenanmaan suurimmat 37 äänikerralla. Suomen suurimmille 85 äänikerran uruille ne häviävät kuitenkin roimasti. 

 

Toisen kerran kirkkoprojektia potkaisi onni, kun pari kaupunkilaista lahjoitti nimettöminä kirkolle 1,2 miljoonaa markkaa.

Summa oli tuohon aikaan valtaisa. Ahvenanmaalla onnesta huolimatta harvalla oli niin paljon rahaa.

Kaupunkilaiset tosin vaativat, että vastineeksi lahjoituksesta heidän nimensä tulee kaivertaa kirkon kelloon. Näin lahjoittajien nimet paljastuivat.

Lahjoituksen takana olivat merenkulkuneuvos August ja hänen vaimonsa Johanna Troberg. Pariskunta oli siihen aikaan yksi Ahvenanmaan rikkaimmista.

 

pyhan yrjon kirkko 5

Kirkko rakennettiin Trobergien lahjoittaman rahasumman turvin. Trobergit olivat aikansa rikkaimpia, mutta elivät nuukaillen. He tulivat tunnetuksi hyväntekeväisyydestään: pariskunta lahjoitti erilaisiin hankkeisiin yhteensä kahdeksan miljoonaa markkaa. 

 

Lahjoituksen myötä kirkko saatiin pystytettyä ja rahaa jäi jopa yli kellojen ostoon. Kirkkoon haluttiin myös seinä- ja lasimaalauksia.

Maarianhaminalaisten onni tuli jälleen todistettua. Seinämaalausten toteuttajaksi saatiin ei sen enempää eikä vähempää kuin sama taitelija, joka oli työparinsa kanssa tehnyt lopullisen Suomen lipun.

Taitelijan nimi oli Bruno Tuukkanen. Hän teki kirkkoon myös kullansävyisenä hehkuvan alttarimosaiikin. Se kertoo tarinan Jeesuksen syntymästä aina hänen kuolemaansa saakka.

 

Fakta: Kello lainassa Lontoon Towerissa

pyhan yrjon kirkko 6

Kirkon alttaritaulu on hivenen normaalista poikkeava. Maalauksen tilalla on pienistä lasinpaloista sommiteltu mosaiikki. 

 

Maarianhaminan kirkon tornissa roikkuu kolme kelloa. Niistä kaksi on saatu lahjoituksina. Kelloista pienimmän tarina on kuitenkin mielenkiintoinen.

Se on alun perin kuulunut Ahvenanmaalla sijaitsevan Bomarsundin linnoituksen varuskunnan seurakunnalle. Syttyi kuitenkin Oolannin sotana tunnettu Krimin sota.

Sodassa britit ja ranskalaiset räjäyttivät Bomarsundin linnoituksen. Kello päätyi sotasaaliiksi briteille.

He sijoittivat sen kuuluisaan keskiaikaiseen linnaan Lontoon Toweriin. Linnoitus on nykyään suosittu turistikohde, mutta sitä on aikaisemmin käytetty esimerkiksi vankilana.

 

pyhan yrjon kirkko 7

Kirkkolaiva on nimeltään Tjerimaj ja sen lahjoitti kirkolle Gustaf Erikson. Laivan kannella seilaa kirkonrotta, jota lapset saavat oppaan avulla etsiä kirkosta. 

 

Kello ehti olla Iso-Britanniassa yli 70 vuotta, kunnes eräs kauppias onnistui tuomaan sen takaisin Ahvenanmaalle.

Kello palasi takaisin kotiseuduilleen, mutta silti tuloksena oli riita. Sundin seurakunta vaati kelloa itselleen, sillä kello oli ollut sen alueella Bomarsundin linnassa.

Seurakunta jäi kuitenkin nuolemaan näppejään ja maarianhaminalaiset saivat kolmannen kellon torniinsa.

 

Kuvat: Tarmo Ylhävuori

askartelu

pelitjaleikit

pyhatjuhlat

moniakulttuureja